Olen tavannut Suomi24:n ansiosta muutaman noin 50-vuotiaan sulhaskandidaatin. Sitä oikeaa ei ole löytynyt. Itse olen akateemisesti koulutettu, 47-vuotias nainen.
Mikä tapaamisissa on mennyt pieleen? Esimerkiksi eräs tapaamani yrittäjä oli taatusti käyttänyt mainostoimistoa profiilinsa ja valokuvansa stailaukseen. Livenä tapaamaltani mieheltä puuttui esimerkiksi etuhammas. Ihmettelen, etteivät varakkaina ja hyvissä asemassa olevina esiintyneet miehet piitanneet ulkonäöstään sen vertaa, että olisivat korjauttaneet puuttuvat tai mustuneet etuhampaansa. Leveinkään hymy ei auta, jos hampaita puuttuu ja loput ovat epämääräisen möhnän peitossa.
Samoin on hyvin tavallista ilmaantua ensitreffeille nukkaantuneessa ja virttyneessä pikeepaidassa, ikäänkuin ruttaantuneet kaulukset tekisivät asusta yhtään vaikuttavamman. Vakuutan, että rahasta ei pukeutumisen puutteissa voi olla kysymys, sillä esimerkiksi SPR:n Kontista saa treffikelpoisen asun parin mäyräkoiran hinnalla. Hämmästelen suuresti sitä, kuinka tarkkoja kriteereitä miehet kuin miehet katsovat voivansa esittää naisen ulkomuodolle riippumatta siitä, miltä miehet itse näyttävät.
Entä sitten se henkinen puoli? Tapasin erästä insinööriä pari kertaa lounaan merkeissä. Sovittelin tapaamisemme kelvolliseen ravintolaan ja keskustelimme mukavia. Viihdyimme mielestäni hyvin, kunnes seuralaiseni ilmoitti, että "tämä jazz alkaa käydä hermoille", ja häipyi. Parin päivän päästä sain kirjeen, jossa tyyppi antoi yksityiskohtaisen selostuksen, millaista seksiä hän odottaa. Toinen, ammattikorkeakoulututkinnon saaneeksi insinööriksi esittäytynyt haisi karjalta, eivätkä keskusteluaiheetkaan olleet erityisen akateemisia.
Onko turha etsiä nettipalstoilta keskustelukykyistä ja itsestään huolta pitävää miestä? Elämänhallinta ja itsensä kehittäminen eivät tunnu olevan tapaamieni tyyppien keskeisimpinä tavoitteina. Luulisi myö kumppania etsivän malttavan odottaa seksitoivomustensa listaamisesssa intiimejä hetkiä. Mikään ei jäähdytä kiinnostusta tehokkaammin kuin suuseksipyyntö vaiheessa, jolloin vasta mietin, haluanko suudella uutta tuttavuuttani.
Oi aikoja, oi tapoja, oi puuttuvia hampaita!
Mikä tapaamisissa on mennyt pieleen? Esimerkiksi eräs tapaamani yrittäjä oli taatusti käyttänyt mainostoimistoa profiilinsa ja valokuvansa stailaukseen. Livenä tapaamaltani mieheltä puuttui esimerkiksi etuhammas. Ihmettelen, etteivät varakkaina ja hyvissä asemassa olevina esiintyneet miehet piitanneet ulkonäöstään sen vertaa, että olisivat korjauttaneet puuttuvat tai mustuneet etuhampaansa. Leveinkään hymy ei auta, jos hampaita puuttuu ja loput ovat epämääräisen möhnän peitossa.
Samoin on hyvin tavallista ilmaantua ensitreffeille nukkaantuneessa ja virttyneessä pikeepaidassa, ikäänkuin ruttaantuneet kaulukset tekisivät asusta yhtään vaikuttavamman. Vakuutan, että rahasta ei pukeutumisen puutteissa voi olla kysymys, sillä esimerkiksi SPR:n Kontista saa treffikelpoisen asun parin mäyräkoiran hinnalla. Hämmästelen suuresti sitä, kuinka tarkkoja kriteereitä miehet kuin miehet katsovat voivansa esittää naisen ulkomuodolle riippumatta siitä, miltä miehet itse näyttävät.
Entä sitten se henkinen puoli? Tapasin erästä insinööriä pari kertaa lounaan merkeissä. Sovittelin tapaamisemme kelvolliseen ravintolaan ja keskustelimme mukavia. Viihdyimme mielestäni hyvin, kunnes seuralaiseni ilmoitti, että "tämä jazz alkaa käydä hermoille", ja häipyi. Parin päivän päästä sain kirjeen, jossa tyyppi antoi yksityiskohtaisen selostuksen, millaista seksiä hän odottaa. Toinen, ammattikorkeakoulututkinnon saaneeksi insinööriksi esittäytynyt haisi karjalta, eivätkä keskusteluaiheetkaan olleet erityisen akateemisia.
Onko turha etsiä nettipalstoilta keskustelukykyistä ja itsestään huolta pitävää miestä? Elämänhallinta ja itsensä kehittäminen eivät tunnu olevan tapaamieni tyyppien keskeisimpinä tavoitteina. Luulisi myö kumppania etsivän malttavan odottaa seksitoivomustensa listaamisesssa intiimejä hetkiä. Mikään ei jäähdytä kiinnostusta tehokkaammin kuin suuseksipyyntö vaiheessa, jolloin vasta mietin, haluanko suudella uutta tuttavuuttani.
Oi aikoja, oi tapoja, oi puuttuvia hampaita!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olen miettinyt vähän saman suuntaisia mietteitä. Jostain tutkimuksesta luin, että ensi sekuntien aikana arvioimme vieraat kasvot, päättelemme viehättävyyden ja luotettavuuden. Samaa rataa jatkuu varmaan kokonaisuuden arvioiminen ja jos odotukset ovat täysin erilaiset kuin mikä mielikuva on toisesta muodostunut, niin sitä ollaan heti törmäyskurssilla. Tuntee olonsa petetyksi ja ensi vaikutelmasta on vaikea päästä eroon, vaikka se olisikin miten väärä tahansa.
Esimerkiksi jos mies sanoo olevansa rock-henkinen, käyvänsä konserteissa jne, niin sitä luo mielikuvan, jossa mies on myös pukeutunut samansuuntaisesti. Yllätys on valtava kun paikalle tulee kaveri mainoslippis päässä 15 vuotta vanhassa vihreä/lila toppatakissaan. Vinkkinä voin kertoa, että heittäkää kaapeistanne kaikki yli 7 vuotta vanhat vaatteet pois.
Tai olen nuorekas ikäisekseni ja 40v miehellä roikkuu metalliketju lantiolla. Myöhemmin tajusin sen olevan kukkaronketju. Siitäkin tuli oma mielikuva kaverista.
Kullanvärinen kello, mielettömän leveä kultaketju ja kantasormus luovat myös tietynlaisen kuvan henkilöstä.
Olisi mukavaa, jos vastaisitte viestiini, niin miehet kuin naiset, ja kertokaa mihin te kiinnitätte ensi treffeillä huomiota.
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa, että seksuaaliset mieltymykset eivät kuulu ensi metreille. Kärsivällisyyttä miehet, kiirehtiminen ei ole näissä asioissa hyväksi. Jotenkin siitäkin tulee mieleen, että etsii vaan seksisuhdetta.
Pitkään yksinolleille, niin miehille kuin naisille on tullut tiettyjä tapoja ja ahdasmielisyyttä, ettei asioita voi muka hoitaa muuten kuin vain heidän tekemillä tavoilla. Olisikohan joustavuus ja avoimuus paikallaan? :)
Yritetään tutustua ja etsitään vaan niitä hyviä puolia. Asenteesta koko elämä on pitkälti kiinni.
Sinne treffeillehän mennään sillä asenteella, että otetaan jokainen ihminen sellasena ku on, jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Jos ei passaa, niin annataan olla. Ei kenenkään tarvi stailauksen mennä miellyttääkseen sun herkkää hipiää, mene itse stailaukseen.
Ihmisiä on moneksi. Joistain kukahattutädeistä ei kannata perustaa tuon taivaallista. Voi kauheeta oliko ukolla peräti ketju :DDDDD
Itse pukeudin vintage vaatteisiin ja mekko saattaa olla 50-luvultakin (vanha on) meikkaan pin-up tyyliin, mutta toisaalta saatan pukeutua maastopukuunkin. Se, että marisee jonkun yli 7 vuotta vanhoita vaatteista tai epämuodikkaista vaatteista, niin osoittaa järjen köyhyyttä.
Te olette onnettomia apinoita, sääliksi käy.Teiltä puuttuu täysin toisen ihmisen kunioitus ja huomioonottaminen.
Otsikossasi oli "Positiivisuutta" ja tekstisi on negatiivisyyden perikuva.
Vielä kehtaat sanoa: "Olisikohan joustavuus ja avoimuus paikallaan? :)"
Salli mun nauraa..
Taitaa vika olla omien korviesi välissä.
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt että edellinen ihminen ajoi sitä takaa että näytettäisiin siltä miltä kuulostetaankin. En minäkään ajattele rock-henkistä miestä toppatakissa ja lippiksessä käyskenteleväksi urpoksi. Odotan prätkätakkia, pitkää tukka tai kaljua, istuvia farkkuja (ei perseestä roikkuvia), kenties bootseja.
toisia ihmisiä tai ottaa heitä huomioon, koska juurihan sä sanoit, että me ollaan apinoita. Saatanan burläski HAHAHAA :D
Mitä tarkoittaa rock-henkisyys? Onko se yhtä kuin joku täsmällisesti tiettyyn muottiin istuva vaatetus? Eikö se kerro enemmän musiikkimausta. Jos yhtään seuraata musiikkia, niin varmaan tarkemmin katsoessasi huomaat, että kaikki rock-muusikot eivtä pukeudu yksi yhteen samanlaisiin kuteisiin. Jos oletetaan jotain mitä toinen ei ole väittänyt olevansa, niin mennään pahasti metsään.
ei tietenkään mitään vikaa ole, vai kuinka??
Muut vastanneet ovat ilmeisesti juuri sitä sakkia että "minähän näytän miltä huvittaa ja toisen on vaan kestettävä se".
Ei ihme että ollaan sitten ikisinkkuja. Jos toisesta ihmisestä pitää, häntä miellyttää kohtuullisessa määrin. Tähän kuuluu perusasioina omasta puhtaudesta huolehtiminen (yllättävän vaikeaa joillekuille), se että näytetään siistiltä ja vaatteet ovat melkein kaapin parhaat ja ne joissa itse tuntee vielä olonsa luontevaksi. Eli ihan häihin kun EI olla menossa niin treffeille ei kannata sitä hienointa kostyymia kuitenkaan laittaa. Mielestäni naisen suhteen meikki/ei meikkiä pitäisi valita sen mukaan miltä todennäköisesti jatkossa tulee parisuhteessakin näyttämään. Jos ei pääasiassa meikkaa, niin ei kannata alkaa esittämään treffeilläkään.
Mutta kuka normaali ihminen kiinnostuu sellaisesta joka on kuin tiejyrän alle jäänyt, haisee, juttelee aivan outoja, saati että esittää vaatimuksia listojen kera kun ei vielä edes kunnolla tunneta?
Ajatelkaa porukat tätä siltä kannalta että kun kyseessä on ihminen johon saatatte rakastua, niin ihanko tosissaan haluatte elämänne tärkeimmän ihmisen edessä esiintyä rumana, haisevana, juntin oloisena idioottina?
Ja jos ei tapaamisesta tule mitään ihmissuhdetta, niin ainakin on tullut annettua fiksu vaikutelma ja oma olo on hyvä (pitää itsetuntoa yllä).
ukko yhden kerran elämässään peseytyykin, niin pettymyshän on sitäkin suurempi, kun ei jaksa enää teeskennellä, snaijaatko?
Olipas huvittavat observoinnit, oli pakko nauraa. Samalla olen ihan järkyttynyt näistä tyypeistä... Kyllä se hyvä sieltä löytyy, nämä keissit jää pian vain huvittaviksi muistoiksi :DDDD
Ilmeisesti on niin, että Itä-Suomessa vapaana olevat miehet ovat niitä ikuisia peräkamarinpoikia, joilla ei ole vuorovaikutuksen perustaitoja. Luulisi nimittäin jo yleissivistykseen kuuluvan, että deiteille mennään siistinä ja kohtelaiana. Enkä tarkoita tällä sitä, että pitäisi olla puku päällä, mutta linnutkin sukivat sulkiaan naarasta miellyttääkseen... Voin vain arvailla, millaisia elämänhallintaitoja on henkilöillä, joitka haisevat, joilta puuttuu etuhampaita tai joilla on selvästi pesemättömät vaatteet. Ylipaino ja leikkaamattomat hiukset kruunattuna nelisenttisinä rehottavilla kulmakarvoilla kertovat jokseenkin välinpitämättömästä asenteesta sekä terveysvalistusta että estetiikkaa kohtaan. Miksi muuten naisen pitäisi näyttää kauniilta ja pitää vyötärönympärys 80-senttisenä samaan aikaan kun häntä arvioivat uroot pingottavat mainosteepaitaa kaljamahan päälle?
Seksin suhteen on niin, että luonto ajaa kyllä tikanpojat puuhun - aikanaan. Siksi yksityiskohtaisia seksifantasioita tai -toiveita ei kannata alkaa listaamaan heti aluksi. Se on varmin tapa ampua tikka alas puusta. Hitunen romantiikkaa ja kynttilänvaloa ajaa kyllä saman asian ajan kanssa. Luottamuksellinen suhde vaatii aikaa kehittyäkseen! Ei luulisi viiskymppisten enää etsivän yhden yön seuraa tai solmivan häthätää suhteita. Tähän ikään mennessä parisuhteelle asettaa sitä paitsi jo aivan eri vaatimuksia kuin parikymppisenä. Tärkeintä lienee se oikea kemia eli henkinen yhteenkuuluvuus. Pitäisi löytyä malttia sen punnitsemiseen.
Samaa mieltä, näistä saa hyvät naurut... Ensivaikutelma ei suinkaan ole vailla merkitystä. Jos nuhjuisten vaatteiden, hienhajun, parransängen yms. vuoksi alkaa heti tuntua että ei oikein natsaa, pitäisikö käyttää aikaa tähän tyyppiin hänen piilevien, ehkä hurmaavienkin ominaisuuksiensa löytämiseen? No mikä ettei, jos on kärsivällistä tyyppiä ja haluaa odottaa ihmettä. Muistakaa tytöt, että sitä joutuu pussaamaan aika monta sammakkoa ennen kuin se prinssi löytyy!
Ja katkeroituneet haisevat tyypit ovat näemmä käyneet rämpyttämässä miinusta, ei paljon oma plussani seassa näy...
Jos seksi on pääasia, sitä varten on omat hakusaittinsa. Esim. iskuri.net ja alaston suomi. Aika törkeää iskeä seksivaadelista sellaisen eteen joka oletti että etsitään kumppania (=seuraa useampaan erilaiseen asiaan ja aktiviteettiin!)
Kävin kerran treffeillä miehen kanssa, joka tuli suoraan töistä tapaamiseen.
Hyi, likaiset vaatteet päällä, kädet mustat kuin luolamiehellä, haisi hielle,
pielle ja paskalle. Yök!
Muuten se oli kivaa juttuseuraa, huumorimiehiä. No, annoin anteeksi
hänelle ne likaiset vaatteet ja tuoksut. Sovittiin sitten uudet treffit.
Kuinka ollakkaan, hänellä oli taas ryöjäisen näköiset housut ja takin
hihansuut ja kaulus sellaisessa ruskeassa kuonassa. Laatta meinasi
lentää. Suivaannuin siitä niin paljon, että sanoi sille, että nyt kuule
mennään meille ja laitetaan heti noi sun kamppeet pesukoneeseen.
Ollaan oltu nyt kohta 3 vuotta yhdessä.
No jos jaksaa alkaa hoitamaan miestä kuin lasta, niin sitten varmaan...
Tiedän tapauksen että itsensäpaljastelija kyttäili erään sairaalaan lähitienoilla. Paljasti kai sitten itsensä sillekin hoitsulle joka hänet siitä sitten nappasi mukaansa ja myöhemmin nais sen miehen. Tällaisen tarinan ko. sairaalassa työskennellessäni kuulin...
asfalttimies-pikipoika? Ne on törkeän likaisia ja hikisiä kesällä.
Hymy nousi huulilleni sun jutun kun luin! Ihana olet,kun näit lian alla piileskelvän kultapalan! Ja rohkeakin.Itse olisin juossut ja lujaa karkuun tommosen ukon edessä :)
Akateeminen joopa joo. Monet profossorit, tai tiedemiehet pukeutuvat aatamin aikaisesti, mutta ei
se älykkyyteen vaikuta. Minkäs teet, jos seuraasi hakeutuvat inssit sun muut eivät ole muotitietoisia.
Koita kärvistellä, tai laita profiiliin maininta, että ryysyläiset, ei kiitos.
Hei! Akateemisuuden mainitsin sen vuoksi, että eihän sitä omaa taustaa karkuun pääse, joten sitä ei kannata salatakaan. Siinä olet oikeassa, että akateemiset eivät pukeudu välttämättä ollenkaan hyvin - usein päin vastoin. Boheemius rehottaa yliopistollakin. Mutta akateemisuus tarkoittaa minun tapauksessani sitä, että keskustelen ja pohdin asioita mielelläni - siis muutakin maailmaa kuin jääkiekon tuloksia tai kalasaalista. Olen kiinnostunut uusien asioiden tarkkailusta ja käytän paljon aikaa lukemiseen. On vaikea luoda parisuhdetta, jos keskuseluyhteys ei toimi - ja siitähän me naiset usein miehiä moitimme. Siksi toivon löytäväni kumppanin, jonka kanssa henkinen yhteys toimii (siitä fyysisestä puhumattakaan). Jos mies väheksyy tai jopa ivaa tiedollisia harrastuksiani, ei parisuhdetta pysty pitämään yllä.
Kyllä minusta akateemisessakin maailmassa saa pukeutua kauniisti, naisellisesti tai miehekkäästi, tyylikkäästi ja asiallisesti. Se ei vähennä kenenkään uskottavuutta, päin vastoin. Paras ulkonäkö on sellainen, josta heijastuu tasapainoinen persoonallisuus. Pintamuodin seuraaminen on merkki pinnallisuudesta. Aikuisuuteen kuuluu siistin ulkomuodon ylläpito - sitähän edellyttää myös vaativa tämän päivän työelämä. Eli pestyt ja hoidetut hampaat, leikattu ja puhdas tukka, suihkunraikas olemus sekä puhtaat ja silitetyt vaatteet.
Keskustelukykyiset miehet siirtyvät hyvin nopeasti pois suomalaisilta treffipalstoilta. Sinne missä naiset ovat avoimia ja uteliaita.
Mitä tulee tyyliin, niin oliskohan 5 prosenttia naisten palstoille laittamista valokuvista sellaisia, että niissä voi havaita jotain yritystä tyylikkyyteen. Loput ovat mitä ovat. Kännykkäkameralla krapulassa kuvattuja tms.
Minä kyllä suhtaudun asiaan sen verran vakavissani, että laitoin profiiliin ammattilaisen ottaman valokuvan. Se on teknisesti hyvä ja suhteellisen realistinenkin - eli sitä ei käsitelty...
Mitä muuten nimimerkki "epäeero" tarkoittaa sanomalla "Keskustelukykyiset miehet siirtyvät hyvin nopeasti pois suomalaisilta treffipalstoilta. Sinne missä naiset ovat avoimia ja uteliaita". Mitä hän tarkoittaa tällä avoimuudella ja uteliaisuudella? Entä missä tällainen paikka on?