Viikonloppuna tyttö soitti mulle illalla kysyen haluunko viettää iltaa hänen kanssaan mun luona. Mulle sopi ja hän sanoi tulevansa parin tunnin sisällä. Parin tunnin päästä laittoi viestin, että oli juuri lähdössä tänne päin. Kun mitään ei kuulunut vajaaseen tuntiin, vastasin viestiin ja kyselin, missä mahtoi olla. Tyttö vastasi siirtyneensä johonkin toiseen baariin pitämään seuraa frendilleen(?), jolla alkoi duunit siellä vasta myöhemmin, jos edes ymmärsin epäselvähkön viestin sisällön oikein. Jo tää ehti viedä makua koko hommasta, mutta kysyin silti, että milloinkohan hän sitten on tulossa. Tähän ei enää vastausta kuulunut, eikä tyttö arvatenkaan koskaan ilmestynyt kämpilleni, eikä myöskään olla oltu missään yhteydessä tapahtuneen jälkeen.
Taustoja jutulle: Ollaan tunnettu vajaa pari kuukautta ja tapailtu jonkin verran. Viimeiset pari viikkoa ollut vähän kylmempää menoa, minkä olen myös ottanut puheeksi ja saanut jonkinnäköistä selitystä hänen käytökselleen, joten samalla olen itsekin ottanut iisimmin ja antanut hänen tehdä aloitteita yhteydenottoon. Yhteyttä hän onkin sitten ottanut, mutta täää viimeisin veti kyllä maton totaalisesti jalkojen alta. Ei kykene näillä älyn lahjoilla, jotka mulle siunattu, ymmärtämään moista käytöstä. Tekis mieli kysyä häneltä, että mitä helvettiä, mutta ylpeys kai estää.
P.S. Se, että tää on täällä naisen logiikkaa (ööh...) käsittelevässä osiossa ei tarkota sitä, että olettaisin kaikkien naispuolisten toimivan näin, mutta enpä parempaakaan paikkaa keksinyt.
Taustoja jutulle: Ollaan tunnettu vajaa pari kuukautta ja tapailtu jonkin verran. Viimeiset pari viikkoa ollut vähän kylmempää menoa, minkä olen myös ottanut puheeksi ja saanut jonkinnäköistä selitystä hänen käytökselleen, joten samalla olen itsekin ottanut iisimmin ja antanut hänen tehdä aloitteita yhteydenottoon. Yhteyttä hän onkin sitten ottanut, mutta täää viimeisin veti kyllä maton totaalisesti jalkojen alta. Ei kykene näillä älyn lahjoilla, jotka mulle siunattu, ymmärtämään moista käytöstä. Tekis mieli kysyä häneltä, että mitä helvettiä, mutta ylpeys kai estää.
P.S. Se, että tää on täällä naisen logiikkaa (ööh...) käsittelevässä osiossa ei tarkota sitä, että olettaisin kaikkien naispuolisten toimivan näin, mutta enpä parempaakaan paikkaa keksinyt.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Löysi siis parempaa seuraa, sinä olit hätävara, jota ei lopulta tarvittu. Olen ollut ihan samassa tilanteessa, mutta katoajana oli mies. On yhä kateissa, vaikka kymmenisen vuotta on jo kulunut. Eipä ole ikävä.
Älä hermostu tuosta ihmisestä liikaa. Hän olisi tehnyt noin ennemmin tai myöhemmin, ja ennemmin on aina parempi.
Tyttö käyttäytyi törkeästi. Joko on luonnostaan tökerömpää sorttia tai sitten tahallistesti käyttäytyy kusipäämäisesti päästäkseen eroon sinusta (jos siis kylmää menoa ollut) ja näin yrittää selvitä jotenkin helpommalla, kuin suoraselkäisesti ilmaista asian. Jos vaikka todella nuori, niin tollaseen voi sortua.
Eli oli se lopullinen syy mikä tahansa, niin oikeutetusti olet loukkaantunut. Normitapaus kyllä ilmottaisi itse, jos tulisi esteitä eikä vaan painelisi baariin, josta täytyy kysellä. Vaihtoon tuollainen, koska tuskin on nyt kauhean valmis ajattelemaan muita ihmisiä kuin itseään. Tai ainakin haluaa antaa sinulle tämän käsityksen itsestään.
PS. Ihan näin yleisesti vinkki: Oikeasti ei kannata antaa sen sukupuolen harhauttaa. Eli näe se ihmisen käytös naisen tai miehen sijaan, niin alkaa hoksaamaan syitäkin enemmän. Tuossa vaikuttaa olevan kysymys lähinnä kusipään logiikasta, joka ei tunne sukupuolirajoja. Ja sitä voi ei-kusipääkin suomentaa. Ne naisten ja miesten aivoitukset kuitenkin suurimmaksi osaksi ovat ihan samanlaisia.
Aika tosi neuvoton olis kyllä kuka tahansa tollasen tapailtavan kanssa. Ikinä ei tiedä mitä seuraavaks ja ei siinä ainakaan erehdy tunteen olevansa kovinkaan tärkeä...
Onko minkään arvonen tyttö, sitäpä miettisin.
Vastaan teille vastanneille (kiitos!) samaan viestiin.
Hätävarana:
Nostettuani kissan pöydälle ja juteltuamme hieman vallitsevasta tilanteesta, ilmoitin myös, etten ryhdy miksikään varasuunnitelmaksi ja annoin tämän jälkeen asioiden olla. Oon käynyt omassa mielessäni läpi tän plan b-skenaarion ja siksi siitä myös hänelle mainitsin, mutta joko ei ihan mennyt kaaliin tai sitten jotain muuta.
....................:
Eroon pääsisi ihan vain olemalla soittamatta ja tekstailematta, koska kuten sanoin, jätin aikalailla vastuun yhteydenotosta hänelle siinä vaiheessa, kun "ongelmat" alkoivat. Tiedän hyvin, että hänen käytöksensä oli tylyä ja mulla on oikeus olla loukkaantunut, ja että hänen olisi mieluiten pitänyt olla alun alkaenkin ehdottamatta mitään näkemistä tai viimeistään perua se eikä ainakaan varmistella tuloansa vielä jollain viestillä, mutta sitä en tiedä, miksi tätä pyörittelen päässäni ja näköjään tälläkin palstalla. Post scriptumista niin kovin samaa mieltä: siksi musta joku "naisen logiikka" ja vastaavat hömpötykset ovat rasittavuudessaan omaa luokkaansa, kun kyse on ennen kaikkea yksilöistä, ei ryhmien "miehet" tai "naiset" jäsenien tavoista toimia.
hula_hula:
Joo, en tiedä jeesasko se tänne kirjoittaa, mutta tulipahan tehtyä. Hyvistäkin hetkistä huolimatta ei todellakaan pääse tulemaan oloa, että olisi mitenkään hirveän tärkeä osa hänen elämäänsä ja minäkin mietin todella, että onko minkään arvoinen henkilö.
Se osa, että hän vietti vapaailtansa mieluummin tehden jotain muuta kuin kanssani hengaten, on ymmärrettävää ja nieltävä, mutta se, miksi hän ei perunut OMAA ehdotustansa kummastuttaa ihan -tusti. Periaatteessa ymmärrän senkin, että hänellä on ollut toisessa seurassa tosi hauskaa, eikä ole halunnut jättää leikkiä kesken, mutta en vain tajua, miksi ei ilmoittaa, ettei tulekaan.
Tuohon nimimerkille Hätävarana kohdistettuun osaan vielä tarkennus, että en toki ole tuon viikonlopun tapahtumien jälkeen nostanut mitään katteja pöydälle, vaan kyse oli about viikko sitten käydystä sananvaihdosta.
Tutulta kuulostaa. Jos ihminen pystyy olemaan noin välinpitämätön toisen ihmisen ajatuksista, hänen ymmärryksessään on muillakin tavoilla puutteita. Ei siinä puhe auta. Olet nyt sattunut törmäämään törppöön, ja hänet kannattaa jättää omaan arvoonsa, siis olla piittaamatta hänestä tästedes.
Mainitsemani mies oli jo tapailun alkuvaiheissa ilmeisesti kiinnostuneempi monesta muusta asiasta kuin minusta. Vaikka olimme sopineet treffeistä esimerkiksi kuudelta pubissa, hän saattoi soittaa iltapäivällä minulle töihin ja selittää, että nyt tuli kuule menoa ja tavataanpa yhdeltätoista siellä pubissa. Menosta en tiedä muuta kuin että olutta ainakin oli juotu, ja tarkoitus oli viettää ilta poikaporukassa ja saada sitten lopuksi nainen vaivatta mukaan. Olin itse sitten illan muutaman kaverin kanssa ja lähdin yksin kotiin, kun en viitsinyt ihan tilausseuraksi ruveta. Näin tapahtui useammankin kerran, kun olin vielä kiltti ja pitkämielinen. Kun hän katosi eräänä iltana aivan varoittamatta, sain syyn selville myöhemmin: exä oli palannut maisemiin.
Oli kyseessä sitten kaverit tai mies- tai naisystävä, viime hetken peruminen tai katoaminen on tosi törkeää käytöstä. Arvata vain saattaa, mitä tuollainen ihminen tekee vakiintuneessa parisuhteessa sitten, kun kyllästyttää tai ketuttaa.
Eipä tohon oikein voi mitään lisätä, kun olet ihan oikeassa. Tytön käytös tosiaan oli ala-arvoista tän homman suhteen, mutta toisen henkilön unohtaminen ei valitettavasti tapahdu ihan sormia napsauttamalla. Muutenkin olen sitä tyyppiä, että mun on hirveän vaikea antaa "keskeneräisten" asioiden olla, eli jotain päätöstä tällekin kaipailisin. Mutta samaan aikaan en halua olla se, joka viikonlopun tapahtumat ottaa puheeksi, ja jotenkin se tuntuisi näin pari päivää myöhemmin jo muutenkin vähän turhalta. Huomaan myös edelleen pyöritteleväni päässäni ajatusta "mitä jos sittenkin...", vaikka järki sanookin jotain ihan muuta. Hohhoijaa tätä ihmismieltä ja tunteiden vuoristorataa. :)
Jotenkin hellyttävä viesti. Tekisi mieli vähän kutittaa sinua leuan alta.
Voi kuule, se ois kyllä lystiä!