Kaikki huorittelijat voivat mennä muualle. Minua oikeasti kiinnostaa tietää, miksi naiset pettävät miehiä, jotka ovat uskollisia ja kunnollisia? Haluan ymmärtää. Miksi, mikä puuttuu, mikä on vikana, mitä kaipaatte?
Miksi petätte ihan hyvää miestä?
minulle kelpaisi
631954
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Mies ei kyennyt täyttämään seksuaalisia tarpeitani. Halusin maistaa miestä, siis ottaa suihin, rakastella läpi yön ja katsoa miestä silmiin rakastelun ajan ja nähdä kuinka hänkin nautti. Siksi.
On vain hyvin ikävää, että mies jonka kanssa löysin sen tunteen ja huipun, osoittautui pelimieheksi ja varatuksi sellaiseksi, hän vain käytti hyväkseen.
Lopputulos on rikkinäinen nainen jota kuitenkin käytettiin hyväksi, mutta en kadu mitään.
Kiitos rehellisestä ja suorasta vastauksestasi. Mutta miksi et sitten eronnut, jos suhde ei ollut tyydyttävä?
Siksi juuri kun se hyvältä tuntuva, halusi myös sitä hyvää myös muilta naisilta ja oli epäluotettava, siksi.
Nyt on sitten vaan tahkottava tän tutun ja turvallisen, pettämättömän kanssa.
hyvä ollut jos ei pystynyt sinua seksuaalisesti tyydyttämään vaan otit muuten nössön miehen. Kun nainen otta miehen niin kyllä se seksissä se hommien osaaminen ja tyydytyksen saaminen olisi aika tärkeää. Ei kukaan mies semmoista naistakaan ota joka ei tiedä miten seksissä tehdään ja ollaan aktiivisia.
se tuttu ja turvallinen voisi myös haluta luotettavan kumppanin kuten sinäkin?
Heh, pettäjän ääni kellossa. "Halusin maistaa miestä ja ottaa suihin". Paskat, vierasta kullia vaan mielesi teki ja pettävä luonteesi sen sinulle salli. Jokainen mies antaa vaimonsa imutella jos tahtoa on. Totta kai sinun on piilouduttava tuon katumattomuuden taakse, ethän kuitenkaan voi epärehellisenä ihmisenä kertoa kenellekkään huorimisestasi. Oletan ettet ole kärynnyt?
Minä siveyden sipulina miehensä selän takana touhuava itseään pitää ja on kuitenkin vain hyväksikäytetty ressukka?
Itkiskö vai naurasko, taidan kuitenkin nauraa sinulle ja lujaa. Voi kaameeta ja ihan rikkikin meni nainen naidessa, :))))))))))))) Olet hauska, näitä lisää
niitä kunnollisia miehiä just petetään eniten. Mistä johtuu? Katsos kun suomalainen nainen on suomalainen nainen.
Huono vastaus, joka ei anna asiaan mitään uutta sisältöä. Suurin osa on uskollinen ja luotettava. Ainakin siihen asti, kunnes -mitä ihmettä tapahtuu?
Minä uskon että kyse on vaan lähtökohtaisesti itsekkäästä ihmisestä joka ei ole miettinyt arvojaan loppuun asti tai ylipäätään miettinyt asioita. Minulle on täysin selvä asia että en petä. Se on niin kirkkaan itsestäänselvä että minun on vaan vaikea ymmärtää sitä ajatusmaailmaa jossa petetään.
Minä koen että olen etsinyt itseäni nuorempana tarpeeksi, hankkinut tarpeeksi kokemuksia JOTTA voin olla uskollinen suhteessani kun tunnen itseni ja tiedän mitä haluan. En lähtökohtaisesti lähde suhteeseen ellen ole aivan varma että minä haluan juuri sen miehen. Enkä ikinä voisi olla niin julma ja sydämentön että pettäisin. Se kuinka yleistä pettäminen on tekee minut hyvin surulliseksi sen suhteen millaisia ihmiset ylipäätään ovat.
olla se "..Minä koen että olen etsinyt itseäni nuorempana tarpeeksi, hankkinut tarpeeksi kokemuksia JOTTA voin olla uskollinen suhteessani kun tunnen itseni ja tiedän mitä haluan. En lähtökohtaisesti lähde suhteeseen ellen ole aivan varma että minä haluan juuri sen miehen. Enkä ikinä voisi olla niin julma ja sydämentön että pettäisin. Se kuinka yleistä pettäminen on tekee minut hyvin surulliseksi sen suhteen millaisia ihmiset ylipäätään ovat. " -henkilö? Miten kauan sinua saisi puoliso katsoa ylen, ohitse läpi?
Minä olin uskollinen viisi kokonaista vuotta ennenkuin minulle riitti seksitöntä, hellyydetöntä elämää. Elämää, jossa olin se näkymätön, tunteeton ja olematon.
Kiitos, toit ihan uuden näkökulman asiaan. Haluaisin tietää, miksi et eronnut, jos suhde on kerta hellyydetön ja kohtelu kylmää?
mulla ollu montakin naista tähän mennessä ja kaikille olin uskollinen niinku hyvään suhteeseen kuuluu.todellisuus oli vaan ettei kukan näistä naisista ollu mulle uskollinen,tää on niin tyypillistä suomalaisille naisille nykyään,odotetaan rehellisyyttä ja luotettavuutta mieheltä,mutta tehdään selän takana mitä halutaan,omaa vastuuta ei kanneta.
Älähän intoile.. Uskottomuudessa ei ole kysymys ajatusmaailmasta, vaan ainoastaan taustasta ja tilanteesta.
kuin minun tarinani. surullista, mutta totta.
Miehessä ei sinällään ole ollut vikaa, arki ja lastenhoito on sujunut aivan ok. Ongelmat ovat seksiin liittyviä. Arkiseksiin tylsyy nopeasti ja mieli kaipaa rohkeita kokeiluja. Mies on vähän liian kiltti, ei ollenkaan jännittävä. Hän on ennalta arvattava. Miehen pieni penis vaikutti myös siihen että lähdin salaa tapaamaan toisia miehiä. Tapaamani miehet ovat vanhempia ukkomiehiä ja he ovat olleet kiinnostuneita kokeilemaan erilaisia juttuja, kuten pepun hyväilyä kielellä, olen päässyt ratsastamaan isolla, sitomaan ym. Minua loukkasi aikanaan se kun mieheni kieltäytyi hyväilemästä peppuani kielellään, vaikka olimme saunoneet. Meillä ei myöskään ole ollut seksileikkejä, kuten piiskausta tai sidontaa. Kotielämä on sujunut hyvin kun välillä on päässyt irrottelemaan.
Kiitos avoimesta ja rehellisestä vastauksestasi. Onko tämä oikeasti se ainoa syy? Eikö miestä saisi innostumaan leikkeihin tai vaikka parinvaihtoon, tms.
toisin päin myös, eli miksi mies pettää ihan hyvää naista.... Oliskohan kyseessä vain se, että se pettäjä on itsekäs ihminen, olipa mies tai nainen kyseessä. Seksi on ilmeisen tärkeää näille, ja kyllästyvät omaan puolisoon. Sen sijaan, että yrittäisivät piristää elämää vällyjen välissä puolison kanssa, tai jos siitä ei tule mitään syystä tai toisesta -niin sen sijaan, että reilusti eroaisivat ja eläisivät sinkku-elämää, jolloin saa panna niin paljon kuin huvittaa lähes kenen kanssa huvittaa, tai sattuu saamaan -niin eivät voi erota. Se etteivät eroa johtuukin kai sitten mukavuudenhalusta. On ehkä hienot talot ja tavarat ja puolison kanssa kiva toimeentulo. Olisihan se ikävää pistää kaikki jakoon, elellä ihan omilla tuloilla ja muuttaa vuokrakaksioon. Ei, ei... Nämä ei halua luopua elintasosta ja siksi sitten lähtevät pettämään. Itsekkyys ja totaalinen toisten tunteista piittaamattomuus -siinä on syy pettämiseen, sekä miehillä että naisilla.
mutta aikansa kestää ilman läheisyyttä ja kosketusta. Ilman suukkoa ja lämpimää halia. Kestää seksin puutetta, ehkä mitä vaan. Alakulo ja suru alkaa vallata mieltä yhä enemmän. Sitten kohtaa toisen ihmisen, jolla on sama hellyyden kaipuu ja läheisyyden tarve. Miten kaikki päättyy - tarinat eivät aina lopu onnellisesti.
Miksi petin sun kanssa? Siä tiedät.
Jos ihan tarkkoja ollaan, niin en taida tietää itsekään. Suhteen alussa kaikki sujui hyvin, myös seksi. Kuitenkin aika pian, alle vuodessa, seksi vaan lopahti. Mies ei halua, häntä ei saa koskea. Tuntuu todella pahalta kun työnnetään pois.
Heti en kuitenkaan lähtenyt pettämään, mutta kun tarpeeksi monta ehdotusta ja tilaisuutta osui kohdalle, niin lopulta kiusaus kävi ylivoimaiseksi. Haluan kokea hillitöntä halua ja intohimoa. Aluksi koin niitä kyllä omankin miehen kanssa, mutta jotenkin koen että hän "petti" minut, kun muuttui niin pian. Tottakai pitkässä suhteessa seksi laimistuu (ei tietenkään kaikilla pareilla...) mutta alle vuodessa on minusta liian pian.
En puolustele itseäni enkä väitä että pettäminen olisi oikein, mutta missään tapauksessa en hyväksy sitä, että joku väittäisi minun olevan itsekäs. Jo kuusitoista vuotta olen asettanut lapseni AINA itseni edelle päätöksiä tehdessäni. Joten jos jatkokysymys olisi miksi petän mutta en jätä, niin osittain se johtuu siitä, että lapsiperheen elämä on helpompaa kahden aikuisen taloudessa. Sen olen päättänyt, että jos joskus tästä suhteesta eroan, tuskin haluan enää vakituista parisuhdetta. Mutta vannomatta paras...
Kiitos kun toit lisää syvyyttä tähän syiden pohdintaan ja vastasit mietintääni siitäkin, miksi pettää eikä eroa. Ymmärrän, että välillä kumppanit ajautuvat erilleen ja molemmat ikään kuin sietävät tilannetta, vaikka alkuperäinen syykin on jo unohtunut. Ihmiset muuttuvat ja kasvavat, joten voisiko olla myös niin, että muutaman vuoden jälkeen omaan kumppaniin kohdistettu viestittely, flirttailu ja leikittely voisikin saada alkuperäisen liekin henkiin? Kannattaisiko sitä ainakin kokeilla?
Perustelet salailun ja pettämisen sillä että lapset tarvitsevat kahden aikuisen talouden. Päätät siis miehesi puolesta sen mikä hänelle riittää ja mikä hänelle käy salaamalla asian. Sitten kun asia tulisi ilmi olisiko miehesikin sitä mieltä että lapset tarvitsevat kahden aikuisen talouden joten on ok että petetään? Et voi tehdä tuota päätöstä miehesi puolesta salaamalla asian.
Parisuhde on aina kahden ihmisen kauppa. Siinä MOLEMMAT hoitavat suhdettaan ja osoittavat hellyyttään. Mikäli itse osoittaa hellyyttä ja välittämistä ja toinen ei asiasta täytyy keskustella. Jos keskustelu ei auta sitten täytyy miettiä miten jatketaan. Kuinka iloisia lapset olisivat siitä jos tietäisivät että heidän takiaan sitten on pakko olla suhteessa. Tavallaan päätät asian kaikkien osapuolien puolesta.
Kyllä jokaisella on oikeus hyvään parisuhteeseen johon kuuluu myös rehellisyys.
Hyvä että jotkin näitä asioita edes jonkin verran miettivät. Jotkut eivät mieti ollenkaan, pettävät ja sitten vielä kaiken kukkuraksi ylpeilevät sillä kuinka viriilejä he ovat kun tekevät niin.
Tarkoitat varmasti, että taloudellisesti lapsen on paras olla kahden vanhemman perheessä. Entäs jos vanhempien välit on kylmät, miten tämä vaikuttaa lapseen. Tai jos kärähdät sivusuhteesta, niin sotku mikä siitä syntyy ei varmaankaan tee hyvää lapselle. Minusta nimenomaa kuulostat itsekkäältä, haluat taloudellisesti turvatun elämän, mutta sitten haluat samaan aikaan seikkailla muiden miesten kanssa. Tämähän olisi ihan hyvä järjestely, jos miehesi tästä tietäisi ja hyväksyisi sen. Tuskin hyväksyy. Mielestäni käytät lasta tekosyynä, että voit itsekkäästi toimia siten kun nyt toimit. Pettäminen ei ole oikein missään tilanteessa!
Minua itseäni kiinnostaisi mikä saa naisen pettämään tällaistä kunnon miestä. Siis sellaista joka hoitaa kodin, lapset, tekee ruuan ja paneekin vielä monipuolisesti siinä sivussa päivittäin.
Kun ei ole niitä "perhosia"? Onko "tuttuus" joku ongelma naisille?
Se riippuu naisen arvomaailmasta. Se vaan on niin. Olen itse sinkkuna aikani etsinyt perhosia ja jännitystä. Nyt etsin turvaa ja rakkautta. Todellinen rakkaus ja hyvä parisuhde on paljon enemmän ja paljon syvempää kuin "perhoset " mahanpohjassa. Tuntuu jotenkin että nämä naiset ja miehet jotka koko elämänsä etsivät jännitystä ja perhosia eivät edes tajua mitä todellinen rakkaus on ja tällä tavalla jäävät aika paljosta paitsi.
Sitten he kuolinvuoteellaan miettivät että koko elämänsä etsivät jotain mutta eivät löytäneet. Se on aika surullista. Toiset ne löytää ja toiset ei. Se oikeasti riippuu naisen tai miehen kapasiteetistakin käsittää asioita.
Se vaan on niin että kun mikään ei riitä niin mikään ei riitä. Oikeastaan sellaiset ihmiset ovat surullisia ihmisiä. He eivät vaan voi olla onnellisia koska mikään ei riitä. Ahneus johtaa siihen että ei voi olla onnellinen.
Sitten nämä onnettomat ihmiset tulvat tänne palstalle riehumaan että me ollaan raamatulla päähän lyöjiä kun tällaista heille puhutaan.
laittanut ITSESI lapsen edelle. Joka kerta kun olet ollut vieraissa. Joka ainoa noista kerroista olisi voinut rikkoa perheesi.
valitettavan usein on.
Kirjoitat uskollinen nainen hyvin, mutta vain oletuksia. Tähän avoimeen kysymykseen ei yllätyksekseni yksikään nainen ole kirjoittanut, että ihastui ja toinen mies aiheutti perhosia vatsassa, vaan aika suorin kääntein kirjoittavat juuri hellyyden tai seksin puutteesta suhteessa. Kuunnellaan mieluummin sitä, miten asianosainen itse asiannäkee eikä vain nostateta omia oletuksia. Voi jopa ymmärtää jotain uutta...
Hyökkääminen tätä kirjoittajaa vastaan ei auta mitään, kun sellainen saa toisen ihmisen vain puolustuskannalle. Hän on selvästi ajattelee asiaa, kun on tällä palstalla ja uskaltaa suunsa avata. Kiitos kun kerroit oman näkemyksesi!
Lähtökohtainen kysymyshän on se mikä oikeuttaa pettämisen. Ei mikään. Sisäisiä motiivejahan voi olla vaikka mitä mutta mikään ei sitä oikeuta. Ehkä niistä motiiveista voi oppia jotain ihmisen mielestä ja siitä millä eri tavoin ihmiset kuvittelevat oikeuttavansa asioita. Mutta oikeutustahan voi etsiä mistä tahansa asiasta mikä on väärin.
En ole väittänytkään, että olisin jotenkin oikeutettu pettämään miestäni. Kerroin vain miksi teen niin. Enkä edes puolustele itseäni.
Muille kirjoittajille tiedoksi, että nykyinen mieheni ei ole lasteni isä. Lasten isän kanssa olin yhdessä 18 vuotta, joista jokaisen uskollinen. Se suhde kaatui muihin asioihin. Taloudellista turvaakaan en hae nykyisestä miehestäni, elätän ihan itse itseni ja lapseni ja maksan kulumme (toki exän maksamat minimi-elarit vähän auttavat). Kahden aikuisen taloudessa vaan arkipäivä sujuu helpommin. Lapset sinänsä eivät tarvi kahta aikuista saman katon alle ollakseen onnellisia.
Minä etsin parisuhteesta turvaa, rakkautta ja seksiä. Seksi puuttuu. Aiheesta on kotona keskusteltu, on yritetty flirttailua ja vaikka mitä konsteja. En todellakaan lähtenyt pettämään ennen, kuin olin kotona yrittänyt korjata ongelmaa.
En saa pettämisestä sen kummempaa jännitystä tai perhosia vatsaan, vain seksiä. Ja ihan perusseksiä, en tarvi mitään ihmeitä. Jos saisin sitä kotona, ei tarvisi pettää, niin yksinkertaista. Yhteenkään mieheen en ole ihastunut saati rakastunut enkä kenenkään perään jäänyt roikkumaan.
Oli minullakin ennen se idyllinen ajatus, että parisuhteessa ollaan uskollisia. Elämä kuljetti tähän suuntaan, ja nyt elän näin. Toivon kyllä, että joskus pystyn lopettamaan pettämisen. Toistaiseksi en ole edes yrittänyt. Olisi todellakin hyvä, jos täällä palstoilla ei niin kovasti tehtäisi oletuksia muiden tekemisistä, kaikkien elämä on kuitenkin erilainen ja ihmiset tekevät päätöksiä omista lähtökohdistaan.
Mutta jokatapauksessa teet päätösen miehesi puolesta mikä hänelle riittää. Et pysty näkemään tuota asiaa muuta kuin omalta kannaltasi. Et taida edes ymmärtää että miehelläsi on oikeus tietää puuhistasi. Jos olette keskustelleet ja suhteeseenne ei ole tullut muutosta erotkaa. Ihna oikeasti nainen, pidät miestäsi pilkkanasi salaamalla asian.
Ja oikeasti, mitä turvaa ja rakkautta se sellainen parisuhde on missä sinä petät. Se on valheellista turvaa ja rakkautta mutta mielessäsi haluat sen ajatella sellaiseksi koska et halua luopua miehestä ja seksikumppaneistasi. Olet itsekäs, ei se siitä miksikään muutu. Haluat kaiken samaan aikaan tajuamatta sitä mihin sinulla on oikeus. Sinulla ei ole oikeutta mieheesi jos petätä häntä ja salaat sen häneltä.
Pystyt näkemään tämän vain omalta kannaltasi. Et miehesi kannalta.
Väität että et etsi oikeutusta teollesi mutta kuitenkin sitä etsit. Sanot että sinulle kuuluu turva, rakkaus ja seksi ja kun et seksiä saa olet oikeutettu hakemaan sen muualta.
Kaikkea ei vaan voi saada. Mutta pettäjät eivät tätä hyväksy. Minä olen ollut sinkku ilman parisuhdetta aikoinaan kauan ja hyväksyin tilanteen että nyt en saa turvaa enkä läheisyyttä. En kelpuuttanut ketä tahansa. Odotin että löydän miehen jolta saan nämä kaikki. Ei niin että etsin miehen jolta saan jotain ja toisen miehen jolta saan jotain lisäksi.
Mutta ihmisillä on eri kriteerit sille mikä elämässä riittää ja mikä ja minkä tason elämässään pitää.
Se vaan on niin että ahneuteen se pettäminen perustuu. Ihmiset jotka ajattelevat että heille kuuluu kaikki he hakevat sen sitten mistä saavat.
Heille ei ole merkitystä toimivalla parisuhteella. Toimivaan parisuhteeseen kuuluu mm. se että kumppani riittää sellaisena kuin on. Ja jos seksiä ei saa niin kumppani ei riitä ja silloin pitää lähteä.
Pettäjät väheksyvät sitä miltä petystä tuntuu sitten kun saa kuulla että ei rititänytkään sellaisena kuin on. Että eli valheessa tuon koko ajan. Pettäjiltä puuttuu kyky eläytyä man kumppanin asemaan.
En kysynytkään, miten oikeutatte, vaan miksi eli juuri noita sisäisiä motiiveja. Kyllä ihmiset varmaan tietävät tekevänsä väärin, kun pettävät. Jos joku haluaa muuttaa asiaa, siitä on apua, että ymmärtää, miksi niin tekee tai miksi kumppani kenties tekee niin. Tai kuten minun kohdallani, jotta ymmärtäisin, miten eronneissa miehissä on tosi mukavia ja kunnollisia miehiä mukana. Riskinä kuitenkin on, että kun pettäjä väistämättä jossain vaiheessa jää kiinni, niin hän menettää sen hyvän elämänkumppanin siitä vierestä...
Alkuperäistä liekkiä tuskin enää saa henkiin. Uuden voisi saada tietyin edellytyksin. Ehdoton edellytys on, että pitää puolisoaan edelleen rakastettavana ja arvostaa häntä. Ja jos näin on, niin harvoin lähtee vieraisiin. Usein käy niin, että vasta uskottomuuden kautta myöntää itselleen, ettei vakisuhde toimi. Ehkei aluksi vielä silloinkaan.
Vie paljon aikaa pähkäillessä ja ihmetellessä miten hukassa parisuhde onkaan. Sitten vielä, kun saa selvitetyksi asiat itselleen, ne pitäisi viestittää toiselle. Vai pitäisikö?
Itse huomasin yli 20v suhteen jälkeen yrittäväni kaikin keinoin yksin ylläpitää suhdetta, joka itseasiassa oli kuollut jo vuosikymmen aiemmin. Kerran ajattelin "kuka toi tyyppi on, jonka kanssa olen naimisissa?" Ei vaikuttanut lainkaan siltä, jonka kanssa aikoinaan menin naimisiin. Aivan vastakohdalta pikemminkin. Sen jälkeen kuvittelin, että tapaisin exän 1. kertaa. Ihastuisinko häneen? Rakastuisinko? Vastaukseni kuului "en todellakaan". Pikemminkin olisin ajatellut, että tuollaisen miehen kanssa en halua olla missään tekemisissä. Tässä kohdassa tuli mieleen klisee "kasvoimme erilleen".
Ihminen usein eroaa puolisostaan vasta sitten, kun tuntee olonsa suhteessa täysin sietämättömäksi. Siihen asti suhdetta on yritetty elvyttää vaikka minkälaisilla poppaskonsteilla, jotka eivät ole toimineet. Minun suuri harhakäsitykseni oli, että voisin yksin saada suhteen toimimaan, jos oikein siihen panostaisin. Ex kannusti tätä väärää käsitystä kaikintavoin. Minun ongelmani oli olla aivan liian kiltti, sopeutua ja myöntyä exän kotkotuksiin.
Eräs lapsi sanoi kerran "ei aina voi olla kiltti". Minä olin pitkään aivan liian kiltti. Uskottomuus oli minulle asia, jolloin ensimmäistä kertaa vuosikausiin olin tuhma, kun toimin oman mieleni mukaan. Exän mielestä olin tuhma, kun halusin erota. Kuitenkin nämä kaksi asiaa ovat niitä harvoja, jolloin tunnen olleeni kiltti itseäni kohtaan.
"Lähtökohtainen kysymyshän on se mikä oikeuttaa pettämisen. Ei mikään."
Lähtökohtainen kysymyshän on se miksi petetään. Ei pettämiselle tarvita mitään "oikeutusta". Ei tarvita myöskään tuomitsemista, hämmästelyä yms.
Toimivaan parisuhteeseen kuuluu painaa villasella ainakin yksi syrjähyppy. Toimivassa parisuhteessa ei tosin välttämättä tarvitse puolisoa edes vaivata yhdestä syrjähypystä kertomisella.
Eikö riittämisenkin voisi ajatella toisin, hieman rakentavammin? Jokainen riittää puolisolleen sellaisenaan, mutta joskus lähes jokainen kaipaa hieman vaihtelua tms. elämään. Vaikka vain yhden kerran - ja siitäkin voi tulla huono olo.
Pettäjien motiiveja on lähinnä kolme tyylisuuntaa:
1. Hetken hurma. Pettäjä innostuu oikeaan aikaan oikeassa tilanteessa oikean henkilön kanssa "irroittelemaan": tie vie seksiin. Tämä kaduttaa tai sitten pettäjä päättää "kivaa oli, mutta ei tule toistumaan".
2. Itsensä liittoon kadottanut. Pitkän uskollisen tien kuljettuaan, ihminen innostuu syrjähypyistä. Tai rakastuu ja aloittaa sivusuhteen. Tällaista pettäjää ei kaduta. Liitto yleensä jatkuu ainakin jonkin aikaa. Jos liittoon kadottanut on mies, hän haluaisi jatkaa liittoa. Jos itsensä liittoon kadottanut on nainen, hän eroaa herkemmin. Mikäli on kadottanut itsensä liittoon oikein kunnolla, niin on vain helpotus ja huokaus, jos kumppani haluaa erota eikä aloita siten mitään syyttämisshowta.
3. Tapapettäjillä pettäminen on luissa ja ytimissä. He ovat taitavimpia salaamaan asian puolisoltaan. Ammattimaista pettämistä. Vaikka jäisivät rysän päältä kiinni, keksivät mitä parhaimmat selitykset.
että tämä toinen mies oli vieläkin parempi; paremman näköinen, kokoinen, fiksumpi ja hauskempi. Lisäksi hän osasi kaataa naisen ja sai minut tuntemaan itseni paremmaksi ihmiseksi. Oma mieheni pihtaili seksin kanssa, oli vain kiinnostunut autoista, rinnoille ruikkimisesta ja peppupanosta, lisäksi hän oli riippuvainen äidistään jne. En missään vaiheessa katunut petturuuttani sillä seksi ja tunne oli taivaallista, kun ensimmäistä kertaa ratsastin tätä miestä niin tiesin että paluuta entiseen ei ollut, hän täytti minut kokonaan fyysisesti ja henkisesti.
Eli toisinsanoen sinä etsit itseäisi ja omaa seksuaalisuuttasi ollessasi parisuhteessa.
Minä voin omahyväisesti sanoa että minä etsin itseäni tuolla tavalla ollessani sinkku jotta en ala seurustelemaan miehen kanssa joka ei minulle riittäisi.
Entäs miehet, miksi petätte ihan hyvää naista?
Ei mies petä hyvää naista, niitä vaan niin harvoille suodaan.
Hyviä miehiä on hurjan vähän, miksihän?
Hyviä miehiä on todella paljon. Niin myös naisia.
Miksi emme antaisi miesten sekä naisten olla uskottomia ainakin kerran 20 vuoden liiton aikana, jookosta joo? Minusta tämä kuuluu jopa hyvän naisen/miehen kriteereihin.
teoilleni, en taida hyväksyä niitä itsekään...
Ajattelen asiaa myös niinpäin, että millä oikeudella mieheni päättää, että meillä on lähes seksitön suhde? Sillä samalla oikeudella minä päätän, että petän. Se voi olla myös miehen päätös, että pysymme yhdessä, vaikka petän. Pakkohan hänen on jotain aavistaa, kun en enää vonkaa seksiä kotona ja olen silti hyväntuulinen.
Vaikka se satuu puhukaa tuo asia läpi. Kun on rehellinen itselleen ja muille on mahdollisuus olla onnellinen ja onnellisessa parisuhteessa. Jos ei miehesi kanssa niin sitten jonkun muun. Jos et ole miehellesi kertonut että petät ei hän sitä tiedä. Jos miehesi päättää että teillä on seksitön suhde sinun täytyy vaan kertoa hänelle että et voi voi elää niin. Joskus elämän kuntoon saaminen vaatii kipeitä ratkaisuja.
Liian usein kuvitellaan, että pettämisen paljastuminen johtaa väistämättä eroon. Ei se läheskään aina niin mene. Miksi menisikään? Monelle ero on todella paljon kovempi paikka kuin kumppanin pettäminen. Ehkä oikeastaan ero koetaan varsinaisena pettämisenä, ei uskottomuus.
Boheemi pitkätukka rakastajana on aivan toisenlainen, ei todellakaan tylsä!
samasta syystä kuin miehet pettävät kunnollisia ja uskollisia naisia. Se mitä kukakin kaipaa on varmasti yksilöllistä. Joku kaipaa huomiota ja joku kaipaa parempaa seksiä ja joku kaipaa hellyyttä tai mitä lie kaipaakin. Minä ajattelin joskus että olen kunnollinen nainen ja tiesin olevani uskollinenkin. Silti minua petettiin. Olen myös itse pettänyt kunnollista miestä aikoinani. Se miksi petin oli se että ihastuin toiseen kunnolliseen mieheen enkä luopunut siitä toisesta kunnollisesta ennenkuin petin. No, seuraukset eivät olleet kivoja ja näistä jotakin oppineena pyrin toimimaan toisin. Tällä hetkellä parisuhteessani on paljon hyvää ja jonkin verran tyytymättömyyttä. Seksi ei vättämättä päätä huimaa mutta mies yrittää parhaansa.
Jos nyt sattuu käymään niin että seksintarpeeni ylittää sietokykyni ja kiusaus pettämiseen tulee liian isoksi pyrin olemaan silti rehellinen. Niin itselleni kuin kumppanilleni. Se on sitten varmaan valinnan paikka.
Hei kuule ajattele positiivisesti. Jos miehesi yrittää parhaansa niin sulla ei ole mitään ongelmaa. Seksiä on mahdollista toteuttaa niin monella tavalla että on vain mielikuvituksen puutetta alistua puutteeseen jos toinen yrittää parhaansa. On vaikka mitä välineitä ja tapoja, ei muutakuin googlamaan.
Ohuessa on sinulla suhde jos valinnan paikka tulee aina eteen kun alkaa jalkovälin tehdä mieli maistaa vierasta kullia, josko se olisikin isompi?
Saat olla huoletta, kun se tarve ylittää sietokykysi niin kyllä aisaa on tarjolla, kyllä pettäjälle petikaveria löytyy.
Koska suhteemme on kuollut, tunteet ovat kuolleet. Tämä on selvää myös miehelleni. Ei se tuttu, turvallinen ja kunnollinen ja ehkä uskollinenkin mies auta, jos parisuhde on päin persettä ja ainoat syyt yhdessäoloon ovat taloudelliset tms. Sitä voi pettää, koska ei enää halua toimia toisen heittopussina ja jätekasana ja haluaa tuntea itsensä sen sijaan naiseksi.
Luuserin lässytystä!
Meinaako arvoisa XXXVV että kurssinsa jätekasana olemisesta huoraamisen myötä nousee??? Pissaat itseäsi linssiin kaiken voimakkaimmin, mieti, sinulle tärkeintä ihmistä. Jos haluat tuntea itsesi naiseksi, ota ero ja hae itsellesi sinua arvostava mies, älä sen tähden hanki huoran leimaa, se on kuitenkin raskas taakka kannettavaksi, eikä mikään hyvä mainoskilpi kun eroat nykyisestä pettämisen paljastuttua.
aidantakana ruoho on vihreämpää ja seikkailu kiinnostaa ehkä jos kaikki onkin luvallista toinen sanoo ettei välitä toisen menoista eikä kysele niin voi olla ettei se oo niin kivaa.ihmiset vaa tekee sitä joka on kiellettyä.mut toisaalta onhan niitä parinvaihtoja ym.täytyskö petturille vaikka ehdottaa parinvaihtoa.molempien mun mielestä pitäs päästä luvan kanssa kokeileen.silloin se ei olis pettämistä.
No eihän se parinvaihto mikään ratkaisu ole. Petturi saattaa ajatella, et nythän puoliso saa jotain semmosta hunajaa, et oma tavara, mies/nainen, ei enää kelpaakkaan. Ruoho voi olla vihreetä aidan takana, ja siihen makuun kun on päässy, ei ehkä takas oo tulemista. Yleensä petturi on mustasukkaisempi petetystä, eikä voi ymmärtää omaa tekoaan niin pahana, et antais tämän maistaa kiellettyä hedelmää.
Yök parin vaihdolle! Mieheni saisi paljon mieluummin käydä vieraissa yksin. Turpaan vetäisin, jos kävisi ehdottelemaan parinvaihtoa.
Aloittajalle: varmaan ihan samasta syystä kuin miehetkin pettävät uskollisia ja kunnollisia vaimojaan. Näitä tapauksia on varmasti vähintään yhtä paljon.
Uskolliset luonteet kun eivät aina satu yksiin toisten samanlaisten kanssa.
Millainen on "uskollinen luonne"?
Jos joku on esimerkiksi ollut naimisissa uskollisena 30 vuotta ja tekee sen jälkeen yhden syrjähypyn, niin onko hänellä kuitenkin uskoton luonne?
pakko myös kommentoida.
Itse en ole pettänyt (vielä). Rakastan nykyistä miestäni kamalan paljon, mutta häneltä ei heru seksiä. Enkä tarkoita että sitä olisi harvoin, sitä ei ole ollenkaan!!
Itselläni on vielä vientiä, ja tiedän että jossain vaiheessa tulen heräämään väärästä sängystä. Varattuun en itse ikinä kyllä koskisi, toiseksi naiseksi en pystyisi.
olen miehelle asiasta ilmoittanut ja hän ottaa sen vitsillä, mutta senkus.
Säälittävää, mutta en osaa olla yksin. En ole koskaan osannut. Joskus vaan tarvitsee sitä läheisyyttä.
Niinhän sitä luulisi... Mulla sama juttu kuin sullakin ja olin vakaasti sitä mieltä että varattuihin en koske. Riittää kun sotkee oman elämänsä, ei kannata sotkea muiden. No, niinpä vaan olen ollut aika monen ukkomiehen kanssa sängyssä. Yksi jäi kiinni, muut on olleet vähän "viisaampia".
Kait se on sama miehillä ja naisillakin, että haluaa tuntea uuden ihmis-suhteen tuoman kiihkon-, ihastuksen- ja ehkä rakastumisenkin tunteen.
Rakastaminen onkin toinen juttu ja se kuuluu avioliittoon!
Hyvää naistenpäivää.