Aina silloin tällöin törmään kaikkien muiden tämän palstan valitusten joukossa väitteeseen, että maailma ja yhteiskuntamme olisi rakennettu ekstroverttien ehdoilla, ja että se vaikuttaisi introverttien elämään negatiivisesti.
Haluaisin lukea kommentteja siitä, miten tuo asia ilmenee, ja miltä enemmän introverteille tehty maailma näyttäisi.
Korostan vielä varmuuden vuoksi, että sen suinkaan väitä, että jako introvertteihin ja ekstrovertteihin olisi yksiselitteinen ja selvä. Nuo termit auttavat kuitenkin kuvaamaan selvää ilmiötä.
Haluaisin lukea kommentteja siitä, miten tuo asia ilmenee, ja miltä enemmän introverteille tehty maailma näyttäisi.
Korostan vielä varmuuden vuoksi, että sen suinkaan väitä, että jako introvertteihin ja ekstrovertteihin olisi yksiselitteinen ja selvä. Nuo termit auttavat kuitenkin kuvaamaan selvää ilmiötä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No esim. introverttejä suositaan vaan omissa tietyissä karsinoissaan. Esim. taiteilijat saa olla introverttejä ja "outoja" - he ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä introverttejä. Yleinen ilmapiiri on se että yksin viihtyminen ja "liika ajatteleminen" on outoa. Yleensä näitä tyyppejä jotka eivät edes nauti esillä olosta, niin heitä yritetään kannustaa esim. koulussa tai joskus jossain kaveriporukoissa että he olisivat enemmän esillä ja tanssisivat tai jotain muuta vastaavaa ekstroverttien touhua. Ikään kuin introvertit olisi jotenkin sairaita ja heidät pitäisi parantaa introversiostaan.
Aika monessa asiassa ihmisiä ei arvostella osaamisen mukaan, vaan sen mukaan, kuinka äänekkäästi osaamistaan toitottaa julki.
Työhaastatteluissa pärjää paremmin suulaat ekstrovertit jotka vaikuttavat sosiaalisilta ja puheliailta, vaikka työhön ei kuuluisi mitään sosiaalista, mutta työpaikan ilmapiiriin vaikuttaa positiivisemmin sosiaaliset tyypit.
Kyllähän introverttinakin voi olla sosiaalinen ja puhelias. Itse introverttinä (INFJ) sanon näin. Introverttiys meinaa vaan sitä, että tarvitsee vastapainoksi ihmisten ilmoilla olemiselle riittävästi yksinoloa ja viihtyy paremmin pienessä, tutussa porukassa kuin suuressa ja vieraassa. Se ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö voisi rupatella niitä näitä (small talkia) kenen tahansa kanssa ja nauttia siitä. Tai että esiintyminen ihmisten edessä olisi pakkopullaa.