Sanokaas viisaat kanssaeläjät mielipide.
Ongelma:
Erosin jokunen vuosi sitten ja vietin villiä poikamies-elämää.
Yhdenillan suhteesta neiti pamahti paksuksi.(joo, olen kuullut kaikki jutut ehkäisystä yms)
Sanoin etten halua lasta mutta abortti on neidin oma asia, kun lupasi ettei ole mitään vaatimuksia.
Annoin myös ymmärtää että mitään toivoa meidän "suhteellamme" ei tule olemaan.
Hän on nyt omassa päässään elätellyt toiveita suhteesta jotka olen suht. selväsanaisesti torjunut. En ole ihan suoraan viitsinyt sanoa että painuu sinne jonnekin. Mutta ei pitäisi olla epäselvää jos torjun kaikki tapaamiset yms.
No, lapsi syntyi ja olen pähkäillyt että mikä minun rooli on. Äiti ei kiinnosta yhtään, en edes halua nähdä häntä. Nainen joka antaa yhden yön suhteessa ei voisi parisuhdemielessä vähempää kiinnostaa.
Mulla on oma elämä eikä siihen tällä hetkellä millään tavalla sovi lapsi.
Olen vain antanut kupillisen spermaa naiselle ja tee mitä haluat.
Koen, että minulla on kaksi vaihtoehtoa, joko tapaan lasta säännöllisesti ja luon siihen jonkinlaisen suhteen. Tai sitten jään taustalle ja hoidan elarit yms. viralliset velvollisuudet.
Ristiriita on nyt omien tunteiden ja lapsen tunteiden välillä.
Tiedän että tässä maassa on kasvanut lukemattomia isättömiä lapsia eikä ne kaikki ihan viallisia ole.
Äiti painostaa minun tekemään ratkaisun pian ja vetoaa lapsen tunteisiin yms.
Eli, olenko mulkku jos jättäydyn taustalle lapsen elämässä?
Olen tunnustanut isyydenkin.
Ongelma:
Erosin jokunen vuosi sitten ja vietin villiä poikamies-elämää.
Yhdenillan suhteesta neiti pamahti paksuksi.(joo, olen kuullut kaikki jutut ehkäisystä yms)
Sanoin etten halua lasta mutta abortti on neidin oma asia, kun lupasi ettei ole mitään vaatimuksia.
Annoin myös ymmärtää että mitään toivoa meidän "suhteellamme" ei tule olemaan.
Hän on nyt omassa päässään elätellyt toiveita suhteesta jotka olen suht. selväsanaisesti torjunut. En ole ihan suoraan viitsinyt sanoa että painuu sinne jonnekin. Mutta ei pitäisi olla epäselvää jos torjun kaikki tapaamiset yms.
No, lapsi syntyi ja olen pähkäillyt että mikä minun rooli on. Äiti ei kiinnosta yhtään, en edes halua nähdä häntä. Nainen joka antaa yhden yön suhteessa ei voisi parisuhdemielessä vähempää kiinnostaa.
Mulla on oma elämä eikä siihen tällä hetkellä millään tavalla sovi lapsi.
Olen vain antanut kupillisen spermaa naiselle ja tee mitä haluat.
Koen, että minulla on kaksi vaihtoehtoa, joko tapaan lasta säännöllisesti ja luon siihen jonkinlaisen suhteen. Tai sitten jään taustalle ja hoidan elarit yms. viralliset velvollisuudet.
Ristiriita on nyt omien tunteiden ja lapsen tunteiden välillä.
Tiedän että tässä maassa on kasvanut lukemattomia isättömiä lapsia eikä ne kaikki ihan viallisia ole.
Äiti painostaa minun tekemään ratkaisun pian ja vetoaa lapsen tunteisiin yms.
Eli, olenko mulkku jos jättäydyn taustalle lapsen elämässä?
Olen tunnustanut isyydenkin.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Lapsen on parempi olla ilman isää kuin paskan isän kanssa.
Jooo, näin on. Silti lapselle on paree aikuistumista ajatellen, että hän oppii tietämään ja tuntemaan, mikä hänen isänsä on. Sillä lailla opitaan elämän asioita, asennoitumaan, kun kaikkea ei voi saada, niin jotkut eivät saa kunnollista isää / vanhempaa.
"Olen tunnustanut isyydenkin."
Oletko täysin varma että olet lapsen isä? Vaaditko isyystestin, vai luotitko pelkästään naisen sanaan siitä että olet lapsen isä. Jos nainen on ollut ns. levyt kenkäinen, niin varmaan niitä muitakin isäkandidaatteja löytyy, pahimmassa tapauksessa yhden lapsen elareita maksaa useampi mies.
Hyvä mies kantaa vastuun lapsestaan ja on läsnä lapsen elämässä. Eikä yhdenyön suhteeseen ryhtynyt nainen ole siihen ryhtynyttä miestä huonompi.
Päätä itse, millainen mies haluat olla.
Surkea provoaloitus.
Jos yhden yön suhteita harrastava nainen on halveksittava eikä kelpaa parisuhteisiin, niin ihan samanlainenhan on vastaava mieskin. Kaksinaamaisuus on oksettavaa.
ole isä lapsellesi
Aika kamala tilanne. Itse en voisi kuvitellakaan tekeväni kenellekkään miehelle noin. En ymmärrä kyllä naisia, vaikka itse olenkin sellainen. Onhan sitä naisellakin niitä ehkäisyvaihtoehtoja pikkuisen enemmän kuin miehellä.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, ehkä sun pitää vaan punnita nyt mitä sinä haluat elämältä ja kumpi susta tuntuu paremmalta. Voihan olla että nainen on katkera teit mitä tahansa ja mustamaalaa sinua lapselleen, olit tekemisissä tai et.
Minusta tuntuisi loogiselta että lapsi ottaa sinuun itse yhteyttä kun haluaa. Turhaan väkinäistä suhdetta häneen pidät yllä jos se vie turhaan energiaa. Ellet halua auttaa äitiä ja antaa hänelle vapaita viikonloppuja ja viettää kunnolla laatuaikaa lapsesi kanssa.
Eli naisen mielipiteenä sanoisin että et ole mulkku, ei ole sun ongelma, ja sullakin on vain yksi elämä elettävänä jonka elät just kuin haluat...
Jos et ole vaan omasta päästäsi tota juttua tarinoinut, niin ei sulla kyllä ole kaikki ihan kohdillaan. Jos olet viisitoista vuotias tavallista tyhmempi teini, jolle on käynyt vahinko, niin ymmärrän sittenkin vain ihan vähän sinua.
Oletko mielestäsi MIES? Millä vuosituhannella menneisyydessä elät? Eikö sinulle opetettu pienenä sitä, mikä on vastuu tekemisistään?
Harvoin suutun oikeasti ihmisten typeryydestä, mutta onnistuit siinä.
Lapsesi äiti saisi painua sinne... Eikö kommunikointi olisi järkevämpää lapsen kannalta?
Ei isäksi tullessa mietitä enää sopiiko lapsi kuvioihin!
Älä edes pohdi mitä teet. Anna äidille mahdollisuus kasvattaa isäänsä fiksumpi lapsi.
Niin. Jos et käytä kumia, sinusta voi tulla isä. Kanna vastuusi. Ei sun mikään pakko sen naisen kanssa ole olla mutta kyllä sun täytyy pitää siitä lapsesta huoli ja muodostaa siihen side. Et ole mikään yläasteikäinen vaan saatana aikuinen äijä. Vähän selkärankaa, pliis.
Kanna vastuusi ja ole mies! Sinä teit valinnan siinä vaiheessa kun et käyttänyt tuntemattoman kanssa kumia. Naisen "ehkäisy on kunnossa" puheisiin ei kannata luottaa.
Eiköhän tässä ole myös sen naisen valinnasta kyse. Millainen nainen rupeaa esittämään vaatimuksia ja painostaa miestä tekemään valintoja, vaikka mies on luvannut elatusmaksut hoitaa ym?
Sanon että epätoivoinen hirveä akka, joka ei näe elämälleen mitään muuta merkitystä kuin pilata muiden elämä omien haaveidensa takia.
Tosinainen huolehtii itse myös siitä kondomista, ellei luota mieheen ja pidä riittävänä omia pilereitään ym.
Ensin nainen on luvannut ettei ole mitään vaatimuksia, täytyyhän sitä hellanlettas tajuta ettei toista voi "koukuttaa" jonkun hiton lapsen avulla!
Jos itse päättäisin pitää jonkun yhden illan lapsen, niin todellakaan en laskisi sen varaan että se mies (jota tod. näk. en edes tunne juurikaan), olisi mukana lapsen elämässä!
Joko te miehen mollaajat säälitte ja pidätte naisia ihan avuttomina joita pitää koko ajan olla auttelemassa ja puolustamassa, tai sitten teillä ei todellakaan ole omaa elämää.
No minä en tätä kommentoidessani ajatellut naista (kyllä aikuinen nainen itsestään huolen pitää), vaan lasta. Lapsella on mielestäni oikeus isään.
Puoliksi totta minun mielestäni, ja sääliksikin käy lasta jolla on tuollainen äiti. Mutta nykyaikana on niin paljon erilaisia perheitä että en usko lapsen kärsivän erilaisesta elämäntilanteesta. Kuvittelisin että kasvatus ja muuten tasapainoinen elämä takaa parhaan mahdollisen tulevaisuutta varten. Tosin minulla ei ole lapsia niin vaikea sanoa. Kaikki serkkuni tosin ovat avioerolapsia (toisilla muodollinen isä lapsesta saakka), ja hyvin ovat pullat heilläkin uunissa. En tiedä kyllä voiko tätä verrata.
No minä itse harkitsin joskus nuorempana (2-kymppisenä) lapsen hankkimista ilman miestä. Sittemmin kuultuani muutaman ystävämiehen kokemuksia isättä kasvamisesta, luovuin ajatuksesta. He olivat kokeneet hyvin satuttavaksi sen, ettei isä halunnut pitää heihin yhteyttä (toisen kohdalla äiti ei ollut edes antanut isälle sitä mahdollisuutta, vaan salannut raskautensa mieheltä). Toisaalta, noista ystävämiehistä on tullut erittäin hyviä aviomiehiä ja lastensa isiä... ovat halunneet korvata oman menetyksensä lapsilleen olemalla erittäin hyviä isiä.
Perhemalleja on toki monia ja jos esim. isä ei halua pitää yhteyttä lapseensa, eihän siinä lapsen äiti muuta voi tehdä kuin kasvattaa lapsensa parhaansa mukaan ja monet tietenkin siinä hyvin onnistuvat. Mutta vastuunsa tunteva mies minusta valitsee olla isä lapselleen.
Niin, ja avioerolapset ovat minusta eri juttu. Heillä useimmiten isä pysyy mukana kuvioissa.
Sama. Ei se ole lapsen vika että äiti tai isä tai molemmat ovat idiootteja. Aikuisen pitää tajuta vastuunsa. Kyllä mä ainakin olen sen verran epäluuloinen etten luottaisi yhden illan jutun "syön pillereitä" lauseeseen. Voi olla että se syö niitä mutta entä jos se on vaikka unohtanut ottaa pillerit aamulla?
Eikä ap edes kysynyt, kumpi on pöljempi, hän vai nainen (tai no, vihjaili ehkä). Kysymyshän kuului: "olenko mulkku jos jättäydyn taustalle lapsen elämässä?"
Onhan se. Mutta siltä se nyt vaikuttaa joka tapauksessa, eli kumpi on parempi, huono isä joka on (osittain, joskus, vastentahtoisesti) mukana lapsen elämässä, vai huono isä joka ei ole ensinkään?
Aika paha kysymys. Mielestäni ilman isää voi kyllä kasvaa ihan tasapainoiseksi ihmiseksi - monien on ihan pakkokin - mutta olen nähnyt läheltä millaiset henkiset arvet jättää isä, joka suoraan hylkää. Siis isä, jolla olisi kaikki mahdollisuudet tavata lastaan, mutta joka ei halua olla missään tekemisissä. Se on jotenkin niin perustavanlaatuinen hylkäys. Ja jos tässä tapauksessa nainen on oikeasti ap:n kuvaileman kaltainen, niin lapsi tuskin koskaan saisi mahdollisuutta unohtaa, että isä on hänet hylännyt.
tunnustanut isyyttä ilman isyystestiä. Tuollanen nainen on varmasti jakanut paljaalla muillekin. Varo ettet joudu maksaa ruokoja toisen miehen siittämästä äpärästä.
paneskella roskaväestön edustajien kanssa.
on kaikessa vastuunpakoilussaan roskaväkeä ei suinkaan hänen tulevan lapsensa äiti.
"Eli, olenko mulkku jos jättäydyn taustalle lapsen elämässä?"
Olet. Lapsi on eri ihminen kuin äitinsä. Ja lisäksi se on sun lapsi, ei vain joku lapsi.
Itse en voisi lastani jättää vaan haluaisin yhteishuoltajuuden, . Lapsen äitiä joudut tosin sietämään sen verran kun se lapsen asioiden hoitamisen kannalta on välttämätöntä. Lapsi ei voi valita, joten valinta on sinun. Isyys on kuitenkin aika mahtava juttu, joten mieti lasta ja itseäsi sekä suhdettasi lapseen hänen kasvaessaan. Itse en vosi kuvitella olevani vain viikonloppuisä rakkalle lapselleni. Voitko olla ylpeä itsestäsi, kun lapsesi murrosikäisenä karkeroituu välinpitämättömään ja itsekkääseen isäänsä.
Moraalikysymyksissä yhdyn yllä esitettyihin mielipiteisiin siitä, että olette aivan samalla viivalla naisen kanssa moraalikysymyksissä. Se on todella kaksinaismoralistinen peruste suhteesta kieltäytymiseen. Ymmärtääkseni et tullut raiskatuksi. Jos et oikeasti pidä naisesta, niin se on hyvä syy. Lapsen takia ei kannata lähteä ahdistavaan suhteeseen sellaisen naisen kanssa, josta ei pidä.
Luin kerran hesarin yleisönosastoltakoskettavan kirjoituksen vanhenevalta mieheltä joka katui katkerasti sitä että oli paennut isän vastuitaan satunnaisennaisen raskauttamisen jälkeen.
Tämä syntynyt lapsi ol ilopulta hänen ainoa jälkeläisensä. Jostain hän oli saanut tietää että tämä ainoa jäkeläinen oli pärjäillyt hyvin. Hänellä oli jo omakin perhe ja hän oli menestynyt myös urheilijana.
Vanha mies asui yksin ja tiesi että oli menettänyt sukunsa jatkumisen, oman lapsen elämän seuraamisen, mahdolliset vierailu tvanhainkodissa tai sairaalassa kun aika kävi vähiin.
Hän kehotti kaikkia miehiä nöyrtymään oman lapsen edessä ja pitämään yllä edes jonkunlaista suhdetta. Kaikki pakoilu oli silkkaa itsekkyyttä, olihan raskaus usein vahinko myös naiselle mutta he taipuvat useimmiten tulevaan elämänmuutokseen. Harva antaa lapsensa pois toisin kuin mies joka heittää jo siemenensä aika huolettomasti kohdun porteille. Miksi?
No siis velvollisuudethan sulla on jokatapauksessa, kuten varsin hyvin tiedät. Mäkään en koskaan huolisi miestä, joka antaa heti eikä osaa edes käyttää kondomia. Mun mielestä niin vastuuttomassa jätkässä ei vaan ole mitään omamiesmatskua ja jotenkin se heti saaminen vie van mielenkiinnon. Joten ymmärrän sua, mä ymmärrän, panot on pelkkiä panoja, ja aito liha on kuitenkin lämmintä vaihtelua dildoon. On tosi vaikeeta kunnioittaa sellasta saati sitten kuvitella mitään suhdetta, tiedän tunteen ihan täydellisesti: painuis jo vi**uun aamullakin joskus, kun joku jää nyysäämään eikä tajua, ettei tähän diiliin kuulu aamukahvit.
Mutta että sitten menette lapsen siihen vääntämään, joo, se on huono: lapselle on aina stressaavaa, jos vanhemmat ei tykkää toisistaan ja lapselle aiheuttaa huonoa itsetuntoa, pahaa mieltä, hylätyksi tulemisen tunnetta jne. kun toinen vanhemmista hylkää, kuten sinä suunnittelet tekeväsi. Mutta sen lisäksi, jos esim. isä halveksii äitiä, kuten sinä nyt, lapsi vaistoaa sen: ja kärsiii siitä tavalla tai toisella. Koska vaikkei hän koskaan sanoisi mitään, hän on osa äitiä, ja rakastaa äitiä. Hän siis kokee loppujen lopuksi, että isä halveksii häntäkin, ja tässä tapauksessa kun asenne nyt on tuo, hän kärsisi vihamielisyydestä, kokisi olevansa "vahinko" ja sitä rataa. Isättömänä on parempi, kun keskenkasvuisen, haluttoman, vastuuttoman, vastentahtoisen, asennevammaisen tms. ja/tai muutenkin epäkelvon isän lapsena: siis on parempi olla ilman kokonaan, saada elarit ja kuvitella isästä jotain mukavaa.. Tai kaukaiseen isään ei niin yhdistä itseään ehkä, joten se hylkäämisen aiheuttama viha olisi parempi kohdistaa isään, voisit siis olla etäinen ja oikeasti se mikä olet. Minun mielestäni sinä teet kaikin puolin palveluksen lapsellesi jos olet suosiolla kaukainen ja taustalla, etkä ala esittään mitään kivaa isukkia.
Nimittäin. Sitten jos rupeaa oikeasti vanhemmaksi, se lapsi rakentaa identiteettiään teidän molempien varaan, katsoo teistä yhdessä miehen ja naisen mallia ja suhtautumistaan hyvin, hyvin pitkälle elämään. Jos vanhemmat ovat kyvyttömiä kohtaamaan toisiaan kunnioittavasti, arvostavasti ja edes ystävinä, kuten te (sinä) nyt, niin teette suorastaan väkivaltaa lapselle. Sinun siis todellakin pitäisi tajuta ihan aidosti vastuusi, kasvaa aikuiseksi, miehen malliksi ja isäksi, ottaa ja pitää yhteyttä aktiivisesti myös äitiin, sillä sitä lapsen kasvatus joka tapauksessa on. Lisäksi, sinun pitäisi kunnioittaa ja arvostaa lapsen äitiä, ja koko lasta, nythän hän on mielestäsi vaan kupillinen spermaa, jolle neiti teki mitä halusi. Se, että on valmis "luomaan jonkinlaisen suhteen" on ihan yhtä tyhjän kanssa: tyhjän ihmisen tyhjiä lupauksia, ei susta mihinkään aitoon ja oikeaan isyyteen ole!
En usko, että sinulla olisi mitään kovin arvokasta annettavaa lapselle tai äidistä puhumattakaan, ja luulen, että lapsen tunteet säästyisivät, jos myöntäisit vaan tosiasiat, sen mitä olet ja mitä et ole, mihin pystyt oikeasti ja mihin et varmastikaan pysty. Kannattaa siis olla rehellinen itselleen: et sä tule isäksi kasvamaan, sä olet täysi mulkku eikä sussa juuri muuta käyttökelpoista tällä hetkellä olekaan, ja en siis sano tätä pahalla, vaan siis ihan suoraan vaan, koska mun mielestä on vaan turha leperrellä, kun se kaikki on noin selvää. Isyyden tunnustamisella nyt ei ole paskan arvoa: oisithän sä isyystestin myötä tuomittu isäksi joka tapauksessa.
Luovuta ja ole suosiolla vaan sitä mitä sä oikeasti olet.
Sori, jos olen liian suorapuheinen, mutta mä en vaan nää mitään syytä filosofoida, kun sä ehkä tajuat ihan suoraakin puhetta.
Vanha provo tuo sama ilmestyy tietyn väliajoin suhde-palstalle..
kertoa vosulle yhteystietoja. Myöskään oikeaa nimeä ei koskaan kannata kertoa.