No niin, nyt olen ihmetystä täynnä ja miehen logiikan ymmärrys olis nyt enemmän kuin tarpeen, itselleni siis.
Eli, otin yhteyttä mieheen johon halauaisin tutustua hieman paremmin. Mitään ei saa, ellei yritä jne...Itse olen todella ujo, joten jo tuo yhteydenotto ylitti kaikki omat resurssini.
Nyt ihmettelenkin, että kuinka kauan miehen pitää miettiä vastaako yhteydenottooni vai ei? Noin niinkuin ihan yleisellä tasolla ajatellen siis?
Eikö ole kaikesta huolimatta kohteliasta vastata yhteydenottooni? Vai kuinka kauan miehiltä yleensä kuluu aikaa vastakseen takaisin ja ilmoittaakseen onko halukas jatkamaan yhteydenpitoa tavalla tai toisella?
Ymmärrän ujouden ym. luonteenpiirteen mutta silti on kurjaa odotella ja odotella....
Eli, otin yhteyttä mieheen johon halauaisin tutustua hieman paremmin. Mitään ei saa, ellei yritä jne...Itse olen todella ujo, joten jo tuo yhteydenotto ylitti kaikki omat resurssini.
Nyt ihmettelenkin, että kuinka kauan miehen pitää miettiä vastaako yhteydenottooni vai ei? Noin niinkuin ihan yleisellä tasolla ajatellen siis?
Eikö ole kaikesta huolimatta kohteliasta vastata yhteydenottooni? Vai kuinka kauan miehiltä yleensä kuluu aikaa vastakseen takaisin ja ilmoittaakseen onko halukas jatkamaan yhteydenpitoa tavalla tai toisella?
Ymmärrän ujouden ym. luonteenpiirteen mutta silti on kurjaa odotella ja odotella....
Vastaukset 8
Vanhimmat
ei tartte sekuntiakaan. Ei elämäkään odottele, elämässä sattuu ja tapahtuu, se menee menojaan eikä piittaa pätkääkään sinusta ja odottelustasi. Odottelustasi, jonka olet itse valinnut...
Mieshän voi miettiä vastaamistaan maailman tappiin saakka, eikä sitä voi kukaan muu tietää kauanko ko. mies aikoo miettiä vastaako vai ei, ja mitä mahdollisesti aikoo vastata jos päättääkin jotain vastata. Syitä hitaudelle voi olla vaikka minkälaisia...
Kohteliastahan se olisi oitis vastata jotain, vaikka sitten että ei tiedä mitä sanoa, haluaa miettiä vastaustaan ja palaa asiaan x.x.xxxx mennessä, viimeistään. Se vaan ei useinkaan mene niin, elämässä on niin paljon kaikkea mikä vaatii huomiota. Ennen kaikkea paljon sellaista mikä on varmuudella helppoa/tuttua/turvallista/kivaa/lyhytjänteistä/hyvin vastuuvapaata. Yleensä ne asiat hoidetaan/otetaan ensin, vaativammat asiat saavat odottaa huomiseen...
Jos haluat nopeita vastauksia, niin joutunet vaatimaan vastausta, painostamaan, ja ottamaan yhteyttä sellaisen kanavan kautta joka ei mahdollista toisen vetkuttelua. Onko se sitten hyvä asia, sitä ei tiedä ennalta, tapauskohtaista...
Kiitos rehellisestä vastauksestasi.
Painostaa en halua ja en halua olla "tyrkky". Sen takia en kehtaa uudelleen ottaa yhteyttä, sillä tiedän, että viesti on mennyt kuitenkin perille.
Joudun siis vain malttamattoman innokkaana odottelemaan. Oli vastaus sitten mikä tahansa. Toivon kuitenkin kovasti yhteydenpitomme jatkuvan.
En välitä ulkoisista seikoista vaan haluan tutustua ihmiseen itseensä. Jotakin tiedän ihmisestä entuudestaan mutta vain juuri niitä ulkoisia asioita, joilla ei ole minulle mitään merkitystä. Jollekulle muulle saattaisikin olla niillä asioilla merkitystä mutta ei minulle.
Minua on siis turha pelätä tai miettiä mitäköhän ajattelen siitä tai siitä asiasta. En ajattele niistä yhtään mitään.
Elämä on mahdollisuuksia täynnä ja tässä on nyt yksi mahdollisuus ihmissuhteeseen ja ehkä johonkin muuhunkin, suurempaan! Jokaisen tulisi tarttua siihen käsillä olevaan hetkeen eikä jäädä miettimään järjellä ulkonaisia asioita. Sydämen pitäisi olla määräävänä näissä ihmissuhdeasioissa.....
on olemassa?
odottaminen on aina valintakysymys ja odottaakin voi monella tavoin, oikeastaan odottamattakin.
Itse lähetin yhden merkityksellisen kirjeen joulukuun 1. päivä ja jäin harmittelemaan että saajan tuntien joudun odottamaan vastausta luultavasti hartaasti, ehkä ikuisesti. Pari päivää myöhemmin ymmärsin luooua odottelusta ja jätin asian taakseni, ajattelin että minä olin osuuteni tehnyt ja nyt on toisen vuoro tehdä oma osansa, jos/kun hänelle sopii. Se siitä, olipa vapauttavaa. Yllätys olikin melkoinen, kun postipoika toi tänään vastauksen, odottamatta.
Et sinä ole tyrkky, jos vaadit jotain vastausta. Siinä on tasan kyse toisen ihmisen kunnioituksesta, siitä, että vastataan heti jotain, vaikka sitten en tiedä tai että palaan asiaan tuonnempana; siitä, että osoitetaan toiselle viestin tulleen perille ja olevan käsittelyssä; siitä, että näytetään toiselle että hänen olemassa olonsa on huomattu ja huomioitu, sekä että toista kohdellaan hänelle, ihmiselle, sopivalla arvostuksella ja kunnioituksella. Siitä siinä on kyse ja arvaisin että juuri se tekee sinun tilanteessasi odottamisesta ärsyttävää. Mahdollisesti.
Viimeisestä kappaleestasi olen täydelleen samaa mieltä. Kun jotain tuollaista osuu kohdalle, pitäisi sille antaa kaikkensa, heittäytyä tunteeseen mukaan, ja jättää järki vaikka työ/opiskelupaikalle, kunhan ei kuitenkaan hylkää itseään ja omaa elämäänsä.
Toivotan onnea!
Mietityttämään jäi tuo nimimerkkisi kysymyksesi yhteydessä... Saimaan kanava ainakin, eikö?
Niin no, eiköhän tuo ole aika selvää, suorat ja epäsuorat kanavat. Kirje on epäsuora, kasvotusten keskustelu suora, ensimmäisen kanssa voi valita reagoiko ja miten, jälkimmäisen kanssa vain miten reagoida, esimerkiksi...
tee näin: Ota paperi & reiítyskone käteesi. Sitten purat tunteesi tekemällä arkin täyteen reikiä ja lähetät sen kirjekuoressa naiselle. muista nimesi. Varmaan menee viesti perille miten perkeleen lukossa ne tunteet on...
Mulla menee sen verran paskat housuun, eritoten jos on kiinnostava tapaus, että en meinaa saada vastatuksi. Tarkoitus on, mutta sitten viikon päästä ajattelen että on jo vähän hölmön myöhäistä...
Saat odottaa maailman tappiin saakka, koska mies ei ole sinusta kiinnostunut. Voi jopa pitää sinua idioottina ...