Tuli isän kuolema mieleen tänään, kun naapurin isä kuoli eilen. Tuli heti mieleen kuinka itse menetin isäni viisi vuotta sitten huhtikuussa yhtäkkiä. Se oli kuin salama kirkkaalta taivalta ku isä lähti poes. Sillon ku isä kuoli niin tuntu että ei elämä lähe mihinkään suuntaan kulkemaan, olinhan vasta 16vuotias. Mutta näköjään on kulkenu eteenpäin vuodet, viisi vuotta tulee huhtikuussa isän kuolemasta. Kaikkee on kereny tapahtumaan näinä vuosina. Voin sanoa että ikävä on suuri aina, mutta muistot auttavat elämään eteenpäin. :)
Isän kuolema.
hentokuiskaus87
2315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
joutua luopumaan isästä noin nuorena. Pahoittelen kurjaa kohtaloasi ja otan lämpimästi osaa. Saanko kysyä miten ja mihin isäsi kuoli ja minkä ikäinen hän silloin oli?
....lämmin pahottelu....ja hirveä utelu pääle....että semmosta....
Ikävää,että tälläkin palstalla,....törmää noihin ihmisiin,joiden pääasia on uteliaisuuden tyydyttäminen.
Kaikkea hyvää ap:lle ja voimia elämän taipaleelle.