Olen usein lukenut neuvottavan, että jos esimerkiksi nainen haluaa miehen tekevän jotain romanttista tai vaikka auttavan kotitöissä, tai mitä muuta tahansa, niin naisen tulisi pyytää sitä.
En vain oikein ymmärrä tätä. Siis mitä iloa on näytellystä romanttisuudesta ja auttamishalusta, jos mies kuitenkin irvistelee inhosta sisimmissään eikä oikeasti haluaisi tehdä niitä asioita.
Minä ainakin haluan, että mies tekee jotain romanttista, tai auttaa jossain, tai mitä muuta tahansa omasta aloitteestaan ja siksi että hän haluaa tehdä niin, eikä siksi, että minä olen pyytänyt tai vaatinut jotain.
En vain oikein ymmärrä tätä. Siis mitä iloa on näytellystä romanttisuudesta ja auttamishalusta, jos mies kuitenkin irvistelee inhosta sisimmissään eikä oikeasti haluaisi tehdä niitä asioita.
Minä ainakin haluan, että mies tekee jotain romanttista, tai auttaa jossain, tai mitä muuta tahansa omasta aloitteestaan ja siksi että hän haluaa tehdä niin, eikä siksi, että minä olen pyytänyt tai vaatinut jotain.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Juu mutta miehet eivät ole ajatustenlukijoita (kuten naiset).
Kyllä mies kieltäytyy jostakin puuhasta ennemmin kuin tekee sen inhosta irvistellen, jälkimmäistä tekoa en muista kenenkään miehistäni koskaan edes yrittäneen.
Kun nainen kauniisti ja positiivisessa hengessä ilmaisee, mikä häntä ilahduttaisi, mies sen saattaakin tehdä (mutta varmaa tämä ei ole, saattaa unohtuakin mieheltä).
Kyse on lopulta siitä, miten paljon toisesta välittää, haluaako häntä ilahduttaa ja palvella. Ja uskaltaako nainen ilmaista omat henkilökohtaiset toiveensa? Tämä vaatii jo mutkatonta jutteluyhteyttä kahden tasavertaisen puolison välillä.
mieltä, jos joku teko (kotityöt, seksi yms.) ei tule spontaanisti toisen puolelta niin se ei tunnu miltään.
Itse en osaa/halua/ pyytää mitään vaan odotan että toinen kun oppii tuntemaan minut niin haluaa tehdä niin itse. Ajatusten lukijaa ei tarvita! Vain mielenkiintoa toista ihmistä kohtaan ja kiinnostusta siitä mistä toinen pitää ja halua tehdä niin itse pyytämättä. Veikkaisin että aika monet ihmiset on samaa mieltä...
Esim. seksissä jos joutuu kertomaan toiselle koko ajan mikä tuntuu hyvältä ja mitä haluaisi toisen tekevän niin saa kyllä tunnelman latistumaan ihan samantien....
Olen myös samaa mieltä. Olisi ihanaa jos miehet tekisivät romanttisia eleitä spontttaanisti, ettei aina tarvitsisi olla vihailemassa tai mikä epämiellyttävintä pyytämässä suoraan, että olisi kivaa/ihanaa jos....
erilaisia kuin naiset. Me yleensäottaen ajattelemme erilailla. Monesta naisesta ei ota edes naiset selvää, joten vaatimus, että miehen pitäisi huomata jotain automaattisesti on epärealistinen. Kotityöt on kotitöitä miehelle. Hän ei nää siinä mitään romanttista! :)
Minulle on ainakin ollut hidasta oppia ajatus että parisuhdetta pitää huoltaa kokoajan. Miehellä on projektiaivot.Mies hoitaa parisuhteen mielellään kerran kuntoon, ja keskittyy sitten muihin asioihin. Mitä sitä kokoaja vatvoo :) Jatkuva ylläpitäminen on NIIIN työlästä...mikseivät naiset voi oppia hivenen rentoutumaan. "Ottakaan naiset kaapista kalja ja tulkaa olohuoneeseen katsomaan pornoa" (mukailtu kummeli-siteeri).
"Ottakaan naiset kaapista kalja ja tulkaa olohuoneeseen katsomaan pornoa" (mukailtu kummeli-siteeri).
Se on harmi, kun miehet ei tosiaan tajua noita ylläreitä ja mitä huomioitu nainen voi vastavuoroisesti miehellekin tehdä, että tämä kokee olevansa välitetty. Toki se kaljan litkiminen tellun ääressä voisi olla vaihtoehto. Mutta eikö miestä esimerkiksi oikeasti piristäisi, että se nainen tuo kaljan kaapista miehelle, antaa tämän katsoa fudismatsia ja yhtäkkiä tarjoaa siinä sohvalla ihan Live-pornoa. Ja sitten miehen lempiruokaa päälle.
Jotkut miehet oikeasti tykkää tuollaisesta ja että kumppani oma-aloitteisesti haluaa tehdä jotain josta tietää (ei ajatusten lukemisella vaan yhteiselossa elämisen, kokemisen ja keskustelujen kautta) pitävän. Ja olen havainnut, että ihan miehillekin voi spontaani rakkaudenosoitus tuoda hymyn kasvoille.
Itseäni tuossa mietityttää se, että kertooko jo noi ajatukset (mitä sitä turhaan toistelemaan) siitä, että ne parisuhteet oikeasti latistuu. Jos parisuhteessa on rakkautta ja vuosien varrella ihmiseen on kiinnytty ja hänestä oikeasti välitetään, niin se ei pahasti satu jos tekee jotain sellaista mistä tietää toisen pitävän. Eikä millään ajatustenluvulla vaan ihan vuosien saatossa tutustumalla, näkemällä ja keskusteluilla (jos ihmiset eivät kaikista mahdollisista aiheista ikinä mainitse, että tykkään muuten pätkiksistä, kukkia on kiva saada, on ihanaa kun huomioit minua viemällä ulos tai vetämällä yhtäkkiä yöllä viereen ja kietomalla käden ympärille niin ohhoh). Mutta ehkä jotkut miehet eivät saa siitä mitään mielihyvää, että aiheuttavat toiselle ihmiselle onnentunteita. Tai eivät itse välitä kummemmin siitä, kun heille yllätyksellisesti ja täysin omasta aloitteesta haluttaan aiheuttaa mielihyvää. En itse tosin ole eläessäni tälläiseen mieheen törmännyt, joka ei tajuaisi ainakaan omalla kohdallaan saavana osapuolena miten kivalta se tuntuu, kun toinen haluaa huomioida ja tehdä elämästä himpun verran helpompaa ja hauskempaa. Tai kokea, että vieläkin on rakastettu ja haluttu. Mutta meitä ihmisiä löytyy moneen lähtöön.
"Siis mitä iloa on näytellystä romanttisuudesta ja auttamishalusta, jos mies kuitenkin irvistelee inhosta sisimmissään eikä oikeasti haluaisi tehdä niitä asioita."
Oletetaan, että pyydät miehen pesevän vessan ja tämä pesee. Siitä on se ilo sinulle, että sinun ei sillä kertaa tarvitse pestä vessaa.
Jos kannat kahta raskasta kauppakassia ja pyydät miestä auttamaan kantamisessa, siitä on se ilo sinulle, että sinun käsivartesi eivät sillä kertaa tule kipeiksi.
Kunnon mies ei pahastu näistä pyynnöistä ollenkaan. Hän katsoo osallistuvansa yhteiselämään omalla panoksellaan.
Jos et pyydä ja sitten loukkaannut, kun miehelle ei tullut itselleen mieleen tarjota työpanostaan, mies varmasti pahastuu pahemmin kuin sinä vaikkei nakkelisi niskojaan. Hän yksinkertaisesti menettää kunnioituksensa sinua kohtaan.
Minulla on tästä "romanttisesta" ritari-ihanteesta aavistus, joka ei järin imartele naisia. Jos nainen pyytää ja saa pyytämänsä, hän tuntee jäävänsä velkaa. Mutta jos nainen vihjaa ja mies ymmärtää yskän ja ehdottaa naiselle juuri sitä, mitä nainen haluaa, nainen ei tunne samaa velkaa. Mieshän sai jo palkkionsa: rakastamansa naisen mielihyvän.
Ja jos joku harvinainen mies on oma-aloitteisesti romanttinen, se vasta feikkausta on. Kyseessä on pelimies, mahdollisesti jopa ammattilainen.
mä en ole ikinä tajunnut, miksei joillain miehillä ole silmiä päässään ja tajua siitä, milloin suhteessa toinen (lue: NAINEN) tekee kaiken tai tuplasti enemmän kuin mies. Esimerkiksi juuri näkee näitä tilanteita, että mies liipottaa autolle ja nainen tulee perässä kahden kauppakassin ja lastenvaunujen kanssa. Hei haloo! Onko mies niin sokea, välinpitämätön tai itsekeskeinen, ettei huomaa, että häntäkin tarvittaisiin?
Eivätkä nuo jutut (vessan pesu, kassien kantaminen, tiskikoneen täyttö) ole mitään romantiikkaa, vaan ihan tavallista arkea, jonka kaksi aikuista ihmistä pystyisi vallan helposti jakamaan niin, että molemmat tekevät leiviskänsä. Eikö suhteessa oleminen tarkoitakaan sitä, että jaetaan yhteinen arki eli tehdään hommia (niitä tylsiäkin) yhdessä? Sitten jos näistä arkisista askareista miespuoliselle sankarille ilmoittaa, niin äkkiä nainen onkin nalkuttava ja määräilevä ja ikävä...
"Sitten jos näistä arkisista askareista miespuoliselle sankarille ilmoittaa, niin äkkiä nainen onkin nalkuttava ja määräilevä ja ikävä..."
Varmaan on paljon miehiä, jotka vain luikertelevat tekemisistä kuin teini-ikäiset pojat.
Mutta jos nainen sanoo: "hei, otatko nämä kassit", ennen kuin tuskastuu ("et sen vertaa voinut..."), kunnollinen mies tekee työtä käskettyä eikä pidä vaimoaan yhtään nalkuttavana.
Ongelma on se, että naiset eivät voi keskenään ohjeistaa toisiaan noin suoraviivaisesti vaan joutuvat kiertelemään ja kaartelemaan. He luulevat, että luontevat, suorat pyynnöt ovat loukkaavia myös miehelle, ja tuskastuvat kun tämä ei tunne naistenkeskistä korukieliprotokollaa.
sitä tuskastuu, kun kuvittelee, että toisella on silmät päässään. Ekö mies tosiaan näe, että on tilanteita, joissa olisi hänen syytä kantaa kassia/siivota vessa/viedä roskat/täyttää tiskikone tms? Kun noin naisen näkökulmasta tuntuu, että sokea variskin välillä tajuaisi helpommin - ja luulisi, että mieskin haluaa olla aikuinen ja vastuussa arjen asioista, eikä vaan olla joku teinipoika, joka tekee, kun mutsi pyytää...
Mua yhdessä suhteessa riepoi, kun kaikki asunnon jätehuolto jäi mun vastuulle. Mies vaan heitteli tyhjät paketit tiskialtaaseen tai paremmassa tapauksessa roskiin (tämä tietty lajittelematta, eli hänen jäljiltään piti erotella esim. pahvit, lasit ja mehutölkit pois). Asiasta puhuttiin. Mies sanoi, ettei hän huomaa, milloin roskis tai paperinkeräyslaatikko tai kissanhiekkaroskis on täynnä ja ne kaikki roskat taas vaan "menee" siihen samaan, kun hän ei osaa miettiä, mikä kuuluis minnekin. Loppupeleissä homma oli koko ajan mun vastuullani - jos kiikutin roskiksen eteiseen oven viereen, mies noin 50-prosenttisesti osasi toimittaa sen roskikseen. Yhtä usein hän unohti tai oli liian kiire tai en tiedä mitä. Ja mä taas vastasin kaikista yrityksistä huolimatta sataprosenttisesti siitä, että roskat kulkeutuivat edes siihen eteisen ovelle asti. Joku voi nyt mutista, että pienet on murheet, mutta jos taloudessa on pari aikuista ja liuta karvaisia eläimiä, niin roskaa saa kanniskella ovesta ulos aikas paljon.
Hm, varmaan asuu se ukko nyt kaatopaikassa. Erottiin nimittäin joitain vuosia sitten ja roskisten viennin lisäksi ongelmana oli mm. se, ettei mies kokenut tarvetta siivota asuntoa kuin noin kerran puolessa vuodessa.
"Olen usein lukenut neuvottavan, että jos esimerkiksi nainen haluaa miehen tekevän jotain romanttista tai vaikka auttavan kotitöissä, tai mitä muuta tahansa, niin naisen tulisi pyytää sitä."
Minkälaisesta tilanteesta oikein puhut? Jos naisella on jonkin ongelma jonka nainen esitttää palstalla, ja asiat eivät ole niin kuin nainen haluaa, niin kai naisen silloin se suu on avattava miehelle, joten ihan käypä ja ensisijainen neuvo tuo siinä tapauksessa on. Tietty sitä voi elätellä toiveita asioiden muuttumisesta itsekseen tai pelkällä vihjaamalla, tai antaa jätä se, pihtaa, näytä hapantanaamaa, tms. vinkkejä, tai haukkua toisen kumppania, mutta ovatko ne sitten oikeasti jotenkin paremempia neuvoa ongelma ratkaisuun.
"En vain oikein ymmärrä tätä. Siis mitä iloa on näytellystä romanttisuudesta ja auttamishalusta, jos mies kuitenkin irvistelee inhosta sisimmissään eikä oikeasti haluaisi tehdä niitä asioita."
Kuinka usein kysymys on oikeasti siitä, että toinen irvistelee inohsta sisimmissään?
"Minä ainakin haluan, että mies tekee jotain romanttista, tai auttaa jossain, tai mitä muuta tahansa omasta aloitteestaan ja siksi että hän haluaa tehdä niin, eikä siksi, että minä olen pyytänyt tai vaatinut jotain. "
Mitäs jos joku tekisi asian ihan vain sen takia, että olet kysynyt? Varmaan moni haluaa toisen pyytävän treffeille, mutta oikeastihan jommankumman on sitäkin asiaa kysyttävä/pyydettävä. Jos kumpikin odottaa toisen pyytävän/kysyvän, ja harmittelee kun toinen älyä, niin eihän siitä mitään tule.
Olet toivottomassa suossa, jos ajattelet noin. Kukaan ei voi olla täysin toisen toiveiden mukainen, ellei hän tiedä mitä häneltä toivotaan. Eikä pyydetyn mukainen käyttäytyminen ole feikkausta, vaan toisen toiveiden huomioimista. Aivan hyvin voit kertoa että haluat romantiikkaa ja huomiointia tai lahjoja, tai apua tai vaikkapa seuraa. Voi olla niinkin ettei hän siltikään osaa olla romanttinen, vaikka haluaisi, ja silloin sinun vain pitää tyytyä siihen että hänellä on sellainen luonne eikä hänen tarvitsekaan olla täysin sinun ihannekuvasi mukainen.
Toisen toiveiden toteuttaminen ei todellakaan ole näyttelemistä, mutta ei myöskään voi vaatia väkisin toiselta sellaista mikä ei häneltä luontaisesti onnistu. Miksi vaadit oma-alotteisuutta asioista jotka eivät häneltä luonnostaan suju, ei ainakaan ennen kuin hän on niitä vähän ohjattuna harjoitellut