Siis oonko minä käsittänyt ihan väärin, ettei toimivia viivakoodeja pysty luomaan ellei osta GS1:ltä oikeuksia? Vai olenko vain aivan pihalla?
Sitten toinen asia, johon haluaisin kommentteja pienimuotoista muotiliikettä pyörittäviltä henkilöiltä. Oletteko hankkineet kunnon kassajärjestelmät, vai toimitteko kenties vanhanaikainen kassakone kortinlukija setillä? Mikäköhän olisi järkevintä... Jos tuotteisiin ei saa viivakoodia, onko kunnon kassajärjestelmä turha? Vai pitäisikö luoda vaan itse jotkin tuotenumerot tuotteille ja kirjata se hintalappuun ja sitäkautta hakea kassalla tuotteet. Vai mitä ihmettä, olen todella tietämätön koko asiasta, mikä olisi fiksuinta. En ole itse työskennellyt koskaan pienemmässä liikkeessä.
Sitten toinen asia, johon haluaisin kommentteja pienimuotoista muotiliikettä pyörittäviltä henkilöiltä. Oletteko hankkineet kunnon kassajärjestelmät, vai toimitteko kenties vanhanaikainen kassakone kortinlukija setillä? Mikäköhän olisi järkevintä... Jos tuotteisiin ei saa viivakoodia, onko kunnon kassajärjestelmä turha? Vai pitäisikö luoda vaan itse jotkin tuotenumerot tuotteille ja kirjata se hintalappuun ja sitäkautta hakea kassalla tuotteet. Vai mitä ihmettä, olen todella tietämätön koko asiasta, mikä olisi fiksuinta. En ole itse työskennellyt koskaan pienemmässä liikkeessä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
>Siis oonko minä käsittänyt ihan väärin, ettei toimivia viivakoodeja pysty luomaan
> ellei osta GS1:ltä oikeuksia?
Tuo koskee ainoastaan tuotteesi maailmanlaajuisesti yksilöivän EAN-koodin saamista. Itse voit sen sijaan keksiä myymillesi tuotteille omasta päästäsi koodit vaikka A-1001, A-1002, A-1003, jne. Ja näistä koodeista voit tulostaa aivan normaalisti tarralaput jossa tuo kyseinen A-1001 jne. koodi on viivakoodissa sisässä.
Yllä olevan esimerkin vastaisesti, *älä käytä kirjaimia* noissa itse keksimissäsi tuotekoodeissa, vaan EAN-tyylisesti vain pelkkiä numeroita, ja niitäkin vielä parillinen määrä. Esim. 6002, 6002, 6003, tai 100001, 100002, 100003, eli parillinen määrä numeroita, niin tälläon muodostuva viivakoodi kompressoituu pieneen kokoon. Ja voit käyttää pienikokoisia nättejä tarroja, jos vaikka osa myytävistä tuotteista sattuisi olemaan kovin pienikokoisia.
> Vai pitäisikö luoda vaan itse jotkin tuotenumerot tuotteille ja kirjata se hintalappuun
> ja sitäkautta hakea kassalla tuotteet.
Jos itse pelkästään olet kassalla, niin opit kyllä tuntemaan tuotteesi ilman viivakoodejakin, "Miesten ulsteri, ruskea 56" tms. Mikäli haluat, niin voit tehdä viivakooditarralaput kaikkiin näihihinkin. Mutta pian itse huomaat onko niiden itse näpertäminen tarpeellista vai ei. Jos tulee tuuraavia myyjiä kauppaan, niin silloin ehkä on aiheellista.
Mikäli osassa tuotteista tulee valmiina viivakoodit, niin niitä varten kassalle kannattaa hankkia se viivakoodilukija ja hyödyntää myyntitilanteessa sitä noiden osalta. Perustat ko. viivakoodilla olevalla tuotekoodilla sen "Miesten ulsterin" omaan varastojärjestelmääsi.
- - -
minulla on pieni kauppa. en ole kokenut kassakonetta tarpeellisena. kirjoitan ylös vaan paperille tuotekuvaus yksikköhinta ja määrä ja yhteenlaskettu hinta. sen lisäksi laitan merkin on ko se maksettu käteisenä vai kortilla. tämä riittää ja jos on kiire niin niputan tuotteet yhteen riviin/"tuoteperheeseen". KAtson vaan että eri alviin kuuluvat varmastit tulevat erikseen.
> kirjoitan ylös vaan paperille tuotekuvaus
Lasketko päässälaskien tai taskulaskimella laskun loppusummassa olevan ALV:n määrän eriteltynä summana myös? Arvonlisäveron euromäärä nimittäin on näyttävä laskulla jotta lasku täyttäisi verottajan määrykset, eli oheisen ohjeen mukainen laskutosite.
http://www.vero.fi/?article=2423&domain=VERO_MAIN&path=5,40,87&language=FIN
"# verokanta
# suoritettavan veron määrä "
Olen ollut tällaisessa kaupassa työharjottelussa. Toimihan se, kun asiakkaita kävi pari päivässä. Oma yritykseni tulee kuitenkin olemaan huomattavasti isompi, kauppakeskukseen sijoittuva noin 70 neliöinen vaate/kenkäliike.
ongelmahan tuossa on, että et saa annettua asiakkaalle kuittia ellet kirjoita käsin. Miten esimerkiksi palautus sitten onnistuu?
Esimerkiksi Winpos tulostaa viivakooditarrat ja luonnollisesti myös lukee niitä. Haluttaessa omilla koodeilla esim. "Firma-1" Code-128 tai EAN-koodina. Kakkosella alkavia EAN-koodeja saa käyttää vapaasti, niitä varten ei tarvitse ostella mitään käyttöoikeuksia. Mikäli järjestelmät on moderneita, ei kirjaimien käyttämisestä koodeissa ole todellakaan mitään haittaa. Vähentää olennaisesti riskiä törmäyksestä. Esim. nimikirjaimet alkuun viiva ja sitten numero niin sillä välttää monta ongelmaa päällekkäisten koodien kanssa. "YR-1, YR-2"...
http://www.winpos.fi/
Huom! EAN ja viivakoodi eivät sitten todellakaan ole sama asia, vaikka monet nämä perusasiat sotkeekin.
>Esimerkiksi Winpos tulostaa viivakooditarrat ja luonnollisesti myös lukee niitä. Haluttaessa
>omilla koodeilla esim. "Firma-1" Code-128 tai EAN-koodina
Siis vaikka simppeli Muistio/Notepad-ohjelmahan sinällään *osaa lukea* viivakoodeja, ei tuossa siinä mielessä ole mitään Winpos-kehumisen aihetta:) Viivakoodeja voi myös tehdä ja tulostaa vaikka Wordilla tai Excelillä tai melkein millä tahansa kirjoitusohjelmalla.
Käyttäjää on turha rassata sillä valinnalla ja tiedolla että mitä koodaustapaa viivakoodin muodostuksessa kulloinkin käytetään. Ohjelman on syytä tehdä se valinta automaattisesti, käyttäjän puolesta. Siis tehden koodauksen sillä metodilla joka annettuun dataan parhaiten soveltuu.
> Mikäli järjestelmät on moderneita, ei kirjaimien käyttämisestä koodeissa ole
> todellakaan mitään haittaa.
Viivakoodin sinällään saa tehtyä mistä vaan tekstin tai numerokoodin pätkästä. Probleema on vain siinä että sen saa mahtumaan suht pienikokoiselle tarralapulle. Edullisimmat tarratulostimet maksavat nykyään enää vain noin 60 euroa https://www.lakeudentoimistotukku.fi/shoplib/product.php?pid=2387&style=&method=single&action=showc
Tämän hintaluokan, ja muissakin alle 300 € maksavissa tulostimissa tulostusresoluutio on 203 dpi:tä. Jos viivakoodin muodostusohjelma puristaa viivakoodin liian tiheäksi, se saatata näyttää hyvältä tarralla, mutta viivakoodilukijapa ei enää luekaan sitä. Jos isontaa viivaväliä, tulee se turhan isokokoinen tarralappu.
Kyllä noita ABCD... merkkejä siinä mielessä kannattaa tuotekoodissa vältellä, jos on aikeissa ostaa halvahkon printterin, ja hintalapun tarrakoko on esim joku 40 x 24 mm luokkaa.
Tällaiselle tarralle saa mahtumaan EAN-tyypin numeroviivakoodin, jonka lukulaite lukee helposti. Mutta pidempien, kirjaimia sisältävien viivakoodien kanssa alkaa tulla tilan kanssa tukalempaa.
Sillä se tarrojen tulostaminen vasta kalliiksi tuleekin. Sama koskee myös Dymon vehkeitä. Laitteen hinta on subventoitu kohtuuttoman kallillla valmistajakohtaisilla tarroilla.
Aina kannattaa ostaa tarratulostin, jolla voi tulostaa mille tahansa geneerisille tarroille.
>Sillä se tarrojen tulostaminen vasta kalliiksi tuleekin. Sama koskee myös Dymon
>vehkeitä. Laitteen hinta on subventoitu kohtuuttoman kallillla valmistajakohtaisilla tarroilla.
Tarrat ovat kalliimpia kuin normaalit valkiotarrat, mutta hintaero ei yllättäen olekaan niin kovin suuri enää nykyään. Noihin tulostimiin kun löytyy maailmalta muidenkin valmistajien tekemiä tarroja.
> Aina kannattaa ostaa tarratulostin, jolla voi tulostaa mille tahansa geneerisille tarroille.
Ei kuitenkaan aina. Tees kokeeksi laskelma että kuukaudessa pitäisi tulostaa vaikka 200 tarraa, eli 2400 tarraa vuodessa. vuodessa. Tarralappukohtainen hintaero sen 60€ tai vastaavasti 350€..600€ maksavan tulostimien välillä ei ole likikään niin suuri kuin "vanhasta muistista" muistelet. Nuo pikkukoneet yllättäen ovatkin usein halvempia tähän hommaan.
Jos sensijaan tulostaa 20.000 tarraa vuodessa, niin totta kai kannattaa ostaa tukevampi tulostin, ja vakiotarrat.
Meillä on tulostettu noin 2000 tarraa päivässä. Vehkeenä on 6 vuotta sitten hankittu datamaxin tulostin, eikä siinä ole ollut mitään vikaa. Tulostuslaskuri näyttää yli neljännesmiljoonaa jo, eikä loppua ole näkyvissä. Laite pistää tarroja tulemaan kuin uutena.
""Meillä on tulostettu noin 2000 tarraa päivässä. Vehkeenä on 6 vuotta sitten hankittu datamaxin tulostin, eikä siinä ole ollut mitään vikaa. Tulostuslaskuri näyttää yli neljännesmiljoonaa jo, eikä loppua ole näkyvissä. Laite pistää tarroja tulemaan kuin uutena.""
Siis 6 vuotta x 200 työpäivää x 2000 tarraa/pv = 2.400.000 kappaletta tarroja. Sehän olisi 10 kertaa se määrä minkä itse tuossa ilmoitat. Joku laskelmassasi ja siinä mainitsemassasi tulostuslaskurissa brakaa pahasti.
Muutenkaan tuossa ole oikein mitään ihmeteltävää. Lämpöpaperille tulostavat kaupan kuittikirjoittimet käyttävät samaa tekniikkaa kuin nuo tarratulostimetkin. Kuittikirjoitin kestää käytössä helposti 5..10 vuotta, jatkuvaa päivittäistä käyttöä.
Oma HP Laserjet 1200 lasertulostimeni on tulostanut 430.000 sivua tähän mennessä, ja aina vaan sekin jaksaa puhkua eteenpäin.
.
Minä olen tulostanut Datamike kassapäätesysteemillä varmaan 50 000 EAN-koodi tarraa myymäläkäyttöön. Ei mitään ongelmaa eikä tarvitse ostaa mistään valmiiksi tulostettuna. Samoin menee postin viivakoodiosoitteet.
> Minä olen tulostanut Datamike kassapäätesysteemillä
Datamike onkin osoittautunut todella kestäväksi työkaluksi näissä EAN-koodien tulostuksissa. Datamike vaan kestää ja kestää ja kestää.
Hih. Se siitä softan ja hardiksen erosta. ;)
Ostin mersun ajohanskat ja näillä on ajettu jo yli 3 miljoonaa kilsaa. oon rekkamies.
Suomalainen Crafthouse Oy tekee vaatekaupoille kassajärjestelmiä. http://www.crafthouse.fi/Suomeksi/Toimialat_ja_asiakkaat/Toimialaratkaisut/Muoti-_ja_jalkineliikkeet.iw3