Molotovin - Ribbentropin sopimuksessa 23.8.39 (lisäpöytäkirja) sanotaan selvästi että valtioitten intressipiirien raja on Liettuan pohjoisraja. Koska N-liitto kuitenkin vastoin sopimusta otti Liettuankin itselleen niin se osoitti, että Stalin ei luottanut Hitleriin vähääkään ja N-liiton operaatioitten tarkoitus oli vain turvan saanti Saksan tulevaa hyökkäystä vastaan. Ei valloittaminen sinänsä.
N-liiton tarkoitusperät Baltian miehitykselle
lietu-fani
14273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Koska N-liitto kuitenkin vastoin sopimusta otti Liettuankin itselleen niin se osoitti, että Stalin ei luottanut Hitleriin vähääkään ja N-liiton operaatioitten tarkoitus oli vain turvan saanti Saksan tulevaa hyökkäystä vastaan. Ei valloittaminen sinänsä. "
Liettuan kuulumisesta NL:n vaikutuspiiriin sovittiin hieman myöhemmin.Stalin luotti Hitleriin siinä määrin, ettei uskonut millään tietoihin tulossa olevasta hyökkäyksestä. Puna-armeija yllätettiin täydellisesti ja maan tuho oli lähellä. Se Stalinin neuvosotpropagandan syöttämästä kaukonäköisyydestä. Tilanne oli -41 paljon huonompi NL:n kannalta kuin -39. Saksa oli suuresti kehittynyt, NL polkenut paikoillaan.
Suomen syöjien Salainen lisäpöytäkirja on raukkamainen selkäänpuukotus Baltian maille ja Suomelle. Oli aivan oikein että Suomi vuorostaan petti Saksan 1944 kesällä. Spåimuksesta tiedettiin Suomessakin jo viikon sisällä, vaikka sen piti olla salaisista salaisin sopimus.
Uusi Suomi 27.8.1939:
Saksan lähetystö on STT:lle ilmoittanut seuraavaa:
Eri lehdissä on näkynyt kirjoituksia, joiden mukaan Saksan ja Neuvostoliiton välinen sopimus olisi tehty Baltian maiden ja Suomen kustannuksella. Saksan lähetystö on valtuutettu ilmoittamaan, että tämä käsitys on täysin paikkansapitämätön.
Salainen lisäpöytäkirja.
Saksan valtakunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen johdosta ovat kummankin osapuolen allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat käyneet äärimmäisen luottamuksellisia keskusteluja kummankin osapuolen etupiireistä Itä-Euroopassa. Nämä keskustelut ovat johtaneet seuraaviin tuloksiin:
1. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Baltian maihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla muodostaa Liettuan pohjoisraja silloin Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan. Samalla tunnustetaan molemmin puolin Liettuan intressi Vilnan alueeseen.
2. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Puolan valtioon kuuluvilla alueilla rajoitetaan Saksan ja SNTL:n etupiirit kulkemaan suunnilleen jokien Narew, Veikseli ja San linjaa.
Kysymys siitä, pitävätkö molemminpuoliset intressit itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä toivottavana ja miten tämä valtio tulisi rajata, voidaan lopullisesti selvittää vasta myöhemmän poliittisen kehityksen kuluessa.
Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä.
3) Kaakkois-Eurooppaa koskien neuvosto-osapuoli korostaa kiinnostustaan Bessarabiaan. Saksan puolelta ilmoitetaan, että sillä ei ole mitään poliittista kiinnostusta näihin alueisiin.
4) Molemmat osapuolet käsittelevät tätä pöytäkirjaa äärimmäisen salaisesti.
Moskova ./. 23. elokuuta 1939.
Saksan Valtakunnanhallituksen
puolesta
v. Ribbentrop SNTL:n
hallituksen
valtuuttamana
V. Molotov
Julkaistu mm. kirjassa Risto O. Peltovuori, "Saksa ja Suomen talvisota". Otava 1975. Kirjassa mainitaan lähdejulkaisuna "Akten zur deutschen auswärtigen Politik 1918-1945. Serie: D: 1937-1947. VIII, S. 129." Baden-Baden 1953-1962.
http://www.histdoc.net/historia/nichtang.html
Diktatuurit Hitler ja Stalin muutivat myöhemmin etupiirisopimusta siten, että Liettua kuului kokonaisena NL:N "intressipiiriin". Se, että Stalin ei luottanut Hitleriin, ei ole mikään todiste siitä, että vaikutimena olisi ollut vain turvallisuus. Ei Hitlerkään luottanut Staliniin, mutta kuitenkaan kukaan ei usko, että Hitlerin hyökkäys Venäjälle v.1941 olisi ollut johtunut vain turvallisuuden tavoitelusta.
Jos Stalinin vaikutimena olisi ollut vain turvallisuus, niin silloin Baltian maiten itsenäisyys olisi säilytetty v.1941 saaka ja palautettu saksalaismiehityksen jälkeen v.1945. Mutta juuri Baltian liitäminen Neuvostoliittoon on historiallinen todiste siitä, että tarkoitus oli muu ja Zdanov ja Molotov toivat sen selvästi esille kyseisten maiten johtajille v.1940.
Ottaen huomioon Baltian maiden kehittymättömyyden ja sen miten nopeasti Saksa olisi ne jyrännyt joka tapauksessa. Isku Leningradiin kuului Saksan suunnitelmiin ja kuten Paasonen selitti ryssälle isku tehdään parhaiten Etelästä koska Laatokan kautta sinne on hankala mennä. Laatokan rannoilta pystytään kaupunki korkeintaan saartamaan mitä saksalaiset yritti mutta mihin suomalaiset eivät lähteneet mukaan.
Suomella ja Saksalla oli kalusto muutenkin ontuvaa. Tykistö oli paskaa vanhaa ranskalaista sekä Suomella että Saksalla.
Saarron sulkeminen ei kuitenkaan ollut mikään mahdottomuus. Moskova oli Aatulle vain tärkeämpi kohde Volgan lisäksi. Mannerheim taas pelkäsi RAF:n ja Yhdysvaltojen ilmavoimien pommituksia. Mannerheim viisaana miehenä oli kyllä tietoinen Arthur Harrisista ja tämän kyvyistä.
En yliarvioi brittejä mutta kuvitteleppa tilannetta jossa RAF Suomen kimpussa vaikka kesällä 1942 joidenkin Neuvostoliiton ilmavoimien lisäksi.
Jos Saksa olisi siirtänyt päähuomionsa Leningradiin niin kyllä sitä myös Leningradin porteille olisi ympäri Nekkulaa joukkoja virrannut. Hitleriä ei paska vertaa olisi kiinnostanut vaikka RAF olisi pommittanut koko Pohjolan Hampuri tyyllillä.
"Suomella ja Saksalla oli kalusto muutenkin ontuvaa. Tykistö oli paskaa vanhaa ranskalaista sekä Suomella että Saksalla."
Suomen kenttätykistö oli sekalainen kokoelma venäläistä, amreikkalaista, ruotsalaista, englantilaista ja saksalaista kalustoa. Oli joukossa ranskalaistakin.
Saksan tykistö oli pääasiassa saksalaista.
"Mannerheim taas pelkäsi RAF:n ja Yhdysvaltojen ilmavoimien pommituksia"
Mistä tieto on peräisin? Pelkäsi? Milloin?
Tykistö oli saksalasilla niin hyvää että unohtu talvivoiteet ja muut vempaimet kotiin. Kyllä Marski viisaana miehenä tiesi että neljän miljoonan ihmisen tappamisesta seuraa ankaria kostotoimenpiteitä ei ainoastaan Lännen suunnalta vaan Venäjän puolelta. Neuvostoliittohan oli Britannian ja Yhdysvaltojen RAKAS liittolainen.
"Mannerheim taas pelkäsi RAF:n ja Yhdysvaltojen ilmavoimien pommituksia"
ottaa Baltian maat ja Itä-Puolan, Saksa vaiko NL. Jos Saksa olisi ottanut ne niin sen hyökätessä kesäkuussa -41 olisi sen armeija ollut jo 3 päivässä Leningradin esikaupungeissa. Kyllä Stalin tämän tajusi vaikka hän myöhemmin pitikin alueet itsellään. Ikäänkuin sotasaaliina.
saada länsimaat taistelemaan keskenään ja uuvuttamaan toisensa, jotta sitten voisi korjata saaliin. Siksi hän ei valmistautunut Saksan vastaiseen sotaan, vaan odotti Saksan hyökkäävän Englantiin ja sitovan voimansa länteen. Hän ei uskonut Saksan ryhtyvän kahden rintaman sotaan, jonka se nimenomaan hänen kanssaan tekemällä sopuimuksella oli välttänyt.
vaatinut Baltian maita, ei koko sopimusta olisi syntynyt. Nythän NL ryhtyi palauttamaan vanhan tsaarivallan rajoja.
"Kysehän oli vain siitä kumpiko ottaa Baltian maat ja Itä-Puolan, Saksa vaiko NL."
Ei todellakaan ollut.
----Siksi hän ei valmistautunut Saksan vastaiseen sotaan, vaan odotti Saksan hyökkäävän Englantiin -----
En usko, että hän noin ajatteli. Eihän sotaa lännessä olisi tullut ilman Englannin sodanjulistusta sillä Hitler ei missään nimessä halunnut sotaa lännessä. Tuskin Stalin tiesi, että Englanti julistaa sodan mutta tehokkaan vakoilun ansiosta hän varmaankin tiesi, että Hitler on se, joka ei halua sotaa lännessä. Kuvio lienee siten paljon monimutkaisempi.
Jokainen normaalijärkinen sen ymmärtää. Katsokaa karttaa ja mitä se tietää jos Saksan hyökkäys olisi lähtenyt Viron itärajalta. Oli se N-liiton johtajille varsinainen kauhuskenaario.
vanhat rajat. Työ oli jäänyt kesken 1920-luvun alussa. Samalla tietysti syntyi puskurivyöhykettä. Sitähän reunamaat olivat olleet keisarikunnallekin.
laskelmien mukaan. Hitler taas oli valmis sotaan länsivaltoja vastaan, koska oli turvannut selustansa. Hän uskoi lyövänsä länsivallat, kuten aluksi tapahtuikin. Saksan sotakoneisto oli paljon tehokkaampi kuin kukaan osasi etukäteen arvioida. Jopa Saksan kenraalit yllättyivät.
Hitler oli siinä oikeassa, että känsivallat eivät olleet henmiksesit ja materiaalisesti valmiita sottaan. Ne olivat kuitenkin taanneet Puolan, joten ne eivät voineet ottaa enää samanlaista uskottavuuden menetystä kuin Tshekkoslovakian tapauksessa.