About 25 vuotta olen miltei joka vuosi tähän aikaan vuodesta ollut Finlandia-hiihtoleskenä päivän. Bravoo, suorastaan olen jopa onnellinen, eipähän tarvitse katsella edes noita Oslon MM-talviurheilukisoja telkkarista, vaan saanpahan katsella ihan sitä sun tätä muuta kanavaohjelmaa telkkaristakin ja iltaan asti; sen verran kauan viipyy mieheni "ladulla" Lahdessa, hämäläisen hitaasti sentään hiihtelee,hah, sen 50 kilometriään.
Ensi viikko onkin sitten mieheni talvilomaviikko, ja arvatkaa vaan, mikä kanava telkkarista on avoinna??????
Ensi viikko onkin sitten mieheni talvilomaviikko, ja arvatkaa vaan, mikä kanava telkkarista on avoinna??????
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin että ensi viikon ohjelma on kuitenkin sellainen, että nyt tämän päivän koetuksen jälkeen mieheni parantelee ton Finlandia-hiihtokoetuksen jälkeen jäseniään, ja jopa keskittyy Oslon tapahtumiin täysillä; ja sitten kun paikat antavat periksi, niin ensi viikolla aivan varmasti käy ensin itse hiihtämässä kunnes rojahtaa sohvaan katselemaan telkkarikisoja.
Lähtisköhän itse lumikenkäkävelemään hangille vai onko parempia ehdotuksia?
Naaaautihan nyt vaan rauhasta ja omasta seurastasi!
Itselläni onneksi koira kuitenkin aina seurana, kun mies on omilla reissuillaan.
Koiraa tuleekin aina enempi ikävä kuin isäntää, jos itse reissaan.. ;DD
tulikin aiempaa aikaisemmin kotiin tämän vuoden finlandiahiihtokierrokseltaan; keli oli parempi kuin esim. viime vuonna. Tähän se sitten loppuikin jo noin tunti sitten oma oleskeluni.
On sulla sitten ihana koira, kun enempi sitä ikävä kuin miestäsi reissujesi aikana.:D
Meillä ei ole koiraa, eikä ole kissaakaan, joten en voi tietää, miten tuon ikävän kanssa, jos....;):)
Arvatkaa vaan missä?
Sohvallapa tietenkiin, ja on paikat kipeet, niskakin.
Piti jo särkylääke antaa.
...ihmisen parhaasta ystävästä..
Kun se on tuo kohta 15v labbis ollut se miun turva ja tuki ja aina paikalla, kun olen tarvinnut huolien kuuntelijaa ja lenkkeilyseuraa ja jonka turkkiin on voinut silmänsä kuivata, kun se on heti vierellä kuonoa tunkemassa polvelle kuultuaan emännän nyyhkivän ja olevan allapäin...
Nyt alkaa jo vanhalta uskolliselta ystävältä näkö mennä ja jalka linkuttaa, kyllä siinä märy itsellä
pääsee jo pelkästä ajatuksesta, ettei se enää kauaa jaksa rinnallani jolkottaa.. :(
Sitten pitää varmaan tyytyä isännän seuraan, josko tuo kotona sen kummemmin viihtyy...?
Kivat illanvietot kuitennii sullekkin sen suksiveikon koteuduttua aikaisemmin, kuin piti!
Lämmitähän sille sauna, niin paikat rentoutuupi! :)
Onneksi tuo Finlandia-hiihtokisa on vain kerran vuodessa. Eihän siinä mitään, kuntoilu on hyvästä.
Onhan se vallan hyväkin, että on loistokunnossa oleva aviomies.
Niin jäi kertomatta, että ensimmäiset noin 15 avioliittovuotta oli kesä-äksöninä HCM/vuosi. Sinne sentäs lähdin itsekin kannustamaan ja katsomaan, ja lapsetkin olivat myöhemmin mukana.
Mutta se treenaus siihenkin oli melkeinpä joka päiväistä eli minä hoidin pääasiassa kodin ja lapset noina vuosina, eihän aviomieheni ehtinyt töiltään ja intensiiviseltä harrastukseltaan niin valtavasti osallistumaankaan....
Huonompiakin harrastuksia on olemassa, kuulema toisten miehet istuskelevat kirkonkylän juottoloissa turisemassa kavereittensa kanssa.
Kuntoilun tarkoitus on rentouttaa ja pitää paikat kunnossa ja ihminen terveenä. Jos 'kuntoilun' jälkeen pitää ottaa särkylääkettä kipeisiin paikkoihin, niin jotain on ymmärretty väärin, sekä kuntoilusta että lääkkeiden syömisestä.
Ja sinä olet mennyt halpaan: miehesi ei olle ammattiurheilija, harrastuksekseen urheileva ja kuntoileva ehtii hyvin tehdä muutakin jos haluaa.
Sanoinko mä niin, että mieheni ottaisi särkylääkkeen jokaisen liikuntasuorituksensa jälkeen? En sanonut.
Nyt tämän kertaisen Finlandia-hiihtokoitoksen eli 50 km:n sivakoinnin jälkeen ja jo ennen hiihtoa miehelläni sattui olemaan niskalihaksissa kireyttä, joten kainet sitä saa harvoin särkylääkkeen ottaa, jos koskee.
..."Ja sinä olet mennyt halpaan: miehesi ei olle ammattiurheilija, harrastuksekseen urheileva ja kuntoileva ehtii hyvin tehdä muutakin jos haluaa."
Siteeran tuota edellistä lausettasi, että en ole mennyt halpaan, ja hän ehtii tehdä muutakin, jopa sapuskaa miltei joka päivä, koska itse kyllästyin ruoan valmistamiseen ensimmäisen 15 avioliittovuoden jälkeen. Laitan toki joskus vieläkin ruokaa, mieluiten leivoskelen tms.
Ja aviomieheni menneestäkin urheilumenestyksestään en ala täällä ilmiantamaan, mutta voinen sanoa, että harvalta meiltä muilta löytyy palkintokaapistaan niinkin arvokasta arvokisa- mitallia, jonka mieheni on voittanut omalla suorituksellaan aikoinaan.
P.S. Mieheni kävi jo hiihtämässä tänään, onhan hänellä nyt talviloma, ja mikä ihaninta, kaunis sää oli tänäänkin.
Ai jaaa, sori, siksi sää siis patsastelet täällä.
No, no! Eipäs nyt tulla ilkeilemään siihen, jos joku haluaa mieltään keventää
täällä..!
Meilläkin mies on kova hiihtämään ja alkuvuodet kuljin minäkin mukana, seurana enimmäkseen, mutta ei ole minun lajini..
Nykyään lähdenkin mieluummin koiran kanssa kävelemään jäälle ja mies menee hiihtäen omille reiteilleen ja pelkkä piste näkyy lopuksi horisontissa.
Surkiaa olisi, jos pitäisi toisen mieliksi mukana raahustaa, jos ei niin ole itselle väliksi.
Parempi tosiaan, että sivakoivat ja nauttivat talvesta ulkoilmassa, kuin että lähikuppiloissa örisisivät ja rahojaan tuhlaisivat turhuuteen.
Ovat sitten kotonakin hyvällä päällä ja jaksavat seurustella paremmin.
Jokaisen pitäisi löytää se oma urheilulajinsa viimeistään keski-iässä.
Jäisivät ne mökötyksetkin vähemmälle...
Ja meillä isännänkin kunto vetää vertaansa nuoremmillekkin.
Samoin minun mieheni kunto on kovempi varmasti kuin itseään nuorempien miesten, jotka istuvat ja löhöävät kaiken vapaa-aikansa telkun tai netin äärellä.
Todellakin arvostan miestäni siitä, ettei hän istuskele iltoja kaljabaareissa litkimässä olutta tuopista ja samalla siellä katselemassa vieraita naisia "sillä silmällä".
Ulkoilmasta pidän itse myös, joten meidän avioliittomme onkin varmaan pysynyt osittain kasassa juuri tuon raikkaan ilman saannin välttämättömyydestä.
Tanssiminen on myös ihanaa ja se myös virkistää mieltä, kun pistää jaloilla koreesti joskus, mutta ei liian usein, ettei pääse siihenkin lajiin tympääntymään.
Katselimme tänään miesten 15 kilometrin hiihdon Oslosta yhdessä, ja silloin kun aavistan, että nyt on tuloillaan kultamitali, maltan katsella homman loppuun asti, ja niinhän siinä sitten kävikin, että Matti Heikkinen sen meille toi.
Niin että en vihaa urheilua enkä kuntoilua, mutta itse vaan olen laiskempi puolisko ihan tosissaan kuntoilemaan.
Tykkään löhöilystä ja kirjojen lukemisesta enemmän kuin hikiliikunnasta.
Just!
Täällä myös eräs kuntoileva nainen, joka muutama vuosi sitten otti itseään niskasta kiinni ja pudotti parikymmentä kiloa ja aloitti päivittäisen liikunnan ja jäi siihen koukkuun!
Meillä myös mies kuntoilee, muutakin kuin hiihtää ja meillä on kuntoilulaitteet kotona, ettei tarvitse aina salille lähteä.
Saatetaan katsoa elokuvaa ja kuntoillaan samalla.
Muuten nukahdettaisiin sohvalle.. ;))
Ollaan kohta viiskymmpinen pari ja täytyy sanoa, että meillä menee hyvin ja ihan tuon takia, että ollaan löydetty kumpikin sopivat kuntoilulajit itsellemme.
Kesällä myös harrastetaan pyöräilyä yhdessä ja uimme ja lenkkeilemme.
Viinipullokin tulee toisinaan saunan päälle korkattua, joten ihan absolutisteja ei olla, mutta baarikokemukset ei kuulu meidänkään repertuaariin, mutta kesällä voi terassilla käydä muutamaan otteeseen..
Muuten, lapsetkin harrastavat kaikki liikuntaa, toiset salia, toiset tanssia ihan kilpaluokissa..
Kilpaurheilu on ihan perseestä. Pitäis kaikki tuet ja rahat ottaa siitä pois ja satsata ihmisten kuntoliikuntaan ja mielekkääseen koululiikuntaan. Olisi yhteiskunnallisestikin järkevämpää. Kilpaurheilussa ei tule muita kuin pilalle rääkättyjä kehoja ja mieliä sekä huijareita periaatteella "voitto keinolla millä hyvänsä"
Varmaan kilpaurheilullekkin on tilausta, mutta itse en myöskään siitä niin kovasti innostu..
Koulussa meni hiihdostakin ihan sen takia maku, kun piti päästä palkinnoille, ennen kuin noteerattiin minään. Viimeinen oli se hylkiö sitten...
Tyttö taas harrastaa kilpatanssia ja nauttii siitä täysillä, joten sekin asia on vähän tyypistä kiinni ja kyllä itsekkin tykkään katsoa tällaisia kilpailuja..
Mutta omaan tahtiin kuntoilu on se minun lajini!
Kuntolaitteella kotona tunti illassa ja sen hien jälkeen saunaan!
SE on poikaa!
Ja voi jee, kun kesä tulee ja pääsee taas pitkille pyöräretkille maakuntiin! :)