En minä ainakaan.
Käsitykseni mukaan olisi yleisesti tavoiteltavaa tehdä jotakin suurta elämänsä aikana ja jäädä täten osaksi ihmiskunnan historiaa. Minä en ymmärrä, mikä tässä olisi tavoiteltavaa. Minusta paras elämä on huomaamaton elämä ja riittää, että perhe muistaa kuollutta kuoleman jälkeen silloin tällöin.
Käsitykseni mukaan olisi yleisesti tavoiteltavaa tehdä jotakin suurta elämänsä aikana ja jäädä täten osaksi ihmiskunnan historiaa. Minä en ymmärrä, mikä tässä olisi tavoiteltavaa. Minusta paras elämä on huomaamaton elämä ja riittää, että perhe muistaa kuollutta kuoleman jälkeen silloin tällöin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tota en minäkään tajua. Minustakin olis kiva, kun lähtöni jälkeen muistoni minusta kuihtuisi olemattomiin...
.
Kunhan ihmiset muistaisivat toisiaan edes eläessään. On paljon ihmisiä ja erityisesti vanhuksia, joita kukaan ei muista eikä käy katsomassa edes eläessään. Kuoleman jälkeen en ole kenenkään kuullut kärsineen muistamattomuudesta tai yksinäisyydestä.
Ihmisen kuoleman jälkeen on vaan niin kivaa jeesustella ja muistella...
että tuo muistamisen siirtäminen kuolleista eläviin ei liene mahdollinen. Looginen jatkumo on se, että eläessä muistettua henkilöä muistetaan kuoltuaankin enkä usko sen olevan muistelijalle mitenkään vahingollista toimintaa.
Komppaan muuten kans, mut jos on aitoja tunteita kuollutta kohtaan, suremiselle ja muistelulle on oma aikansa. Ei kuolleen hyväksi, vaan menetyksen vuoksi.
jäädä mutta haluan tehdä merkittävää, että lapseni muistaa minut esikuvanaan hyvinä muistoina....
jotain kyselyitäkin julkaistu, nuorista hämmentävän iso osa haluaa isona julkisuudenhenkilöksi. Sitä eivät välttämättä edes tiedä, että minkä asian tiimoilta, kunhan pärstä on esillä.
Välillä ahdistaa, kun näitä suuruudenhulluja neroja ja työnarkomaaneja on joka puolella. En tiedä, erottuuko enää edes "keskinkertaista parempi" joukosta, kun kaikki tappelevat huomiosta ja toteuttavat itseään.
.
enkä haluu siksi tulla tungetuksi johonkin historiankirjaan.
siksi ei tunnustus kelpaa todisteeksi oikeudessa
monia ja ne jotka ei usko kuolemanjälkeiseen elämään joutuvat toivomaan kuolemattomuutta jollain maallisella keinolla. Suurteot on yksi konsti. Useimmat tyytyvät hankkimaan jälkikasvua ja jatkamaan elämäänsä heissä.
Sit ei tiiä sit ei tiiä.
Saattaa vaikka joskus vuonna 2513, joku antropologi käyttää eri puolille levälleen päätyneitä rekisterejä ja muita tietoja hyväkseen. Hän käyttää tutkimuksessaan, viime vuosituhannen vaihteen suomalaisten elämästä, sitten vaikka motesta löytämiään tekstin pätkiä pasltalta, pankkikortin käyttötietoja, kulutuskäyttäytymistä, kännykän käyttötietoja (jonnekin jäänyt jopa gpsn jäljet ja voidaan paikantaa hyvin), erilaisia henkilötietorekistereitä jne jne.
Ja näin antropologian oppikirjoihin vuodesta 2514 eteenpäin jymähtää kuvaus perussuomalaisesta.
motesta* = montesta