Profiilissani ilmoitan suoraan etten ole kiinnostunut pienimmissäkään määrin urheilusta enkä etsi urheilullista miestä niin miksi silti suurin osa viesteistä tulee näiltä urheilevilta, jotka etsivät itselleen sporttista naista lenkkiseuraksi. Vaikka olenkin hoikka ja suht hyväkuntoinen niin en ole sporttinen enkä viihdy lenkillä enkä salilla. En nyt tarkoita, että urheilu olisi paha asia vaan sitä, että miksi vastataan ilmoitukseen, josta käy suoraan ilmi ettei vastaa profiilintekijän ihannemiestä eikä profiilintekijä myöskään vastaa toisen hakemaa ihannenaista eikä yhteisiä mielenkiinnon kohteita ole. Liekkö vika luetunymmärtämisessä vai eikö profiilitekstiä edes lueta.
ei kiitos urheileville miehille
25-kifujin
12669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten olet hyvä kuntoinen jos et liiku yhtään?
Hoikka voit toki olla ilmankin liikuntaa, mutta kyllä siinä yleiskunto ja lihaskunto repsahtaa jos yhtään ei pidä niitä yllä.
Kyllähän enenvanhaan ihmiset olivat hyväkuntoisia ilman kuntosalejakin..
Hyötyliikuntaa ihmiset "harrastivat".
Asut maatalossa sitten tehden töitä siellä?
Kaupungissa asuminen ja matkojen kävely tuskin tekee ihmisestä "hyvä kuntoista".
Nykyinen "hyötyliikunta" on lähinnä vitsi ennes aikaan verrattuna.
Itse harrastan paljon tanssia, useana iltana viikossa, joko tanssitunneilla tai ihan kotona. Kävelen paljon. Sen lisäksi minulla on itse itselleni suunnittelema, omalle kropalleni sopiva kotijumppaohjelma jota pari-kolme kertaa viikossa teen. Liikuntaa on siis muutakin kuin ne iänikuiset lenkit ja salit. Tai pallopelit tms
Liikun siis ja kunto on ok, mutta en ole sporttinen enkä siltä näytä. Enkä myöskään tykkää hirveän sporttisista miehistä.
RIippuu kyllä vähän kaupungin koosta. Ainakin Suomen pääkaupungissa etäisyydet ovat sen pituisia että jos paikasta toiseen kävelee, pyöräilee tai juoksee niin kyllä siinä tulee kymmeniä kilometreja liikuttua jos pelkästään työmatkoilla. Eri asia toki jos kulkee matkan autolla/metrolla/junalla, mutta sehän ei sitten enää olekaan hyötyliikuntaa. Ja jos hissin sijaan valitsee rappuset niin silläkin on vaikutusta pidemmällä tähtäimellä kuntoon.
Tosta oli muitaakseni hyväksytty väitöskirjakin. Eli nuorempana "maataloustöitä" tekevät saavat ns "hyötyliikuntaa" työstään. MUTTA pidemmän päälle ilman kuntoilua tuo ed.mainittu työ aiheuttaa lihas- ja nivel yms. ongelmia.
Eli yksitoikkoinen työ, myös ruumiillinen, vaatii lihaskunnon ylläpitoa aivan muulla kuin samalla työnteolla.
Minustakin sohvalla löhöävä känniääliö on parempi.
Täällä on varmasti semmoinen ukko mikä ei urheile, tekee töitä ja muuten kyl osaa ottaa rennosti :D
ei halua urheilevaa urheilullista miestä, tarkoittaako se sitten, että haluaa sohvalla löhöävän känniääliön? Eikö ole olemassa mitään eli minkäänlaista välimuotoa? Tavallista miestä, joka on ok ja joka osaa liikkua , mutta ei harrasta urheilua hampaat irvessä ja varpaat verillä.
Meitä ihmisiä on varsin monenlaisia ja monenkokoisia ja on itsestään selvää, että jokaisella on omat mieltymyksensä. Joskus tätä sivustoa lukiessa tulee mieleen, että minkäänlaista poikkeamaa ei saisi olla, eikä omaa mielipidettä esittää.
Nykymaailma tekee jo nuorista tytöistä paino-ongelmaisia, vaikka pituutta on 170 ja painoa 60. Syömishäiriöt ovat lisääntyneet myös pojilla. Olisiko aika miettiä, mitä E.Leino sanoikaan, "oi ihmiset toistanne suvaitkaa".
tiiätkö jos sulla on kuva profiilissa niin ne kattoo että "kelpaa" ja laittavat viestiä - ei ne sun profiilia lue. Mulla taas on liikunta elämäntapa, eikä muo kauheesti haittais jos kumppanillakin olisi - itseasiassa se on vähän niin kuin oletusarvo mutta ei muhun ota yhteyttä liikunalliset tai urheilulliset miehet, kun kuva ei kelpaa. Minuun ottaa yhteyttä juuri nämä wannabee tapaukset joilla ei ole todellista käsitystä itsestään ja omasta "urheilullisuudesta" tai jospa vaikka vääntäisin sen tähän malliin, käsitykset eivät kohtaa ...
Niin, ymmärrän täysin aloittajaa. Omassa päässänikin liikunta/urheilu on vain väline pitää huolta terveydestä, ei päämäärä sinänsä. Tämä oli 70-luvulla varttuneille ihan itsestäänselvää, silloin älymystöpiireissä suhtauduttiin ammattiurheilijoihin ja urheiluun hurahtaneisiin alentuvan naureskelevasti. Siis urheilu ei nauttinut minkään sortin glamouria, lahjakkaat ihmiset harrastivat jonkin verran liikuntaa ja sitten paljon muuta mielenkiintoisempaa, mm. maailmanparantamista, kulttuuria, sosiaalisia happeningeja järjestettiin esim. opiskelijaporukalla. Jopa oman urheilulajin SM-kultaankin suhtauduttiin melko matalalla profiililla, sehän oli vain urheilua : )
Nyt ken loukkaantuu verisesti, kerron vain mitä oli Suomessa 70 - 80-luvuilla eli nuoruudessani. Nämä mantrat "erittäin nuorekas, urheilullinen" alkavat hieman otsasuonta pullistaa meikälukijallakin kun hakee jotakin itselle sopivaa S24-miehistä. Mielenkiintoista, miten yhdeksän kymmenestä neli-viisiymppisestä on omasta mielestään ikäistään nuorekkaamman oloinen, ja ehkä kymmenen vuotta vanha valokuva terästää tuntemusta? Missään nimessä en halua jonnekin hikilenkille mukaan, pallopelit eivät ole koskaan sujuneet.
Ei kiitos urheileville, lihaville, vanhoille käppänöille, tasokkaille, toisen lapsille, rumille ja muuten vaan
ällöille. NO, jäljelle jää vain paska rukkaseen. Voi rauhassa viettää elämänsä, vain oma täydellisyys
kaverinaan.