6 vuotta yhdessä ja meillä ihana kohta 5 vee poju. Asumme kaupungissa x ja nyt kesän aikana olis tarkoitus muuttaa kaupunkiin Y koska exän ( naisen ) vahnemmat / lapsuuden kamut asuu siellä. Nyt myös ero meneillään. Vaimokkeen tunteet kohtaani loppu, kuten itse sanoo. Ed asumme saman katon alla jos kerran muutamme kesällä kuitenkin pois. Lapsi tulee asumaan vaimokkeen luona joten en vois kuvitella jääväni kaupunkiin Y kun välimatkaa kaupunkiin X olisi ehä liikaa pojua tapaamaan ja hakemaan luokseni. Nyt pitäs käsitellä ero, muutto uuteen paikkaan jossa EN TUNNE KETÄÄN, ed rakastan vaimoketta yli kaiken ja tämä on yhtä helvettiä, voimat vaan on loppu. Mitä tehdä? Pitäisikö nyt kuitenkin ajatella enemmän itseäni ja omia voimiani ja esim jäädä vaan tänne tuttuun kaupunkiin ja muuttaa uuteen kun itseni saan eka kuntoon vai mennäkkö uuteen paikkaan ja käsitellä koko paska kerralla? liekö kukaan saanut mitään kuvaa mikä tilanne meillä on nyt. Yhteis elo nyt menee ok, ei me riidellä, huudeta eli pojulla on ihan ok olla meidän kaa vaikka olemme ns. erossa vaikka asumme viel yhdessä! Elämä on perseestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tilanteesi kuulostaa kamalalta. Toipuminen on pitkä prosessi, jota sinun ei kannattaisi mennä suorittamaan täysin vieraaseen ympäristöön. Kuinka pitkä välimatka on paikoilla x ja y? Pystyisitkö ylläpitämään suhdetta lapseenne sen välimatkan takaa? Ei tuleva exäsi saisi viedä lastasi kauas, tarvittaessa voit vetää jutun oikeuteen...
Vaikka rakastat tulevaa exääsi, koita päästä tunteiden ohi, sillä ette voi palata enää yhteen. Vaikka nainenkin muuttaisi mielensä, ei suhteestanne tulisi enää mitään sillä pelkäisit koko loppuelämäsi päivää jolloin hän taas ilmoittaisi tunteidensa kuolleen. Liian epävarmaa.
Elä nyt itsesi ja lapsesi tähden, ja koita jaksaa!