Tämä hautautui vallan ketjujen peittoon, mutta moniko näki tämän:
http://northpole.fi/files/b/Casey_Ryback___Katkotut_Kadet__Laulu_Northpolen_kayttajasta.mp3
Olen vaikuttunut paitsi hupaisasta sanoituksesta, myös siitä, että Hämsy on jotenkin päässyt tinapillillä suoraan Goldfingerin ytimeen. Nostan hattua.
http://northpole.fi/files/b/Casey_Ryback___Katkotut_Kadet__Laulu_Northpolen_kayttajasta.mp3
Olen vaikuttunut paitsi hupaisasta sanoituksesta, myös siitä, että Hämsy on jotenkin päässyt tinapillillä suoraan Goldfingerin ytimeen. Nostan hattua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Äh, tämä uudistunut systeemi on aivan sekava. En fanita.
Melkein toivoin tuolle hautautumiskohtaloa, mutta kai sen joutuminen erillisen avauksen kohteeksi on nyt kestettävä.
Joskus sellainen vähän brutaalimpi ja arkaaisempi lähestymistapa klassikoihin on viihdyttävä ratkaisu. Portsmouth Sinfonia oli orkesteri, johon kelpuutettiin vain henkilöt, jotka eivät osanneet soittaa: mikäli henkilö hallitsi jonkin instrumentin, hänen tuli vaihtaa sellaiseen, josta hänellä ei ollut kokemusta. Sen jälkeen käytiin käsiksi taidemusiikin kaanoniin.
Esimerkiksi tämä häikäisevä esitys kuvaa mielestäni paljon paremmin ihmiskunnan heräämistä tietoisuuteen ja sivilisaation haparoivia ensiaskelia kuin Kubrickin käyttämä versio: http://www.youtube.com/watch?v=_uOpk8NwFL8
Ei helvetti XD http://www.youtube.com/watch?v=_uOpk8NwFL8
mutta näinhän se oikeasti menee. Ihmiskunnan herääminen uuteen upeaan tulevaisuuteen. Nyt öitä.
Kivat sanat.
Ja mielenkiintoista kuulla jonkun palstalaisen ääni, syntyi eläviä mielikuvia. Hämsy on jossain oikeasti olemassa - ajatella.
Eikö kappaletta ole enää saatavilla? Harmillista, olisin mielelläni kuunnellut.
Latasin sen tuonne: http://www.sendspace.com/file/7hs0w1
Kiitokset! Kolmella sanalla sanoen: aivan helvetin hyvä. Kappaleen loppuessa harmittaa, että joko loppui.
Käytän nyt härskisti tilaisuutta hyväkseni, kun kerrankin palstalla on jonkun muun kuin itseni avaama musiikkiani käsittelevä ketju. Postaan erään vuosien takaisen teelmän:
http://hermanni.ylilauta.fi:81/mu/src/ysäri.mp3
Tyylilajista huolimatta tässäkään ei ole käytetty tietokoneita ja ohjelmointia, vaan raidat on soitettu koskettimistolla (ja sähkökitararaidat kitaralla) yksi kerrallaan purkkiin. Muistelisin olleeni flegmaattinen olmi jo tuolloin - tai koko ikäni - joten biisin energisyys yllätti itseni, kun pitkästä aikaa sen tuolta sekalaiskansiosta yhytin.
Tiedä sitten, onko siirtymä ysäripopista huumorihumppaan ollut askel parempaan vai huonompaan.