Haluan erota miehestäni, sillä hän on pettänyt minua. Mieheni ei halua etota, vaan korjata tilanteen.
Nyt mieheni uhkaa itsemurhalla, jos jätän hänet.
Mitä teen? Miksi hän uhkailee? Onko jollakin vastaavanlaista kokemusta ja kuinka se on päättynyt?
Nyt mieheni uhkaa itsemurhalla, jos jätän hänet.
Mitä teen? Miksi hän uhkailee? Onko jollakin vastaavanlaista kokemusta ja kuinka se on päättynyt?
Vastaukset 31
Vanhimmat
No sehän se on se paras keino kiristää!
Miehet käyttävät tuollaisia raukkamaisia uhkauksia, kun eivät kestä
totuutta!
Sulla on hyvä syy panna suhde poikki, sillä äijä, joka juoksee
vieraissa, ei sitä lopeta...
Annahan ukon uhkailla ja lähde rauhassa.
Ei ole sinun ongelmasi hänen ongelmansa.
Muuten, pettämistä EI voi korjata.
Se kulkee inhottavana piikkinä koko suhteen ajan.
Vaikka sitä on vaikea uskoa, uskollisiakin miehiä on, vaikka harvassa...
Auttaisiko suhteellisuudentajun kasvattaminen sua ? Maailmassa on pahempiakin asioita kuin pettäminen, ja niitäkin voi korjata. Asenteesta ja katsantokannasta riippuu, miten asiat kokee ja näkee. Ja mitä pystyy millekin jutulle tekemään.
Hahhahhah!!
No jos sulle on aivan sama, että kumppanisi nai muita ja jaksat sellaista luuseria katella, se on ihan sun oma valintasi! ;)))
Luulenpa suurimmalla osalla olevan kuitenkin sen avioliiton säännöt enempi tärkeät ja uskollisuus siinä se tärkein pointti, joten itse en katselisi päivääkään huoraavaa kumppania!
Mutta kaksi huoraa keskenään määrää omat sääntönsä ja jos se sopii kummallekkin, niin mulle aivan sama. ;))))
Oikeassa parisuhteessa ei ole pahempaa kuin toisen pettäminen, muu on satua! Kun menee kerran vieraisiin, menee toistekkin, niin se vain on.
"Vieraisiin meneminen" pitää monta maanpäällistä helvettiä pystyssä ja monta päätä edes jotenkuten klaarina. Ihmiset jaksavat käyttäytyä toisilleen ihmismäisesti, kun tarpeet tulee tyydytettyä jossain, jos kotona ei. Kandeisko kokeilla, oppisit sinäkin jotain käytöstapoja. Mikä sinä olet huorittelemaan ketään ?
Mutta jooo, ymmärretään; maailmankatsomus on suurimmalla osalla immeisiä kapea-alainen, ahdas ja karsinoitunut.
Heh! "mikä sinä olet huorittelemaan ihmisiä...?"
Mikäs sitten olet? Siveyden sipuliko?
Itse en katselisi tuollaista huoraa päivääkään ja täytyy olla vikaa sekä yläpäässä ja alapäässä, jos on niin onneton luuseri, ettei saa suhdettaan kuntoon, vaan huoraa mieluummin ympäri kyliä. ;)))
Miksi pitää roikkua puolisossa, jos ei osaa kerran olla parisuhteessa?
Sinä se sairas tapaus olet.
Kai suot kumppanillesikin vierasta kyrpää silloin tällöin.....?
Ihan vapaasti, tietysti. Miksi en sallisi ? Täytyyhän elämässä ja maailmassa sallia olemassaolo kaikenlaisille pipipäille, joiden panta kiristää niin kuin sullakin. En määkään katselisi puoltakaan päivää noin ahdasmielistä aatua.
Huoran puhetta, eipä kiinnosta.
Vähä-älyisen kommentti, et tunne etkä tiedä kenelle sanot, joten ei mitään arvoa. Mutta se kertoo oman ongelmasi nimen. Tiedätkö itse, mikä se on ?
>Kun menee kerran vieraisiin, menee toistekkin, niin se vain on.<
Mistä kumpuaa tuo yllä mainittu sanonta: kerran vieraissa, ja sitä rataa, jotta toistekin.......??
Minut huumattiin tyrmäystipoilla kerran, ja suoraan sanoen pääsi melkeinpä raiskaus tapahtumaan, kunnes heräsin ja lähdin kuin "raketti" kotiin. Vastapuolinen mies oli kylläkin komeahko, mutta täysin tuntematon minulle, mitä nyt siinä illan parin viimeisen tunnin aikana jutellen tutustuimme.
Toista kertaa ei tule tuollaista tapahtumaan, sen tuosta opin!
Se kaikkein rakkain puoliso on vielä tänä päivänäkin se aikoinaan valittu oma kultsi rakas!
Miten sulla tilanne pääsi tuohon pisteeseen?
Elättelitkö kuitenkin mielessäsi pettämistä, kun päästit komistuksen noinkin lähelle?
Mieleltään terve ihminen ei koskaan uhkaile itsarilla. Sun tarttis saada hänet tajuamaan, että tarttee apuva. Se sama apu auttanee myös eron tuskaan.
Jos lähdet ja jätät, sun on osattava toimia niin, että et särje lisää jo särkynyttä mieltä / sydäntä. Sun on myös mietittävä valmiiksi, miten jaksat, että jaksat kantaa asian, jos hän toteuttaa uhkauksensa. Vastuussahan et ole kuin omista toimistasi, tee ne nätisti, jotta ei tarvitse tuntea syyllisyyttä sellaisessa mahdollisessa tilanteessa.
Toisinaan uhkaukset päätyvät toteutuksiin toisinaan eivät. Mutta se ketä uhkaillaan ja kiristetään on aina uhri päättyipä suhde kauniisti ja taitavasti kommunikoiden tai rumasti riidellen. Mutta äärimmäisen vaikea on uhrin asema, jos irtaantumisliikettä suhteesta ei kykene tekemään. Pettäminen ja uhkailu toistuvat aivan varmasti ja se vie uhrilta lopulta järjen. KUKAAN EI SAA KIRISTÄÄ TOISTA PYSYMÄÄN SUHTEESSA! Se on aina väärin.
Lähde kun vielä pystyt.
Kukaan ei voi lopulta pitää toista hengissä, jos hän on todella päättänyt tappaa itsensä. Mutta itsesi voit yrittää pitää hengissä.
En määkään tarkoittanut, että pipissä suhteessa pitää pysyä. Mutta jutut pitää aatella loppuun asti, että jaksaa sitten "pitää itsensä hengissä". Jotta seuraavan kerran ei itke täällä, kun jätti ja toinen riisti hengen itseltään niin onko se mun syy.
Tuossa tilanteessa en tekisi mitään.
Kun pahin shokki toisen eropäätöksestä on ohi,
niin voitte keskustella asiasta uudestaan.
Kyllä itsetuhoisiin kommentteihin on syytä suhtautua vakavasti
ja missään tapauksessa ei pidä toista ajaa mihinkään tekoihin.
Toista ei myöskään voi väkisin pitää, se lähtee jos on lähteäkseen tai
sitten ei.
Samanlainen kokemus, mutta minä lähdin eikä mies tehnyt itsemurhaa. Itsemurhalla uhkailu on halpamainen tapa kiristää toista pysymään suhteessa, jossa toinen/molemmat voivat huonosti. Hän on aikuinen ihminen ja vastuussa omista teoistaan. Vaikka hän tekisikin itsemurhan, niin sinulla ei ole mitään syytä tuntea syyllisyyttä. Hän vastaa itse teoistaan. Jos ihminen käyttäytyy kriisissä noin, niin juokse pakoon ja äkkiä !
Minun kokemus: mies uhkasi tappaa itsensä ja minut jos eroan. Miten kävi: mies löysi uuden "unelmiensa" naisen 3 viikkoa eron jälkeen ja kyseli milloin haen loput tavarani. Ovat vieläkin yhdessä, eli loppu hyvin kaikki hyvin.
Erotilanteessa olleen ystäväni kokemus: mies toteutti itsemurhan humalaspäissään. Onneksi muita ihmisiä ei ollut paikalla, ei tiedä mitä olisi sattunut.
Niin kuin joku jo sanoikin, ihminen joka tekee itsemurhan, on jo sairastanut pitkään mieltään. Itsemurha ei ole toisen syy ikinä. Jokainen on vastuussa vain itsestään.
Ei ole tervettä olla suhteessa vain pakosta, uhkailusta tai säälistä. Molemmat osapuolet ansaitsevat parempaa.
Mitä itse tekisin jos itsemurhalla uhkailtaisiin, muuttaisin heti kimpsuni muualle, varsinkin veisin lapset pois paikalta. Ilmoittaisin lääkärille, mielenterveystoimistoon tai poliisille. Voisi olla hyvä käydä juttelemassa jossain terapeutilla yhdessä.
Laitat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja ei kuulu sinulle jos entinen miehesi tappaa itsensä niin ei mitään merkitystä koska jos ei yhteiselämä suju niin ei kannata kärvistellä. Ei muuta kun kiertoon. Sanot että mene hoitoon jos et muuten pärjää.
Saiko miehesi sinut neitsyenä? Ei? Silloin olet pettänyt miestäsi ennen kuin olet häntä tavannutkaan, antamalla joillekin miehille pimppiäsi ulkomaanmatkalla, suomessa erilaisissa paikoissa ja tilanteissa kun olit hakeutuneena miehen seuraan saadaksesi kyrpää, silloin petit miestäsi.
Sano miehellesi, että ei kannata sun hikisen pimpin takia itsemurhaa tehdä tai tuntea syyllisyyttä, etsiköön "miehesi", neitsytnaisen, jota voi aidosti kunnioittaa ja jolle haluaa olla uskollinen.
Terveisin Pappi Teemu
tekisköhän se lääkäri sulle halvalla jonkun peniksen pitennyksen, kun olet saanut pienenstä kikkelistäsi nyt näköjään oikean maanvaivan?
Äkkiä pois tuollaisesta suhteesta taakseen katsomatta!
Juu tuttua touhua. Ex petti siksi onkin ex...kerrasta poikki, ei luottamusta enään. Kukaan ei ole toisen hengen vartija ja jos uhkailee tuolla, niin antaa mennä. EI todellakaan ole sinun vikasi jos hän päättää päivänsä oman typeryytensä takia. Miks aina ihmiset menee tuohon samaan lankaan? Silloihan sä hyväksyt pettämisen jos jäät suhteeseen ja joka kerta kun hän pettää, niin sama loru tulee joka kerta..Tuo ei ole rakkautta todellakaan vaan toisen hallitsemista. Se mitä mun ex:n tulee se 2 kertaa yritti itsaria, onnistumatta ja silti samalainen tyyli jatkuu uusien naisystäviensä kanssa....juo ja pettää ja uhkailee hohoijakkaa... nyt lähde suhteesta niin nopiaan kun kerkiit ja voitahan sinä ilmoittaa viranomaisille, että tämä henkilö puhuu itsemurhasta, niin eiköhän siihen puutu jo virkavalta ja terveydenhoito henkilökunta psygiatriselta puolelta ;)
"Itsemurha ei ole toisen syy ikinä. Jokainen on vastuussa vain itsestään."
Jos jäljelle jäänyt puoliso ei ota mitään vastuusta asiasta,vaan jättää itsemurhauhkauksen/itemurhan täysin toisen harteille,niin kyseessä on vastuun pakoilu ja äärimmäinen itsekkyys.
Avioliitto on aina kahden kauppa,jossa kumpikin puolisoista on tietyssä määrin vastuussa myös kumppanin hyvinnvoinnista.
Uskoisin,että moni itsemurha olisi vältettävissä sillä,että jäljelle jäänyt puoliso olisi suostunut keskusteluun ja kompromisseihin,joidenkin - itsemurhan tehneelle,tärkeiden asioiden suhteen,joiden todellisuudessa pitäisi koskettaa molempia puolisoja.
Naiset usein ovat äärimmäisen itsekkäitä ja jäätävän kylmiä,arvostellessaan itsemurhan tehneitä tai sillä uhkaavia puolisojaan.
Kyllä tuossa tilanteessa pitäisi yritää hankkia miehelle jotain apua, mutta kannattaa muistaa että itselläkin on rajat.
Itsekin olen kokenut itsemurhalla uhkailua. Tähän tuli väkivaltakin mukaan. Yritin auttaa ja hommata apua, mutta eipä mikään mennyt perille. Tuli väsy ja masennus itselle. Huomasin nopeasti että meidän tilanteessa minä en ollut se joka olisi voinut auttaa, vaan olisi pitänyt olla joku ulkopuolinen. Erotahan kuitenkin halusin. Minut hän veti alas mukanaan. Väkivallan takia kesti kauan päästä siitä äijästä eroon, mutta pääsinpä vihdoin.
Eikä se uhkaustaan toteuttanut. Olin tosin miettinyt valmiiksi että jos se sen tekee niin se ei ole minun syytä, minä en ole vastuussa hänen elämästään. Ja tosissani yritin auttaa.
Miehetkö muka suhtautuvat itsemurhalla uhkailevaan vaimoonsa armeliaasti ja epäitsekkäästi? :D :D. Mies sanoo itsemurhalla uhkailevalle vaimolleen "älä mussa roiku, akka". Jos oikein empattisesta miehestä on kyse, saattaa lisätä perään "mee hoitoon".
Mitä tarkoitat kompromisseilla? Että erottaisiinkin vain silleen ihan vähän, eikä ollenkaan kokonaan?
Petetty olen. Ja yritetty on. Kohta neljä vuotta. Mutta kuten joku sanoi, niin piikki se on lihassa, joka kulkee siellä taustalla. Ihan kelvollisen suhteen saa aikaiseksi pettämisen jälkeen, mutta hyväksi se varmaan muuttuu vain poikkeustapauksissa.
Olennaista olisi varmaan se, että pettäjällä olisi kanttia kantaa oikesti vastuunsa teosta. Se tarkoittaisi kaiken muuttumista, vanhan suhteen kuoppaamista, suhteen molempien osapuolien suurta kasvua ja muutosta toisiksi ihmisiksi. Kykyä sellaiseen anteeksiantoon, jota harvalla on. Itselleni kompastuskiveksi muodostui se ajatus, että mieheni kanssa en koe olevani sellainen ihminen, jota kunnioitetaan, rakastetaan ja tuetaan. Vaan minut voi heittää hetkeksi syrjään, ohittaa ja satuttaa kun tulee tarve kokea jotain "kivaa" tai elämään tulee jokin ikäkriisin tuoma henkilökohtainen tyhjyys. Jonka voisi paikata vain itse.
Myös minun mieheni alussa yritti näitä "satutan itseäni" jos jätät. Vastasin, että sen kun. Minua olet jo satuttanut. Jos yhdessä haluat jatkaa, opettelet kestämään pettymystä, kuten olet minut pakottanut kestämään. Siihen loppui uhkailut. Mutta ei se siitä paremmaksi muuttunut. Mies toivoi ajan auttavan, mutta aika meni vain eteenpäin. Kuluessaan se ei kuitenkaan parantanut mitään. Nyt on odotettu ja yritetty. Pidetty kiinni siitä rauniosta joka suhteesta jäi jäljelle, kykenemättä rakentamaan uutta.
Soita paikalliseen mielenterveystoimistoon, että miehesi uhkailee itsemurhalla. Näin olet ilmoittanut viranomaisille hänen mahdollista aikeistaan ja ei tule sanomista jos hän oikeasti riistää henkensä.
Petturille voit sanoa: "Kasva aikuiseksi, kasvata selkäranka ja jos pettää niin se saattaa johtaa eroon. Minä lähden tästä suhteesta." Tämän voit sanoa vaikka puhelimitse jos päin näköä et uskalla sanoa.
Olen aivan samaa mieltä Tri H:n kanssa.
Aivan surkuhupaisaa uhkailla itsarilla sen jälkeen, jos on ensin itse mokannut ja ollut uskoton ihan tarkoituksella puolisolleen ja perin juurin pettänyt puolisonsa luottamuksen.
Aloittajalle: Älä ota syyllisyyttä ainakaan, jos päätät jättää petturipuolisosi, ja hän sen jälkeen päättää omat päivänsä. Sehän on vain ja ainoastaan jätetyn päätös.
sellainen ihminen joka uhkailee itsemurhalla ei sitä tee jos on muuten jotenkin tolikuissaan. Itsemurhalla uhkailua on kahdenlaista, sellaista joka on tarkoitettu kiristykseksi ja sellaista jossa sanoja tuo esille omia tuntemuksiaan, näillä on suuri ero ja suht normaali inminen pystyy tuon eron huomaamaan. Jos ihminen on itsetuhoinen, on oikea osoite silloin sairaala ja siellä psykiatrinen hoito. Pääsääntöisesti nämä tapaukset eivät itse edes tiedä olevansa hoidossa. Nähtävästi miehesi on tuota kiristävää tyyppiä, voit aivan hyvin ilmoittaa asiasta poliisille joka tulee tarkistamaan tilanteen ja tekee tarvittaessa ratkaisun jatkohoidosta. Tavallisesti tällainen kiristäjä melko nopeasti alkaa selittämään että ei tässä nyt niin vakavasta asiasta olekkaan kysymys ja että hän vain ehkä ylireagoi. Itsetuhoisuudella uhkailu ei saa olla este eroamiseen ainakaan sinun kannalta katsottuna. Rohkeasti vaan kuuntelemaan itseäsi, jos liitto on loppu niin silloin se on loppu eikä sitä saa pysymään kasassa uhkailulla ja siihen mukaan menemällä.
Voimia sinulle
en osaa sanoa
Minä avioerosin,mies uhkas tappaa itsensä.Hengissä tuo on vieläkin.Erosta 4v.
Yksi treffikumppani tappoi itsensä viikko siitä kun olin antanut pakin,en tiedä laukaisiko se jotain,mutta kyllä niitä ongelmia miehellä ollut vuosia ennenkuin minut tapasi.Mm päihdeongelmaa...
Aluksi koin syyllisyyttä,mutta en osaa ajatella,että vain sen tähden olisi itsemurhan tehnyt,että en ihastunutkaan häneen...
Rauha kuitenkin Hänen sielulle.En itsemurhaa toivoisi kenenkään kohtaloksi.
Merkillistä on, että meitä naisia on niin helppo syyllistää.
Jos mies uhkaa riistää hengen itseltään, on syytä todeta rauhallisesti päätöksen olevan yksin hänen omansa. Seuraukset tulevat tietenkin muiden kannettavaksi ja lapsille se on ikävä perintö kannettavaksi. Mutta päätös on hänen omansa.
Apua on tietysti saatavilla, jos tarvetta on. Mutta aviopuoliso ei kykene toimmaan minkäänlaisena terapeuttina. Tarvitaan ulkopuolinen konsultti.
Samoin on tietysti meidän naisten osalla tilanne. Olemme me myös vastuussa omasta elämästämme. -Jos väkivaltaa jo on, se tulee koko ajan muuttumaan yhä pahemmaksi, ellei perheeseen saada ulkopuolista apua pysäyttämään kierrettä.
Parempi on lähteä ajoissa.
Suokaa siskot anteeksi! Tarkoitukseni ei ole ollla tyly.
Olen tämän kaiken itse kokenut. Itse lähdin lasteni kanssa liian myöhään. Henkiset haavat olivat jo syvät ja lasten lapsuus on aina korvaamaton. Fyysisiä haavojani selvitellään neurologilla nyt vielä vuosien päästä.
Tsemppiä siskot!
Älkää pelätkö, toimikaa!