Kompromisseja yhteiseloon

Heips!

Omassa kaukosuhteessani on tullut ajankohtaiseksi suunnitella yhteen muuttoa ja lähinnä mihin maahan asetumme asumaan. Mies haluaisi jäädä Englantiin "helppouden" takia, koska on asunut siellä vuosia ja saisi helposti töitä. Mulla taas on opiskelut kesken Suomessa, eikä Brittilään pysyvä muutto tule kysymykseenkään vielä vähään aikaan. Minusta mies saisi tulla siis tänne! :)

Miten olette ratkaisseet näitä asumisjärjestelyjä tai miten aiotte menetellä? Kenen työ/opiskelu/kotimaa on etusijalla?

Tilastojen mukaan naiset muuttavat enemmän miesten perässä, ja onhan se ymmärrettävää - naisilla kun on enemmän "pehmeitä arvoja". Itsekin olen valmis joustamaan, mutta en uhraamaan opiskelujani. Kotiäidiksi en rupea. Kotimaasta voisin luopua, koska onhan koti siellä missä sydän on.

Tuntuu vain tosi huonolta tämä ajankohta, kun olemme molemmat nuoria ja haemme vielä paikkaa maailmassa, ja mulla on opinnot kesken. Olen niitä jo pariin otteeseen lykännytkin miehen vuoksi. Ja onneksi hän ymmärtää, että nyt on hänen vuoro joustaa!

Mutta olisiko parempi sittenkin vielä duunailla tahoillamme pari vuotta ja muuttaa ihan kunnolla yhteen, kun siihen on enemmän "resursseja"?
0144
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


käpylintu_ kirjoitti:

Heips!

Omassa kaukosuhteessani on tullut ajankohtaiseksi suunnitella yhteen muuttoa ja lähinnä mihin maahan asetumme asumaan. Mies haluaisi jäädä Englantiin "helppouden" takia, koska on asunut siellä vuosia ja saisi helposti töitä. Mulla taas on opiskelut kesken Suomessa, eikä Brittilään pysyvä muutto tule kysymykseenkään vielä vähään aikaan. Minusta mies saisi tulla siis tänne! :)

Miten olette ratkaisseet näitä asumisjärjestelyjä tai miten aiotte menetellä? Kenen työ/opiskelu/kotimaa on etusijalla?

Tilastojen mukaan naiset muuttavat enemmän miesten perässä, ja onhan se ymmärrettävää - naisilla kun on enemmän "pehmeitä arvoja". Itsekin olen valmis joustamaan, mutta en uhraamaan opiskelujani. Kotiäidiksi en rupea. Kotimaasta voisin luopua, koska onhan koti siellä missä sydän on.

Tuntuu vain tosi huonolta tämä ajankohta, kun olemme molemmat nuoria ja haemme vielä paikkaa maailmassa, ja mulla on opinnot kesken. Olen niitä jo pariin otteeseen lykännytkin miehen vuoksi. Ja onneksi hän ymmärtää, että nyt on hänen vuoro joustaa!

Mutta olisiko parempi sittenkin vielä duunailla tahoillamme pari vuotta ja muuttaa ihan kunnolla yhteen, kun siihen on enemmän "resursseja"?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu