Olen edelleenkin sitä mieltä että Zeppelinin, Eaglesin kitara solot paljon helpompia soittaa kuin metallibändien. Slayer, Pantera, Judas Priest.
Ja DP:n Child in timen solo on sinänsä helppo soittaa kun vaan muistaa että mitä soitetaan missäkin kohtaa, sen verran pitkä solo se on. Sen sijaan metallibändien solot jää helpommin muistiin kun ne kuulostaakin niin paljon paremmalta. Mitä mieltä muut.`? Onko täällä edes metallikitaristeja.
Vaimennuksen voi tehdä myös peukalolla, ei välttämättä plektrakäden kämmenpuolella. Demppaus(pm) eri asia kuin vaimennus.
Vaimennuksessa vaimennetaan jo soitettu sävel, P.M "demppaus" tehdään ennenkuin soitetaan.
Ja DP:n Child in timen solo on sinänsä helppo soittaa kun vaan muistaa että mitä soitetaan missäkin kohtaa, sen verran pitkä solo se on. Sen sijaan metallibändien solot jää helpommin muistiin kun ne kuulostaakin niin paljon paremmalta. Mitä mieltä muut.`? Onko täällä edes metallikitaristeja.
Vaimennuksen voi tehdä myös peukalolla, ei välttämättä plektrakäden kämmenpuolella. Demppaus(pm) eri asia kuin vaimennus.
Vaimennuksessa vaimennetaan jo soitettu sävel, P.M "demppaus" tehdään ennenkuin soitetaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minusta on iha älytöntä vertailla kokonaan toisella vuosikymmenellä vaikuttaneiden bändien tuotoksia toisiinsa. Siinä ei ihan ehkä ole ymmärrystä vielä koko aiheen "syvyydestä"?!
Makuasioita tottakai, mutta en minä itse ainakaan ymmärrä, miten jollekin jäis jotenkin poikkeuksellisen hyvin mieleen joku Slayerin soolo?! Todella sekavia ilman minkäänlaista järjen häivääkään.
Tarkoitus on varmasti luoda kappaleiden päälle vaan kaaostunnelmaa ja siinä kyllä on onnistuttu, mutta en minä jaksa uskoo, että ihmiset tuolla kovin sankoin joukoin hyräilee päässään jotain Slayerin soolontynkää, kun ne ois nii tarttuvia/mieleenjääviä?!:D
Kyllä sitä ihan heavyllä on aikoinaan alotellut, mutta vuosien saatossa mieltymykset on vaan muuttuneet. Onhan maailmassa pilvin pimein hyviä heavykitaristejakin.
Itse tykkään/tykkäsin Marty Friedmanista Megadethin ajoilta. Sillekin tuli vaan mitta täyteen heavyä ja nykyään vissiin soittaa kovin toisenlaista meininkiä?! Toinen vastaava on Testamentin Alex Skolnik. Sitäkin pitäny aina poikkeuksellisen hyvänä kitaristina, mutta sekin on nykyään siirtynyt Jazzin puolelle:D
Dimebag Darrell soundista/tyylistä en ikinä pitänyt, Priestin kitaristeista mulle ei oo ikinä jääny mitään mieleenpainuvaa mieleen ja Slayer -mielipiteeni kerroinkin...mutta kuten sanottua: Tämähän on vahvasti vain mielipidekysymys!
Mä en ymmärrä yhtään noita sun vaimennus/demppaus -jupinoita?! En ymmärrä sitä, miksi puhtailla soitettaessa ei tarviis samalla tavalla vaimentaa ylimääräisiä ääniä. Mitä ihmettä se särön määrä siihen vaikuttaa?!
En tiedä liittyykö tähän, mutt tulee mieleen tapaus Stevie Ray Vaughan, jonka soundia monet kitaristit ympäri maailman ihailee.
Luin jostain legendan, että kun Vaughan oli keikalla täällä(Porissa?!), ja roudarien viritellessä vehkeitä yksi heistä ei voinut vastustaa kiusausta, vaan kokeili soittaa Stevien vehkeillä...eikä saanut niistä yhtään mitään irti:D
Vaughanhan käytti todella paksuja kieliä ja soundi oli kuitenkin loppupeleissä aika puhdas/kuiva/raaka...muttakun on sellaiset sormet/tatsi, ku sillä äijällä oli, niin siitä siinä soundissa vaan oli kyse!;D
Kannattaako tolle Sentinelille edes oikeesti vastata?
Ite jätän kyseisen henkilön kirjoitukset huomioimatta yhdentekevänä hokemana joista paljastuu kypsymättömyys ja kitaransoittamisen suhteen aikamoinen tietämättömyys asioista. Lisäksi keskustelu on hyvin hedelmätöntä kyseisen tyypin kanssa.
Sentinellille alla oleva:
En tule kommentoimaan sinun viestiäsi, joten aivan sama mitä tähän vastailet tai kommentoit, ei liikuta minua suuntaan tai toiseen.
Ai?!...no mutta minustahan tuossa oli jo selkeesti kypsempi ote, kun se alkoi: "Olen edelleenkin sitä mieltä"...eli nähtävästi kirjoittaja on viimein tajunnut, että kyse onkin hänen omasta näkemyksestään, joka ei välttämättä olekkaan absoluuttinen totuus?!;D
e-------------15----
h--------------------
g----12-------------
Kun tuon soittaa cleanilla, ensin g-kieltä, ja se jätetään soimaan ja sit soitetaan e-kieli. ELI molemmat soi samaan aikaan jos g-kieltä ei vaimenneta.
Saman kun soitat säröisellä metal-soundisella, sehän kuulostaa aika lailla erilaiselta jos sitä ei vaimenna, g-kieltä. Siinä siis se pointti, siis jos ei vaimenna.
Tai näin. Cleanilla kuulostaa aika lailla hyvältä, mutta säröisellä taas aika "karulta".
e----15----
h-----------
g----12----
En ymmärrä...minusta tuo kuulostaa ihan samalta säröllä tai ilman...vaimennettuna/ilman vaimennusta.
Ei ihan avaudu, mutta älä vaan rupee enää selittämään lisää?!?
Oli miten oli...minun pointti on taas siinä, että onko tosissaan tämä se syy, miksi sinun mielestä heavyä soittavat kitaristit on parempia, kun rock-kitaristit?!:D
Minkälaislla vehkeillä te oikein soitatte. Itselläni laadukas mallintava jossa löytyy erittäin säröinen soundi. Peaveyn 6505 ja Tube Scream. Voi olla että teidän 60-luvun särö soundi on teidän parasta mitä teiltä löytyy. Niinkuin Zeppelinikin nuottikirjoissa mainitaa "distortion" joka olevinaan soitetaan säröllä mutta minulle se on cleania, niin vähän käyttivät säröä siihen aikaan kun verrataan nykyisiin. Kuunelkaapas vähän heviä niin ymmärrätte särön.
Minä kun puhun vaimennuksesta en tarkoita P.M.
Nämä kaksi tabia on erilaisia keskenään.
a.
e----------15---
h----------------
g---12---------jättäkää soimaan, älkää vaimentako.
b.
e----------15--
h----------------
g---12---------
P.M
Tää menee liian vaikeeks, I GIVE UP AND JUMP IN HELL!
On kuule elämäni aikana tullu soitettua niiin monenlaisilla kitaroilla/vahvistimilla, ettei pysy enää laskuissa!
On ollut MesaBoogieta, Fenderiä, Comboa, nuppi/kaappia, mallintavaan, putkikonetta, trankkua...
Tällähetkellä löytyy laitetta välitä Rolandin VG(mallintava) :stä aitoon 60-luvun täysputki Fenderiin, eli melkeinpä on mielikuvitus rajana sille, millaisella soundilla haluaa soittaa!?
Ymmärrä nyt hyvä nuori, että ei se sinun soittotaitos tai soittamisen erinomaisuus ole mistään laitteistosta kiinni!? Olet ihan yhtä hyvä/huono kitaristi...oli sulla mitkä laitteet tahansa!
Jos sinä niillä highgain -särötetyillä laitteillas kykenet jotain tiluttamaan, niin otappa kuule kaikki ylimääräiset, eli särö, kompressointi, kaiut ym. efektit pois päältä tai etit jostain vaikka jonkun pienen putkistyrkkarin, jossa ei ole kenties kun volume nappi...ja kokeile näin raa'alla soundilla soittaa samat jutut. Sen jälkeen kun osaat soittaa samat jutut yhtä puhtaasti tällä setillä, niin voit oikeasti sanoa osaavasti soittaa jotain.
Voin kertoa, että tossa setissä saa tehdä käsillä oikeasi jo jotain onnistuakseen!
En minä sano, ettei kukaan sais tykätä tällaisesta highgain -mössöstä. Itsekkin tulee välillä leikittyä dethmetal-kitaristia, mutta ei ainakaan meikäläinen jaksa kovin pitkään kuunnella tollasta! Täytyyhän sinunkin ymmärtää myös se, ettei kaikki yksinkertaisesti tykkää tollasesta mössöstä, vaan haluaa soittaa kevyemmin särötettyä kamaa!?
Itse tykkään eniten sillain aavistuksen oloisesti säröytyvästä soundista josta silti kuuluu kitaran(straton!), oma sointi. Jos haluaa tanakampaa meinkinkiä, niin muuttaa vaan soiton intensiteettiä(lyö kovempaa), ja sointi säröytyy enemmän.
Eli löytyy sitä dynamiikkaa!
Mitäpä jos pistäisit tänne linkin youtubesta, jossa joku metallikitaristi soittaa helvetin kovalla säröllä ja samalla "vaimentaa"...
Vaikka jokin kuulostaa/näyttää vaikealta, ei aina tarkoita että se olisi vaikeaa. Vaikka jokin kuulostaa/näyttää helpolta, ei tarkoita että se olisi helppoa.
Mikä tahansa kitarasoolo on helppo soittaa sitten kun se on soitettu. Paljon vaikeampaa on keksiä sellainen. Kaikki kuuluisat kitarasoolot (olivatpa ne kenen tahansa metalli tai vaikka puukitaristin sooloja) on netissä miljoonina kopioina tuhansien pikku apinoiden toisintamina, voivatko ne siis olla fyysisenä suorituksena jotenkin mahdottomia?!?! ja silti on pienoinen ihme, että ne soolot on alunperin soitettu. Suuria ovat ne kitaristit, jotka ne synnytti soittivatpa ne sitten panterassa, slayerissä, tai vaikka kippari kvartetissa.
Kokeileppa ottaa joku kerta jokin äärimmäisen yksinkertainen juttu (sellainen joka on mielestäsi aivan liian naurettavan helppoa että sitä viitsisi edes soittaa ainakaan pelleilemättä), tikuta vaikka kahdeksasosia jotakin yhtä tai kahta vitossointua. Lataa siihen sitten koko taiteellinen ilmaisuvoimasi ja kitarsitillinen intensiteettisi kuitenkin niin, että pysyt tiukasti kehyksessä. Kun olet sen tehnyt, olet oppinut jotakin hyvin olennaista kitarismista ja muusikkoudesta.
Metallimies tarvitsee pajavasaran ja viljelijä auran. Minä en pysty kuvittelemaan mitään niin säädytöntä, kuin että se metallimies ilkkuisi kuinka helppoa onkaan viljellä maata (tai päinvastoin).
Ja selitän vielä kertaaleen mitä olen yrittänyt teille sanoa tästä vaimennuksesta.,
e-----------------------------------------
h-----------------------------------------
g------12-15p12------12-15p12--
d---12---------------12----------------x8
Eli minä soitan tämän näin. Säröllä. Etusormi g- ja d- kielellä 12.nauhalla eli etusormi ei liiku ollenkaan vaan on 12.nauhalla kokoajan g ja d.
Kun d-kieleltä, 12.nauhalta soitettu plektralla ja samalla plektra iskulla soitetaan g-kieleltä myöskin 12.nauhalta, niin silloinhan kun d-kieli soitettu, vaimennan d-kielen plektrakäden peukalolla kun siirryn g-kielelle. Luulen että tekin vaimennatte tuon mutta ette ole siitä tietoisia. Se tapahtuu niin nopeasti ja tietämättään jos se tulee luonnostaan, niinkuin minulla. Cleanilla ei välttämättä tarvi vaimentaa koska äänet sen verran hennompia. Eli d-kieli soi edelleenkin vaikka g-kieleltä soitettu loput ja vaimennettu. D-kieli soi.
Sit jos tuon soittaa silleen että etusormi otetaan d-kieleltä pois ja siirretään g-kielelle.kun se soitettu, silloinhan se vaimentuu itsekseen. Soitto tapoja monenlaisia.
Edelleen pointti kadoksissa?! Tässä tuli nyt tää juttu, mitä oon kokoajan kummastellu näissä sun kirjotuksissas!?
Jos tuokin "vaimennus", jota yrität tässä selittää, tulee soittajalta luonnostaan, niinku tossa kirjotuksessas sanotaan...niin miten sinä tuon pienen "mystisen" yksityiskohdan perusteella oot sitä mieltä, että suurella säröllä soittaminen ois jotenkin poikkeuksellisen vaikeaa tai heavykitaristit poikkeuksellisen taitavia soittajia verrattuna näihin ns. rockkitaristeihin?!
Sitkun totesit itsekin vielä sen, että esim. Led Zeppelin soittaa jokatapauksessa säröllä, vaikkakin paljon kevyemmällä kun nämä sinun sankarisi?!