Yleensä kuulee sanottavan miten Neuvostoliitolla oli parhaimmat lentäjänsä ja koneensa Saksaa vastassa vuonna 1941. Tämä antaa väärän kuvan. Saksaa vastassa oli samat Polikarpov-romut ja pilotit jotka talvisodassakin. Ei ne kahdessa vuodessa olleet taitojaan parantaneet. Suomalaiset olisivat pärjänneet saksalaisella kalustolla Neuvostoliiton lentäjille aivan yhtä hyvin kuin Luftwaffe vuonna 1941.
Saksalaisten omakin onni kääntyi Neuvostoliiton otettua parempia koneita käyttöön ja kehitettyä pilottejaan paremmaksi mutta kyllä suomalaiset ja saksalaiset ihan hyvin vielä näitä vastaan taistelivat kesällä 1944.
Suomalaisia lentäjiä jos oltaisi koulutettu saman tasoisesti kuin Luftwaffen porukkaa ennen Barbarosaa niin kyllä siellä kymmeniä suomalaisia olisi yli sadan pudottaneen pilootin kärkijoukossa.
Saksalaiset keräsivät helppoja voittoja sodan alussa briteistä, ranskalaisista, neuvostoliittolaisista ja puolalaisista mutta lähtivät kotimatkalle kun liittoutuneiden lentäjät kehittyivät ja saivat parempaa kalustoa. Turha tästä on siis Suomea syyttää.
Toisaalta teknisesti liittoutuneita voidaan syyttää samasta. Moni ampui alas Stuka-pommittajia ja keräsi sillä huimia lukemia kun taas Mersun pudottaminen ei ollutkaan niin helppoa.
Ilmasodassa ei siis tehokkuus perustu tappolukuihin vaan hyvään kalustoon ja osaavaan urheaan lentäjään.
Saksalaisten omakin onni kääntyi Neuvostoliiton otettua parempia koneita käyttöön ja kehitettyä pilottejaan paremmaksi mutta kyllä suomalaiset ja saksalaiset ihan hyvin vielä näitä vastaan taistelivat kesällä 1944.
Suomalaisia lentäjiä jos oltaisi koulutettu saman tasoisesti kuin Luftwaffen porukkaa ennen Barbarosaa niin kyllä siellä kymmeniä suomalaisia olisi yli sadan pudottaneen pilootin kärkijoukossa.
Saksalaiset keräsivät helppoja voittoja sodan alussa briteistä, ranskalaisista, neuvostoliittolaisista ja puolalaisista mutta lähtivät kotimatkalle kun liittoutuneiden lentäjät kehittyivät ja saivat parempaa kalustoa. Turha tästä on siis Suomea syyttää.
Toisaalta teknisesti liittoutuneita voidaan syyttää samasta. Moni ampui alas Stuka-pommittajia ja keräsi sillä huimia lukemia kun taas Mersun pudottaminen ei ollutkaan niin helppoa.
Ilmasodassa ei siis tehokkuus perustu tappolukuihin vaan hyvään kalustoon ja osaavaan urheaan lentäjään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puhutaanpa nyt ihan rehellisesti. Ryssien ilmavoimien parhain kalusto saatiin vasta oikeastaan käyttöön Stalingradin ja Afrikan jälkeen jolloin tappio oli selvä. Siihen asti Luftwaffella ja erityisesti Wolfram von Richthofenilla oli tilanne täysin hallinnassa.
Suurin osa Luftwaffen tappioista Stalingradissa tuli ilmatorjunnan aiheuttamana typerän ilmasillan aikana. Lisäksi talvi heikensi koneiden suorituskykyä kun taas venäläisten koneet oli varustettu talveen.
Afrikassa taas Luftwaffe ei saannut alas ammuttua jostain syystä kunnolla DAF:n amerikkalaisia pommittajia mikä oli suurin syy tappioon.
Poryskinin "sankariteot" vuonna 1943 voidaan siis heittää historian romukoppaan. Luftwaffelta oli yksinkertaisesti palannut voimat loppuun.
Luftwaffe täytti kiitollisesti tehtävänsä. Heer ja Kriegsmarine tyrivät pahemmin kuin Luftwaffe. Tämä oli Hitlerin Wehrmachtin ja SS:n tappion syy.