Tulevissa vaaleissa minulla on ääni. Kenelle sen annan? Näillä suomi24 sivuilla tukiryhmät puolustavat omiaan. Mikäs siinä. Me paikkakuntalaiset sitten katselemme ehdokkaitamme kukin sen mukaan miten heitä olemme kohdanneet.
Lisäksi media tekee tehtäväänsä. Ilmoitukset ja mielipidekirjoitukset. Ehdokkaiden puheet ja puhumatta jättämiset.
Toisen paikkakunnan ehdokkaista me muodostamme "mielikuvia" kun emme tunne heitä niin raadollisen hyvin kuin näitä oman kylämme tyttöjä ja poikia. Tuntuu jotenkin helpommalta heitä äänestää.
Mutta millainen pitää olla kansanedustajan? Kuka ansaitsee ääneni ja pystyy pitämään huolta tämä maan kuin minunkin asioistani?
Lisäksi media tekee tehtäväänsä. Ilmoitukset ja mielipidekirjoitukset. Ehdokkaiden puheet ja puhumatta jättämiset.
Toisen paikkakunnan ehdokkaista me muodostamme "mielikuvia" kun emme tunne heitä niin raadollisen hyvin kuin näitä oman kylämme tyttöjä ja poikia. Tuntuu jotenkin helpommalta heitä äänestää.
Mutta millainen pitää olla kansanedustajan? Kuka ansaitsee ääneni ja pystyy pitämään huolta tämä maan kuin minunkin asioistani?
Vastaukset 5
Vanhimmat
nyt on mahdollista tehdä rauhanomainen vallankumous eli äänestämme kaikkia muita mutta ei näitä ryvettyneitä puolueita, niin tulee kunnon tuuletus politiikkaan.
"Tositeatteri lyö päättäjiä vasten kasvoja", kirjoittaa Hesari tänään helsinkiläisestä teatteriesityksestä nimeltä "Eduskunta". Käsikirjoitus perustuu mm. eduskunnan pöytäkirjoista poimittuihin edustajien puheenvuoroihin sekä asiantuntija- ja viranomaishaastatteluihin. Se "on rankkaa, mutta kipeää poliittista komediaa, joka on totta."
Kirjoituksen lopussa epäillään, että "esityksen nähtyään moni nostaa kätensä pystyyn ja niin korkealle, etteivät ne tule koskaan alas."
http://www.hs.fi/kulttuuri/teatteri/artikkeli/Tositeatteri lyö päättäjiä vasten kasvoja/HS20110306SI1KU03rgg
Tässä siis ollaan. Tieto, tietäminen politiikan teosta ja poliitikkojen toiminnasta on vienyt ja vie kaikki illuusiot tiedostavalta äänestäjältä. Eikä se tapahtunut Hesarin äärellä eikä ihan äsken. Ainoastaan sellainen ihminen, jonka tiedetty elämänpolku ansaitsee kunnioitukseni ja arvostukseni, saattaa saada ääneni. Olen hyvin lähellä sitä, että nostan käteni pystyyn ja jätän ääneni käyttämättä.
Itsehän me olemme sitä porukkaa tuonne eduskuntaan äänestäneet. Hiihtäjiä, missejä, laulajia, näyttelijöitä! Mitä heiltä voi odottaa?
Tältä meidän alueeltamme - onko edes ehdokkaina olleet ne parhaat miehet ja naiset? Ei. Todella hyvät etsii muita töitä, ja ovat pysyneet syrjässä politiikasta.
Kun pohtii nytkin näitä ehdokkaita... huh huh.
Nyt on muutoksen aika. Mutta jos sen muutoksen tuo vain perussuomalaiset - nostan käteni pystyyn minäkin. Soinia kun en voi äänestää. Enkä minäkään Soinia kunnolla tunne, se on vain se teeveen tuoma mielikuva.
Sattui juuri silmiini tämä:
"Mutta hyvin monen äänestäjän valintaperusteeksi riittää se, että ehdokkaalla ja itsellä on sama unelma. Se ei vaikuta, että kuinka mahdollista se on käytännössä yleensä toteuttaa ja kuinka hyvät ko. ehdokkaan käytännön mahdollisuudet on ajaa asiaa." (Markus Myllymäki politiikka-keskustelussa netti-Ilkassa)
Ajatus *unelmasta* saattaa selittää nämä hiihtäjät, missit, näyttelijät ja vastaavat. Halutaan alitajuisesti samaistua heihin. Pätee varmaan yleisemminkin. Äänestäjät, tutkistelkaa itseänne ja sitä mikä teitä todellisuudessa vie!
Ei näytä vaalikeskustelu oikein ottavan tulta? Ilkassa on tänään hyvä ja alotuksen aiheeseen liittyvä artikkeli. Asiantuntijana on politiikan tutkija Kimmo Grönlund ja jutun keskiössä on tietenkin perussuomalaisten menestyksen aiheuttama hermostuneisuus muissa puolueissa. Miten siihen vastata?
Jutussa ei puhuta sanaakaan puolueitten poliitista linjoista eikä politiikan asiakysymyksistä, vaan ollaan olennaisen äärellä. Tai sen mitä minä pidän olennaisena äänestäjän kannalta katsottuna.
Kohta 1. "Tässä maassa eletään nyt eräänlaista demokraattista vallankumousta. Kansalla on eri syistä patoutuneita tyytymättömyyden aiheita." (Jälkimmäisen lauseen haluaisin alleviivata, jos sivu sallisi.)
Kohta 2. Miten Soinin retoriikkaa vastustetaan? "Esimerkiksi puhtaan asialinjan ottaminen voi tuntua monesta puolueesta hyvältä vastaiskulta. Siitä voi kuitenkin tulla politiikan kapulakieltä. Ihmiset kyllästyvät entistä pahemmin. Tulisikin löytää tapa herättää luottamusta ja sympatiaa. Siihen ei ole patenttiratkaisua."
Siis: a) äänestäjiä tympäisee syystä tai toisesta, b) luottamus poliitikkoihin on heikko. Tutkija tietää sen, minkä kansakin. Siinä sitä voi Lapuankin ehdokkaat laittaa itsensä kuvitellulle viivalle ja katsoa, mikä on heidän luottamus- ja sympatiapylväänsä korkeus vai jääkö tykkänään viivan alapuolle. Kansa kyllä tietää. Toivottavasti tulemme näkemään sen demokraattisen vallankumouksen.