Väki elämään omilla jaloillaan

Niimpä.

Tuollaista tilannetta ei voi nykyisessä maailmanlaajuisessa talousjärjestelmässä syntyä mitenkään. Systeemi kun toimii siten, että mikäli kaikki tai edes suurin osa ihmisistä päättäisi olla ottamatta velkaa, kierrossa olevan rahan määrä romahtaisi, josta taas seuraisi tutut markkinatalouden hienoudet kuten, työttömyys, konkurssit, velkavankeus, julkisten menojen rajut leikkaukset jne..

Kuvaamasi yhteiskunta olisi täysin mahdollista toteuttaa, mutta se vaatisi täydellisen yhteiskunnalisen muutoksen, alkaen rahajärjestelmästä.

Minulla ei ole velkaa vaikka pienituloinen olenkin, asun vuokra-asunnossa, omistan velattoman käytetyn auton ja säästöjäkin onnistun vähän kerrallaan kartuttamaan, tällä hetkellä vähän päälle parikymmentä tonnia säästössä. Mitään yhteiskunnan tukia en saa enkä niitä haluakaan, pidän parempana elää vapaana ilman valtion puuttumista asioihini esim. kyttäämällä säästöön saamaani rahasummaa, tulojani, ylitöitä, jne.
En silti koe olevani kovin hyvässä asemassa esim. työelämässä, ihan lattiatason duunari jota pomot pitää kyykyssä samalla lailla kuin asuntovelkaisia perheellisiä kollegoitakin. Minulla ei siis ole perhettä joten ei siksi ole hirvittävää rahantarvista tehdä esim. ylitöitä enempää kuin huvittaa. Silti olen sen verran järjestelmän orja etten kauaa selviäisi ilman palkkatuloa omillani joten pakko vaan jatkaa töissä kärvistelyä vaikka vituttaakin.

Haaveilen vain lottovoitosta, miljoona euroakin kun voittaisin niin lopputilin ottaisin ja sitten vasta alkaisi oikea elämä, sellainen jonka oikeasti haluaisin, vapaana työn orjuudesta. Työelämä on nykyään aivan kieroon kehittynyt sairas kusetusjärjestelmä, palkkoja ei koroteta kuin mitätön murto-osa siihen verrattuna mitä hinnat nousevat, työnantajat venkoilevat palkan komponenttien kanssa siten että liittojen neuvottelemat korotukset mitätöityvät, onpa esimiehissä niinkin kieroontunutta porukkaa että vittuillaan työläiselle aivan avoimesti varsin hyvin tietäen että työsuojelulakien mukaan sellainen on kiellettyä! Että näin vielä 2010-luvullakin vaikka olisi luullut jääneen jonnekin historian roskatynnyreihin...

Täysin mahdollista ja aivan realistista on se, että me itse kukin kansalainen voimme kohentaa omaa taloudellista osaamistamme ja henkilökohtaisen taloutemme tilannetta. Yksi olennainen seikka on ennaltavarautuminen eli virheitten, erehdysten välttäminen, niitten minimointi, on omassa vallassamme. Toki siinä auttaa tietämys ja taitamus ja harkitsevainen, tarkka asenne. On sitten eri asia, jos ja kun ulkoiset olosuhteet aiheuttavat hankaluuksia kuten mahdollinen työttömyys, onnettomuudet, ym. Omaa hölmöyttä on varomaton velanotto ja mahdollinen tuhlaaminen eli huonoa osaamista, varomattomuutta, puutteellista elämisen hallintaa.

Tiivistettynä asia on niin, että: Mitä useammat tavalliset kansalaiset ja kotitaloudet osaavat pitää ja pystyvät pitämään taloutensa ja elämänsä omassa hallinnassaan järkevällä tavalla, sitä vähemmän ulkopuoliset pääsevät tavallista kansaa pompottelemaan. Saattaa olla, että maassa on vaikutusvaltaa myös semmoisilla tahoilla, jotka eivät laisinkaan tykkäisi rahvaan vaurastumisesta ja omatahtoisen elämisen yleistymisestä. Puhutaan työvoimamassasta ja vaalikarjasta.

Nyt vaalien edellä kiinnostaisi kovasti saada tietää, mitenkä eri poliittiset puolueet suhtautuvat tavallisen kansan vaurastumiseen? Viime vuosina ja vuosikymmeninäkin ennen muuta verotuksen muutokset nimen omaan estävät tavallisen kansan vaurastumista. Kiinteistövero, autojen käyttömaksut, polttoaineitten verotus, alv-kiristykset, kunnallisäyrien korotukset ovat osuvia esimerkkejä vääränsuuntaisesta poltiikasta. Yksi kiinnostava yksityiskohta on myös myyntivoittojen ja osinkotulojen verotus.

Tavallinen pieneläjäkin, palkanansaitsija, pystyy ostamaan pörssiosakkeita, saamaan niistä osinkotuloja ja osakkeita sopivan tilaisuuden tullen myymään. Osakesijoittamiseen on mahdollisuus heilläkin, joilla ei ole varaa esim. asunto-osakkeitten ja/tai rantatonttien hankintaan sijoittamismielessä. Yksityishenkilöt omistavat pörssiosakkeita varsin yleisesti, mutta ovatko meidän poliitikkomme ja eduskuntavaalien ehdokkaamme tilannetta havainneet? Muodissa on liki kilpalaulantana myyntivoittojen ja osinkotulojen verotuksen kiristäminen, jota kautta kuvitellaan valtion saavan lisää tuloja raharikkailta.

Jos myyntivoittojen ja osinkotulojen verotusta kiristetään todella ankaraksi, varsinaiset raharikkaat siirtävät varansa muuanne ja verottaja jää nuolemaan näppejään heidän suhteensa. Vähävaraiset osakesäästäjät totta kai järkevinä sijoittajina myyvät pois osakkensa hekin ja niin verottaja vetää vesiperän myös heidän kohdallaan. Menettäjänä olisi koko kansatalous ja myös valtio. Vallanpitäjät saattaisivat sitten taas yhden kerran hätäpäissään yrittää väittää, että "Kukaan ei voinut ennustaa tämmöistä!".

Iso raha siirtyi jo parikymmentä vuotta sitten ulkomaille.

Irvokkain esimerkki on Erkon Sanoma-konserni jonka suuromistaja ainakin pari vuotta sitten oli Sanoma S.A. Sveitsissä.

Mies itse kannattaa sosialismia ja pyykkäriä presidentiksi, teot eivät ole aivan samaa kuin puheet. Hesarikin tarvitsisi uusia kielitaitoisia ihmisiä, pari viikkoa sitten jäivät kiinni uutisesta jossa kerrottiin äärioikeiston hyökänneen uusnatsien kimppuun. Häh, eikä niiden pitänyt olla samalla puolella?

Netissä kun totuuskin leviää niin oli aika välittömästi tarjolla alkuperäinen uutinen jossa kerrottiin äärivasemmiston hyökänneen Dresdenin pommituksen muistokulkueen kimppuun. Uutine oli muilta osilta sanasta sanaan sama.

On näitä muitakin, Rapala ensin siirtyi Hollantiin ja kun lait muuttuivat oli kiire siirtyä Belgiaan.

Ehrnroothitkin lienevät siirtäneet omistuksiaan muualle, muinoin Casimir piti eläkkeellejäämiskemut Italiassa jossa ei tunneta perintöveroa.

Todellisuudessa ongelma on se, että nykyisin alkaa keskipalkkalaisille kuten oppikoulun rehtoreille olla varsin kannattavaa siirtää omaisuutensa esim. ulkomaisiin osakerahastoihin.

Toki tässä kuten kaikessa seurataan Ruotsia, siellä taitaa 48 maan viidestäkymmenestä rikkaimmasta asua ulkomailla. En ole viimeisiä tilastoja tarkistanut.

Palaanpa tuohon alkuperäiseen aloitukseni aiheiseen, jota tässä sinällään on tarkasteltu monelta puolelta. Tarkastelematta on jäänyt jo heikoille ja ahdinkoon päätyneitten ihmisten elämisen tilanteen korjaaminen ja kohentaminen. Kun ajatellaan vaurastumisen mahdollisuuksia ja vaikkapa juuri pörssiosakkeitten ostamista, niin tavallisen kansalaisen kohdalla asiassa on taustaehtona vapaus valikoida. Läheisomaisena ei saa olla viranomainen, ulosmittaaja, joka pistäisi omaisuuden myyntiin, pörssiosakkeetkin.

Meillä Suomessa on vanhastaan vallinnut kansainvälisestikin katsottuna poikkeuksellisen ankara suhtautuminen velallisiin. Armo ja sen antaminen ei ole kuulunut suomalaisviranomaisten eikä myöskään perintäfirmojen kalupakkiin. Velkajärjestelyn tulo on toki tilannetta helpottanut. Ja velkojen vanhentumisella on ollut huomattava merkitys silläkin. Aikaisempaa parempaan suuntaan on menty, mutta kansainvälisesti katsottuna suomalaisten velallisten kohtelu seurausvaikutuksineen on edelleen varsin ankaraa. Taloudelliseen ahdinkoon syystä mistä tahansa joutuneen on epäkiitollista yrittää omille jaloilleen nousemista. Yksityishenkilöitten rinnalla myös takkiinsa saaneet yrittäjät ovat vastaavanlaisessa paitsiotilanteessa.

En ole havainnut, etä parasta aikaa meneilllään olevassa vaalikeskustelussa ja vaalikampanjoinnissa olisi juurikaan kiinnitetty huomiota taloudellisessa ahdingossa olevan väestön olosuhteitten ja mahdollisuuksien parantamiseen. Toisaalta kolikossa on tietysti toinenkin puolensa ja se on jokaisen ahdingossa elävän oman henkilökohtaisen ja myös perhekohtaisen osaamisen ja asennoitumisen järkevyys, oman valveutuvaisuuden lisääminen. Yhteen paketoituna oma aktiivisuus ja yhteiskunnan lakipykälien inhimillistäminen avaavat näkymän elämiseen kiinni pääsemiselle ja omien asioitten kuntoon saamiselle. Tasavallan hallituksella ja eduskunnalla on molemmilla siinä kokonaisuudessa oma roolinsa, virkansa.