Enkö halua olla onnellinen vai miksi haluan erota säännöllisin väliajoin? Muuten meillä menee hyvin, mutta minä keksin aina jotain vikaa - liikaa välimatkaa, nähdään harvoin, ikäeroa (kuusi vuotta)... Olemme seurustelleet kaukosuhteessa nyt puolisen vuotta, ja olen taas onneton. Haluan olla yksin, ilman suhteen tuomaa painolastia, mutta toisaalta en halua luopua hänestä. Seksi on mahtavaa ja läheisyys ihanaa. Olen rakastunut häneen, mutta olenko oikeasti? En tiedä. Ehkä vain luulen niin. Olen ainakin kiintynyt häneen. Mutta eroajatukset pyörivät päässä todella usein. Olen onneton todella usein ja se on rasittavaa.
Ystävä ehdotti että puhuisin mieheni kanssa näistä erotunteista. Mutta en minä pysty - koska vastaukseksi tulee heti että jos joku parempi on jo valkattuna, niin sopii vaihtaa. Ja että hän voi ihan hyvin olla yksin. En halua muuttaa häntä, mutta tuntuu siltä, että en ole hänelle Se Oikea, vaan vain joku jonka kanssa on helppoa olla. Haluaisin kuitenkin olla sille jollekin tärkeä ja erityinen.
En pysty päättämään taaskaan. Saatan jopa sortua siihen, että en vastaa hänen viesteihinsä ja puheluihinsa. Tavallaan vain poistan hänet elämästäni.
Ystävä ehdotti että puhuisin mieheni kanssa näistä erotunteista. Mutta en minä pysty - koska vastaukseksi tulee heti että jos joku parempi on jo valkattuna, niin sopii vaihtaa. Ja että hän voi ihan hyvin olla yksin. En halua muuttaa häntä, mutta tuntuu siltä, että en ole hänelle Se Oikea, vaan vain joku jonka kanssa on helppoa olla. Haluaisin kuitenkin olla sille jollekin tärkeä ja erityinen.
En pysty päättämään taaskaan. Saatan jopa sortua siihen, että en vastaa hänen viesteihinsä ja puheluihinsa. Tavallaan vain poistan hänet elämästäni.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.