Vesiherneet pyydystävät vesikirppuja, hyttystoukkia ja muita vesien pikkueläimiä uposlehtiensä kärjessä olevien pyyntirakkuloiden avulla Rakkulan suuaukon ympärillä on harottavia sukasia, ja kun saaliseläin ui niitä päin, se imeytyy salamannopeasti rakkulan sisään.
Saaliin joutuminen pyyntirakkuloihin on niin nopea tapahtuma, ettei silmä ehdi sitä rekisteröidä. Siksi Grenoblen yliopiston tutkijat selvittivät, kuinka nopea kasvin liike oikeasti on. He kuvasivat vesiherneen saalistusta suurnopeuskameralla, joka ottaa 10 000 kuvaa sekunnissa.
He havaitsivat, että ennen pyyntitapahtumaa rakkulat ovat jatkuvassa valmiustilassa. Ne tyhjentävät itsensä vedestä, minkä vuoksi rakkulan sisällä on erilainen paine kuin vedessä sen ulkopuolella. Tämän vuoksi rakkulat ovat jatkuvassa jännitystilassa samalla tavalla kuin kumikorkki, joka on painettu pöytään kiinni. Kun vesikirppu osuu sukasiin, rakkulan jännitystila laukeaa ja se imee vettä – ja saaliin – sisäänsä.
Tutkijat laskivat, että koko tapahtumasarja siitä, kun saaliseläin koskettaa pyyntisukasia siihen, kun se on rakkulan sisällä, kestää vain puoli millisekuntia.
"Liike on huomattavasti nopeampi kuin toisella lihansyöjäkasvilla, kärpäsloukulla, jonka ovet sulkeutuvat 100 millisekunnissa", sanoo tutkimusta johtanut Philippe Marmottant.
Imun voima voi kiihtyä jopa 600 G:hen, joten saaliilla ei ole paljon mahdollisuuksia pyristellä siitä irti. Esimerkiksi ihminen menettää tajuntansa noin kahdeksassa G:ssä.
Jos jännitystilassa oleva rakkula joutuu olemaan pitkään ilman saalista, se laukeaa itsestään, minkä jälkeen se aloittaa tapahtumasarjan alusta.
Saaliin joutuminen pyyntirakkuloihin on niin nopea tapahtuma, ettei silmä ehdi sitä rekisteröidä. Siksi Grenoblen yliopiston tutkijat selvittivät, kuinka nopea kasvin liike oikeasti on. He kuvasivat vesiherneen saalistusta suurnopeuskameralla, joka ottaa 10 000 kuvaa sekunnissa.
He havaitsivat, että ennen pyyntitapahtumaa rakkulat ovat jatkuvassa valmiustilassa. Ne tyhjentävät itsensä vedestä, minkä vuoksi rakkulan sisällä on erilainen paine kuin vedessä sen ulkopuolella. Tämän vuoksi rakkulat ovat jatkuvassa jännitystilassa samalla tavalla kuin kumikorkki, joka on painettu pöytään kiinni. Kun vesikirppu osuu sukasiin, rakkulan jännitystila laukeaa ja se imee vettä – ja saaliin – sisäänsä.
Tutkijat laskivat, että koko tapahtumasarja siitä, kun saaliseläin koskettaa pyyntisukasia siihen, kun se on rakkulan sisällä, kestää vain puoli millisekuntia.
"Liike on huomattavasti nopeampi kuin toisella lihansyöjäkasvilla, kärpäsloukulla, jonka ovet sulkeutuvat 100 millisekunnissa", sanoo tutkimusta johtanut Philippe Marmottant.
Imun voima voi kiihtyä jopa 600 G:hen, joten saaliilla ei ole paljon mahdollisuuksia pyristellä siitä irti. Esimerkiksi ihminen menettää tajuntansa noin kahdeksassa G:ssä.
Jos jännitystilassa oleva rakkula joutuu olemaan pitkään ilman saalista, se laukeaa itsestään, minkä jälkeen se aloittaa tapahtumasarjan alusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.