Ongelmia suhteessa

Hei! Kaipaan teiltä jo pitempään seurustelleilta apua/vinkkejä tilanteeseemme. Olemme poikakaverini kanssa seurustelleen kohta 2 vuotta ja asuneet siitä yli puolet yhdessä. Nyt on tilanne se, että poikakaverini mielestä meillä on ollut vaikeaa..ja minä en ole tätä tajunnut. Hänellä on varmaan tullut tuo itsenäistymisvaihe aiemmin kuin minulla..valittaa, että hän on nyt alkanut ahdistumaan kun vaadin kuulemma aivan liikaa huomiota! Olisin toivonut, että mies ois kertonut tuosta aiemmin minulle. Olen nyt antanut miehen tehdä omia juttujaan enemmän..kattoa omia ohjelmiaan, pelata koneella jne. itse olen paljon töissä ja sitten illalla jossain urheilemassa sekä vietän vknloppuisin aikaa tyttökavereideni kanssa..joten ehkä olen itse sitten koittanut ottaa kaiken irti siitä pienestä ajasta, jonka kotona vietän. Olen ollut loukkaantunut ja surullinen kun poikakaverini oli pistämässä poikki..mutta hän sanoo, että rakastaa minua..ja minä olen luvannut antaa hänelle nyt vähän enemmän tilaa ja olla vähemmän huomion keskipisteenä..onkohan meillä siis vielä toivoa? Jotenkin vain tuli sellainen olo, ettei me päästä toisistamme irti ja kun sovimme yhdessä yrittävämme niin pääsemme tämänkin ongelman ylitse...Onko teillä vastaavia tilanteita?
0138
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


NeitiHuomionkipeä kirjoitti:

Hei! Kaipaan teiltä jo pitempään seurustelleilta apua/vinkkejä tilanteeseemme. Olemme poikakaverini kanssa seurustelleen kohta 2 vuotta ja asuneet siitä yli puolet yhdessä. Nyt on tilanne se, että poikakaverini mielestä meillä on ollut vaikeaa..ja minä en ole tätä tajunnut. Hänellä on varmaan tullut tuo itsenäistymisvaihe aiemmin kuin minulla..valittaa, että hän on nyt alkanut ahdistumaan kun vaadin kuulemma aivan liikaa huomiota! Olisin toivonut, että mies ois kertonut tuosta aiemmin minulle. Olen nyt antanut miehen tehdä omia juttujaan enemmän..kattoa omia ohjelmiaan, pelata koneella jne. itse olen paljon töissä ja sitten illalla jossain urheilemassa sekä vietän vknloppuisin aikaa tyttökavereideni kanssa..joten ehkä olen itse sitten koittanut ottaa kaiken irti siitä pienestä ajasta, jonka kotona vietän. Olen ollut loukkaantunut ja surullinen kun poikakaverini oli pistämässä poikki..mutta hän sanoo, että rakastaa minua..ja minä olen luvannut antaa hänelle nyt vähän enemmän tilaa ja olla vähemmän huomion keskipisteenä..onkohan meillä siis vielä toivoa? Jotenkin vain tuli sellainen olo, ettei me päästä toisistamme irti ja kun sovimme yhdessä yrittävämme niin pääsemme tämänkin ongelman ylitse...Onko teillä vastaavia tilanteita?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu