Viisivuotissuunnitelma: valmistun maisteriksi, saan hyvän työpaikan, menen naimisiin, alan rakennuttaa omakotitaloa, tulen raskaaksi, ostan tila-auton ja koiran. Kilpailen kaverini kanssa siitä, kumpi toteuttaa nämä kaikki ensimmäiseksi. Minä aion saada tämän kaiken ennen kuin täytän 28. Ovatko muut tehneet vastaavaa?
kilpailua
nainen23
141248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kauhea sääli objektiasi. Siis miestä, josta meinaat moisen imeä!
Iässä ei nyt tuplasti mutta suunnilleen 1,5 kertaa,
taloja on toinen rakenteilla.
Olen ollut raskaanakin useammankin kerran ja lapsiakin on niistä siunautunut.
Koiran ostin kun olin 18 vee, kuoli vanhuuteen taannoin, hevosia on ollut 3 ja 2 ponia.
Maisterin tutkinto on ja tutkimustyö jatkuu. Naimisissakin olen toisin vain kerran olen mennyt, mutta en vielä ainakaan yhtään kertaa eronnut.
Joten jos vaikka iässäkin ohitin, niin aika kirkkaasti muissakin tavoitteissasi eli tavoitteesi on täysin toteuttamiskelpoiset. Hyvä elämässä pitää aina olla tavoitteet joihin pyrkii. Tosin yksi aivan ehdoton vaatimus suunnitelmasi toteutumiselle on HYVÄ MIES, pelkkä mies ei tule riittämään. Tuossa 28-iässä oli muut, mutta maisterin tutkintoni oli vielä kesken ja hevosia ei ollu varmaan vielä kuin yksi.
Minä puolestani pyrin 3 vuoden sisällä väittelemään arvovaltaisen professorinkin enkä pelkästään mieheni, lasteni ja pomoni kanssa ja sit tukka putkelle ja esimerkiksi Austraaliaan jokskii aikaa tutkimusta tekemään...
On vaikka kuinka moni. Jotkut varmaankin vedonlyönnistä ja valtaosa muuten vain. Lue vaikka avioerotilastoja, jos et muuten usko :p
Minun viisivuotissuunnitelmani:
Käyn tarvittavan määrän jatkokoulutuksia ammattiani varten (ensimmäinen kolmen kuukauden jakso alkaa muutaman viikon kuluttua), vaihdan hyvän työpaikkani vielä parempaan (ensi syyskuussa uuden työnantajani järjestämän koulutuksen päätyttyä), saatan omakotitaloni saneerauksen valmiiksi (2 vuoden kuluessa), pidän huolen siitä, että kukaan ei tule raskaaksi minun ansiostani (kaksi muksua riittää minulle), vaihdan tarpeettomaksi käyneen käytännöllisen perheautoni (BMW 520) menevään klassikkosporttiin (Mustang) ja hankin toisen hevosen nykyisen seuraksi.
Onnea kisaan! :)
Täytän 28 kuukauden päästä, ja viisivuotissunnitelmaasi verraten
minulla on kaikki muu, paitsi maisterin tutkinto.
Hyvä työ
Kaikin puolin tyydyttävä tulotaso (vaihdellut toki vuosien kuluessa)
lapsia yhteensä 4
unelma koti; viimeistelyä vaille valmis
kartanovolvo alla
ensimmäisestä koirasta luopunut, toinen hankitaan, jahka pienimmätkin ovat koulussa.
Tutkintoa saataneen odotella. Päätin keskittyä töihin.
Eli kyllä kai se mahdollista on.
Epäilen vain tuota kilpailuasennetta.
Näinköhän ihan terve lähestyminen, vaikkakaan tavoitteissa sinänsä ei mitään vikaa olekaan.
naimississakin olen.
Mulle jo ritti, että saisin miehen alle 30v ja onnistuin siinä. Mutta taloa ei ole eikä tulekkaan, ei ole myöskään koulutusta eikä työpaikkaa nyt eikä taida tulla olemaankaan. Miehenikin on työtön ja kouluttamaton. Kestäisitkö asemassani? Rakkautta on senki edestä.
Elä hyvä nainen sano itseäsi köyhäksi.
Rakkaus on suurin rikkaus mitä ihmisellä olla voi. Itsekin onneksi olen sillä saralla rikas.
Ja sitä pärjää sillä rahalla mitä on jos siihen niin asennoituu. Arvelenpa, että ette tekään eläkkeelle työttöminä pääse (ellette oo jo kuuskymppisiä), vaan töihin vielä "joudutte" kumminkin. Kaikkia ihmisiä tarvitaan, kaikille on jokin tehtävä koulutustasoon katsomatta, eikä koulutus tuo todellista onnea, se on sydämmessä.
Vaikka itse olen maisteri, niin en voi sietää ihmisiä, jotka nostavat itsensä tai toisen jollekin korokkeelle koulutusavon perusteella. Vastaavasti on tarpeetonta "alentaa" itseään. Kaikki ihmiset ollaan ihmisinä ihan yhtä tärkeitä koulutustasoon ja sukupuoleen tai varallisuuteen katsomatta.
Juuri tämän takia vähän epäilen alkuperäisen kirjoittajan motiiveja..
..rakentaa koko elämä kilpailulle ja kyräilylle..
..saattaapi olla oikeat arvot kortilla.
..ja onni.
...mutta entäs jos sattuu, ettei niitä lapsia tulekaan ihan noin vain päättämällä? Ja onko sinulla jo oikea mies katsottuna. Siis mies, joka itsekin tietää, että sinä olet hänelle se oikea - ja hän sinulle?
Minulla ei ole - silkkaa laiskuuttani - maisterintutkintoa, ok-taloa, tila-autoa eikä koiraa. Naimisiinkin menin 33-vuotiaana (nirso nainen, joka ei viitsinyt mennä naimisiin pelkästä rouvaksi pääsemisen ilosta ;)), ja esikoinen syntyi vajaata vuotta myöhemmin. Tässä välissä muutimme rivitalonpätkään. Esikoinen täytti kaksi vuotta sinä päivänä, kun tulin kuopuksen kanssa laitokselta. :)
Minä tein eri tavalla, mutta vilpittömästi toivotan sinulle onnea omalla tielläsi. :)
Jotkut jo epäilivät motiivejani. Kilpailu on kiva potku tavoitteille ja huumoria on mukana :) Alan tehdä gradua syksyllä ja olen kihloissa, joten ihan hyvä alku vai mitä? Toisaalta ikäisiäni bilettäviä ja haparoivia naisia haukutaan teineiksi. Ennemmin olen menestyjä kuin teini.
Toisaalta vaihtoehtoja löytyy. Voin hakeutua valmistuttuani suoraan työelämään (jolloin "aikataulu" nopeutuu) tai opiskella toisen tutkinnon/hankkia lapsen...valinnoista ja tahdostahan se on kiinni.
...vastauksesi vahvisti mielipidettäni (kysyessäni vähän arvelinkin, että kuvioissa tod näk on se mies, jonka kanssa aiot naimisiin), joten edelleen voin vilpittömästi toivottaa onnea matkaasi. :)
Ja huumorimielessä järjestetty kilpailu on hyvä motivointikeino. :) Olisi ehkä voinut tepsiä minullekin aikoinani, jos olisin tullut sen keksineeksi. ;) Ehkä omat tavoitteeni olisivat olleet erilaiset, mutta jokainen hakeekin itselleen sopivat tavoitteet ja tähtää niihin. :) Se voisi sopia myös lyhyemmän tähtäimen yksittäisiin juttuihin, kuten laihdutukseen yms. tapainparannukseen tms.
Ikää mulla nyt 28 v. En tosin ole maisteri mutta teen johtoportaan töitä pankkialalla (mikä mäihä tällä koulutuksella, ahkeruus kuitenkin palkitaan). Naimisissa olen ja omakotitalo rakennettu jo 7 vuotta sitten. Lapset tehty samoihin aikoihin eli tyttö ja poika jo 7 ja 6 vuotta. Koiraa ei ole mutta kissa kyllä löytyy. Eikä tosin tila-autokaan seiso tallissa mutta tuliterä auto kuitenkin (eikä tämän kokoinen perhe kyllä tila-autoa tarvitsekaan) ja vielä toinenkin menopeli, tosin se jo 4 vuotta vanha.
Mutta tuossahan on jo oikeastaan enemmän kuin mitä sinä olet suunnitellut ehtiväsi =) Ja tarina on muuten tosi, ihan oikeasti. En vaan ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan, että paljonhan tässä on jo tähän ikään tullessa ehtinyt, vaikka ei sitä maisterin tutkintoa tullut hankittuakaan. Kaikki on mahdollista..
Älä sinä Minä yhtään murehdi sen tekemättä jääneen maisterintutkinnon takia.
Kyllä sun kaltanen fiksu ja tarmokas "ekonomi, merkonomi, merkantti ja/tai muuten reipas tyttö/poika" saa helposti hyviä duuneja ja sit kun pääsee semmoseen duuniin että on mahollisuus päästä toteuttamaan hienoja ideoitaan ja käyttämään kaiken tarmokkuutensa ja lahjakkuutensa niin siitä se ura urkenee...
Ja liksaa saa niin että pystyy hankkimaan autoja ja taloja silleen että on kivaa sulla itelläs ja vaimollakin ja lapsilla....Hyvää jatkoa Sinulle (ja vaimollesi ja lapsillesi ja kissalle)