on ehkä ongelmistani pahin, ainakin heti olemattomien viettely/supliikkitaitojen jälkeen.
Surkeasta itsetunnostani johtuu myös haluni piinata naisia, jotka eivät lämpene.(vaikka saankin kuulla monesti sen olevan säälittävää). Siitä johtuu siis se, etten kestä pakkeja.
Ja mahdollisessa seurustelusuhteessa itsetunnottomuus aiheuttaa pahoja ongelmia, kuten jatkuvan epävarmuuden ja sairaalloisen mustasukkaisuuden ja riittämättömyyden tunteen. Pelkäisin jatkuvasti tulevani jätetyksi ja vahtisin naista ja hänen menojaan koko ajan enkä kestäisi sitä, että hän on tekemisissä toisten miesten kanssa.
Sellainen parisuhde ei tietenkään pitemmän päälle toimisi.
Tämä itsetunnottomuus juontaa tietenkin juurensa ensinnäkin vuosikausien koulukiusaamisesta ja mikä vielä pahempaa P/S kokemusten puutteesta. Noiden takia pidänkin itseäni muita alempiarvoisena olentona.
Tuollaisilla taustoilla miehelle ei voi kehittyä tervettä itsetuntoa ja hän ei voi varttua normaaliksi hyväitsetuntoiseksi seurustelukumppaniksi jonka kanssa parisuhde on mahdollinen. Jos ei ole normaalia P/S historiaa niin ei voi mieltää itseään normaaliksi naisille kelpaavaksi ihmiseksi, josta sitten nuo em, epävarmuusasiat johtuvat.
Mitenkähän surekan itsetunnon suosta voisi nousta?
Surkeasta itsetunnostani johtuu myös haluni piinata naisia, jotka eivät lämpene.(vaikka saankin kuulla monesti sen olevan säälittävää). Siitä johtuu siis se, etten kestä pakkeja.
Ja mahdollisessa seurustelusuhteessa itsetunnottomuus aiheuttaa pahoja ongelmia, kuten jatkuvan epävarmuuden ja sairaalloisen mustasukkaisuuden ja riittämättömyyden tunteen. Pelkäisin jatkuvasti tulevani jätetyksi ja vahtisin naista ja hänen menojaan koko ajan enkä kestäisi sitä, että hän on tekemisissä toisten miesten kanssa.
Sellainen parisuhde ei tietenkään pitemmän päälle toimisi.
Tämä itsetunnottomuus juontaa tietenkin juurensa ensinnäkin vuosikausien koulukiusaamisesta ja mikä vielä pahempaa P/S kokemusten puutteesta. Noiden takia pidänkin itseäni muita alempiarvoisena olentona.
Tuollaisilla taustoilla miehelle ei voi kehittyä tervettä itsetuntoa ja hän ei voi varttua normaaliksi hyväitsetuntoiseksi seurustelukumppaniksi jonka kanssa parisuhde on mahdollinen. Jos ei ole normaalia P/S historiaa niin ei voi mieltää itseään normaaliksi naisille kelpaavaksi ihmiseksi, josta sitten nuo em, epävarmuusasiat johtuvat.
Mitenkähän surekan itsetunnon suosta voisi nousta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mies voi olla vaikka Marlon Brando II mutta ilman toimivaa supliikkia naisen kiinnostuksen herättämiseksi, on turha haaveilla parisuhteesta tahi muustakaan naiseen liittyvästä.
Tämän sitä saa kun ei "harjoitellut" teininä ikäistensä naisten kanssa olemista!
Jos sisäinen malli mieheltä on vaillinainen tai jopa puuttuu kokonaan miten suhteeseen päästään naisen kanssa, on sitä todella vaikea alkaa harjoitella kokeneen naisen kanssa-se ei vaan onnaa.
Miehen negatiiviset tunteet tähän päälle vielä niin aika toivottomalta se vaikuttaa...sad but true....
"Tämän sitä saa kun ei "harjoitellut" teininä ikäistensä naisten kanssa olemista!"
En minäkään harjoitellut. Jos siis sillä viitataan johonkin fyysiseen toimintaan. Naispuolisia kaverintapaisia mulla kyllä oli, oikeastaan kaikki kaverintapaiset olivat tyttöjä.
21 vuotiaana ei ole vielä liian myöhäistä hypätä junaan jos aikaisempi kokemattomuutesi johtuu vain koulukiusaamisen jälkimainigeista eikä synnynnäisestä ujoudesta ja autismista, jotka taas tekevät alempitasoisuudesta elämänmittaisen tilan.
Olin naisten kanssa yhtä sulava kun useimmat teinipojat.
Jos ihan tarkkoja ollaan niin mulla olisi varmaan ollut isosiskoni ystävän kanssa mahdollisuudet seurusteluun ja ehkä myös seksiin lukiossa mutta ensimmäinen "intiimikokemus" (= suutelua, kevyttä halailua / hyväilyä) aiheutti sen verran kovan kipsin sekä yläpäähän että alapäähän etten vaan osannut vetää sitä juttua siitä eteenpäin. Eikä paljon auta että vastapuoli oli ihan yhtä ujo ja kömpelö.
En minä tiedä mistä kokemattomuuteni johtui. Varmaan ihan vaan siitä ettei ollut pahemmin kavereita, että koulukiusaaminen tuhosi itsetuntoa, myöhäisestä murrosiästä, murrosiässä puhjenneista mielenterveysongelmista... Olihan noita syitä. Ei se varmaan mistään yhdestä asiasta johtunut.
Hyvä Eino, pointtisi on varsin humaani :)
Tarkoitin sosiaalista kanssakäymistä naisen kanssa, olemista poikaystävä kanditaatti.
En usko että olin sitä kun korkeintaan yhdelle tytölle eikä siitä tullut mitään. No, myöhemmin yksi tyttö, koulun tyttöhylkiö kertoi kännipäissään olleensa ihastunut minuun yläasteella mutten huomannut mitään silloin. Ja voi olla että se valehteli, koska Eino 23v oli ihan nätti poika. Eli pidän ihan mahdollisena että sitä oikeasti viehätti Eino 23v, ei Eino 15v mutta se käytti Eino 15v:tä hyväkseen päästäkseen Eino 23v:n pöksyihin. Missä se kyllä sitten onnistui. Okei, en mä muista olinko 23v. Mutta suurinpiirtein tuonikäinen.
Kai mikä tahansa naisten kanssa vietetty aika lapsena ja nuorena valmistaa seurusteluun ja parisuhteeseen myöhemmin. Jotenkin ainakin mulle on ihan luontevaa ajatella että teinit on ujoja ja varmaan monilla puheet kovempia kun teot. Mutta että nyt ylipäätään kelpasi tytölle seuraksi johonkin leffaan ja noin vaikken sellaisen kanssa seurustellutkaan... Varmasti sillä on ollut vaikutusta. Sitten kun sai ajan mittaan kun tuli kokemuksia niin sen rentouden mukaan vieraiden tyttöjen lähestymiseen niin siinäpä se. Kaverityttöjen seurassa olen aina ollut rento ja normaali.
ja eläimelliseltä kuulostaa parinaissuhde.
En muuta sano.
Ehkä tarvitsit naisen, joka erittäin paljon rakastaa sinua... ja kokemustesi jälkeen sun tulisi luonnostaan arvostaa sellainen korkealle, jos kohdalle kerran tulee.
Miksi vitussa nää syydät palstan täytee tätä samaa paskaa?