Kun täällä on ollut ketjuja joissa jokainen voi kertoa omista sinkkuuden syistä niin tässä pohdiskellaan muiden sinkkuuden syitä.
Miksi uskot jonkun olevan sinkku ja ettei hän löydä kovin helposti parisuhdetta?
Mikä ajaa miehen tai naisen olemaan sinkku pitkiä aikoja?
Onko se mielestänne useimmiten omaa valintaa, elämäntilanteesta johtuvaa vai henkilön omista ominaisuuksista johtuvia, joihin voi tai ei voi vaikuttaa?
Esim.
Miksi hiljainen teknisistä asioista kiinnostunut insinööri joka ei käy baareissa on sinkku?
Miksi korkeakoulussa opiskeleva usein baareissakin naiskaveriensa kasnsa viihtyvä nainen on sinkku?
(en ole itse insinööri)
Uskotteko osaavanne sanoa selkeitä syitä yleisesti tai yksilöön kohdistuen missä ne syyt ovat?
Miksi uskot jonkun olevan sinkku ja ettei hän löydä kovin helposti parisuhdetta?
Mikä ajaa miehen tai naisen olemaan sinkku pitkiä aikoja?
Onko se mielestänne useimmiten omaa valintaa, elämäntilanteesta johtuvaa vai henkilön omista ominaisuuksista johtuvia, joihin voi tai ei voi vaikuttaa?
Esim.
Miksi hiljainen teknisistä asioista kiinnostunut insinööri joka ei käy baareissa on sinkku?
Miksi korkeakoulussa opiskeleva usein baareissakin naiskaveriensa kasnsa viihtyvä nainen on sinkku?
(en ole itse insinööri)
Uskotteko osaavanne sanoa selkeitä syitä yleisesti tai yksilöön kohdistuen missä ne syyt ovat?
Vastaukset 101
Vanhimmat
Huono itsetunto.
Tiedän paljon ihania ihmisiä, jotka aivan varmasti "kelpaisivat" jollekin yhtä ihanalle, mutta huonon itsetuntonsa vuoksi eivät kykene uskomaan, että joku voisi olla heistä kiinnostunut, vaikka sitä kuinka väännettäisiin rautalangasta.
Luulen, että taustalla on pelko siitä, että ihastunut ei näe itseä "oikein", ts. kun näkee huonoitsetuntoisen sellaisena kuin on, ei hän enää kelpaakaan.
"En o niin ihana kun luulet". Eli odottaa pakkeja ennemmin tai myöhemmin, ja siksi ehkä koittaa kiertää tilanteet, vaikka olisi itsekin ihastunut.
Näin luulisin.
En itse usko koko "itsetunto" konseptiin. Se on vähän kuin "huono omatunto" jostakin jota ei ole tehnyt. Uskotko siis että tuo "huono itsetunto" on kaikkien sinkkujen ongelma yleisesti vai joidenkin?
Voisitko selittää miten se on "huonoa itsetuntoa" jos on suhteellisen lukemattomia kokemuksia siitä että vastapuolta ei kiinnostakkaan vaikka niin ehkä on tulkinnut itse tai ollut tulkisematta?
Jos pakkeja tulee liukuhihnalta sekä tulee vain jatkuvasti huonoja kokemuksia niin miten se liittyy ihmisen itsetuntoon?
Miten pitkään sinä jaksaisit uskoa?
Täytyisi ehkä eritellä että uskonko olevani hyvä tyyppi ja toisaalta se että uskonko jonkun toisen ajattelevan minun olevan hyvä tyyppi tai että minulle tapahtuisi hyvää. Ne ovat eri asioita.
Koska ekaa uskon, mutta mitä naisiin tulee niin en 30v kokemuksella usko lainkaan olevani "hyvä tyyppi" tai tavoiteltu parisuhteeseen. Ihan sama oikeastaan miten paljon itsestäni tuossa suhteessa ajattelen jos todisteet ovat noita ajatuksia vastaan.
Jos joku kuvittelee että olen sen pohjalta "pelkuri" tai että naiset lukee sen joka kerta suoraan minun naamasta niin on täyttä roskaa.
Voihan se toisaalta olla että vaikka sisäisesti on "ehjä" niin ulkoisesti on hakattu henkisillä nyrkeillä naama tohjoksi joka heijastuu ihmisille "epävarmuutena" tai "heikko itsetuntoisuutena" kun kasvot "sinertävät".
Ei kai yleispätevää syytä ole olemassakaan.
Mutta luulisin, että mainitsemani huono itsetunto on syynä hyvin monessa tapauksessa.
Toiset jaksavat vaan yrittää, niin kauan että onnistuvat, toiset lannistuvat helpostikin.
Ja kyllä, minullakin niitä pettymyksiä on vähintään kymmeniä. Mutta luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Ehkä kyse siis sitkeydestä?
Kohdallesi en osaa antaa vastausta, koska en sinua tunne.
Tässä ei ollut tarkoitus tutkia minun ongelmaani :D
Tuo "huono itsetunto" kalskahti korvaani.
Sitkeys ja usko asioiden toteutumiseen on aika lailla eri juttu kuin itsetunto kaiketi tai "uskooko itseensä"? Eikö sinustakin?
Varmaan moni tuntee itseasiassa että olisivat hyviä kumppaniehdokkaita, mutta kun ketään ei kiinnosta ja tulee vain huonoja kokemuksia niin alkaa tuntea paskaa oloa siitä ristiriidasta.
Omalla kohdalla syynä on että kaiketi olen ulospäin varsin seksittömän oloinen tyyppi. Minähän saan tietysti kuvitella olevani niin seksikäs kuin haluan muttei se muuta naisten reaktioita siitä miksikään.
-Ei kai yleispätevää syytä ole olemassakaan.-
Ei varmaankaan, mutta toisaalta on varmasti kimppu syitä joita voi pitää yleisimpinä.
Ehkä ajoit tuolla "huonolla itsetunnolla" sitä takaa että henkilö kokee että on parempi ajautua pois parisuhdemarkkinoilta kuin olla osana niissä kun kokee niin paljon takaiskuja.
-Ja kyllä, minullakin niitä pettymyksiä on vähintään kymmeniä.-
Mutta sinulla on myös hyviä kokemuksia ja hyväksynnän kokemuksia, eikös juu?
Olen samaa mieltä Mette-Matlidan kanssa, että itsetunto on yksi niistä syistä joita voidaan pitää yleisimpinä. Voin tunnustaa, että mun sinkkuuden syy on pitkälti huonosta itsetunnosta. Itsetunto kulkee osittain itsevarmuuden kanssa käsikädessä. Kun ihminen on itsevarma ja omaa hyvän itsetunnon, niin kyllä se selvästi paistaa ulospäin, antaa lähestyessä helposti paremman ensivaikutelman. Itsetunto vaikuttaa myös juuri sihen seksikkyyteen (ainakin mun kohdalla), eli en osaa/uskalla käyttäytyä kovin itsevarmasti tai sekusaalisesti.
Luulisin että toisista on helpompi sanoa sinkkuuden syyt kun itsestään. Itseään on vaikea arvioida objektiivisesti.
Sen takia tämän ketjun teinkin.
Onko sinulla ideoita mistä monien miesten sinkkuus voisi johtua? Tai naisten?
Kirjoitin tuohon toiseen sinkkuuden syyt ketjuun nimimerkillä "still single" muuten.
Mielestäni aika objektiivisesti pohtien asiaa. Veikkaan silti että ne kuten minä jotka asiaa osaavat pohtia tuolla tavoin eivät löydä välttämättä sen helpommin niitä ratkaisuja ja voivat olla niissä perimmäisissä syissä täysin väärässäkin.
On toki. Täydellinen parisuhteettomuus johtuu varmasti sekä miehillä että naisilla usein vajaavaisista sosiaalisista taidoista ja sosiaalisesta estyneisyydestä.
Sarjasuhteet johtuvat impulsiivisuudesta ja kyvyttömyydestä pitkäjännitteiseen sitoutumiseen.
Kaikkia sinkkuja koskettava ongelma on kohonneet vaatimukset parisuhteelta. Erittäin harva ottaa sellaisen ihan ok kumppanin ellei biologinen kello tikitä eikä muuta ole tarjolla. Muut etsivät sitä vau-tyyppiä, etenkin jos saavat edes satunnaisseuraa joskus.
-sosiaalisista taidoista ja sosiaalisesta estyneisyydestä.-
Tai sosiaalisten ympäristöjen puutoksesta?
Koska veikkaan että sosiaaliset taidot ovat kunnossa esimerkiksi itsellä ja muutamalla muulla joita tunnen sekä sosiaalisesti estyneeksi on vaikea kuvailla ihmistä joka voi jutella kenelle vain, mutta jos nuo ympäristöt puuttuu. EIkä niitä tällä iällä enää monestakaan paikasta rakenneta.
-Erittäin harva ottaa sellaisen ihan ok kumppanin ellei biologinen kello tikitä eikä muuta ole tarjolla.-
Olen tuosta eri mieltä. Mielestäni aika moni on nykyään suhteessa nimenomaan sen OK tyypin kanssa koska pelkäävät olla yksin tai määrittävänä tekijänä on esimerkiksi seksin ja läheisyyden kaipuu.
Näissä suhteissa sitten ollaan sitten vuosi tai pari tai muutama vuosi jonka jälkeen etsitään heti toinen samanlainen.
Tavallaan tuosta suhteesta on nykyään tullut tietynlainen "testitanner" jossa suhde voi olla varsin vakavakin vaikka vielä harjoitellaan yhdessä oloa.
"Tai sosiaalisten ympäristöjen puutoksesta?"
Esim. Mutta mistä sosiaalisten ympäristöjen puutos kertoo? Kyvyttömyydestä solmia sosiaalisia suhteita?
"Olen tuosta eri mieltä. Mielestäni aika moni on nykyään suhteessa nimenomaan sen OK tyypin kanssa koska pelkäävät olla yksin tai määrittävänä tekijänä on esimerkiksi seksin ja läheisyyden kaipuu."
Puhuinkin sinkuista. Se etteikö moni olisi sen OK tyypin kanssa suhteessa ei sulje pois sitä etteikö iso osa sinkuista voisi etsiä jotain ihan muuta.
-Esim. Mutta mistä sosiaalisten ympäristöjen puutos kertoo? Kyvyttömyydestä solmia sosiaalisia suhteita?-
Joo, niin se varmaan siitä kertoo. Kiitos kovasti :D
En osaa sitten solmia sosiaalisia suhteita. Oliko muuta vittuilun aihetta sulla?
Ehkä ihmiset kuitenkin liikkuvat hieman eri piireissä jo erilaisten töiden ja harrastusten vuoksi.
Kaikki ei jauha paskaa kato tokkurassa baarissa. ;)
-Puhuinkin sinkuista. Se etteikö moni olisi sen OK tyypin kanssa suhteessa ei sulje pois sitä etteikö iso osa sinkuista voisi etsiä jotain ihan muuta.-
Mutta ne jotka ovat parisuhteessa sen OK tyypin kanssa tarkoittaa että siinä on kaksi henkilöä poissa sieltä sinkkumarkkinoilta tuottamassa sitä vau tunnetta jollekin toiselle...tai olemasta edes se ok tyyppi.
"Joo, niin se varmaan siitä kertoo. Kiitos kovasti :D
En osaa sitten solmia sosiaalisia suhteita. Oliko muuta vittuilun aihetta sulla?"
Eikö tässä nyt puhuttukaan yleisellä tasolla? Mistä hitosta minä tiedän osaatko sinä tai joku muu yksittäinen kirjoittaja solmia sosiaalisia suhteita vai et?
Mä voin ainakin myöntää että ihan ilmiselvästi en osaa solmia kestäviä naissuhteita seurustelumielessä. Jos osaisin, en olisi sinkku.
"Mutta ne jotka ovat parisuhteessa sen OK tyypin kanssa tarkoittaa että siinä on kaksi henkilöä poissa sieltä sinkkumarkkinoilta tuottamassa sitä vau tunnetta jollekin toiselle...tai olemasta edes se ok tyyppi."
Totta. Mutta toisten valintoja ei oikein voi moittia. Jos kaikki etsisivät aina sitä vau-kokemusta, suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon.
-Eikö tässä nyt puhuttukaan yleisellä tasolla? Mistä hitosta minä tiedän osaatko sinä tai joku muu yksittäinen kirjoittaja solmia sosiaalisia suhteita vai et?-
Luitko edellistä viestiäni ollenkaan jossa kosketin myös omaa elämääni?
Itse otin tuon "vittuilusi" ihan vitsinä sitä paitsi. ;)
Mehän puhuimme sosiaalisten ympyröiden puutoksesta johon sinä väitit että tällaisilla henkilöillä kyse on kykenemättämyydestä solmia sosiaalisia suhteita.
Sikäli olet oikeassa tuossa varmaan muuten yksi syy jos mies vaikuttaa yksin olevalta miten nainen tulkitsee miehen kykyä olla sosiaalinen.
Ei sosiaalisia ympyröitä = kykenemätön solmimaan sosiaalisia suhteita = kykenemätön parisuhteeseen TAI kykenemätön olemaan lauman johtava/vaikutta jäsen
Mutta yleisellä tasolla niin ihmisten sosiaalisiin ympyröihin vaikuttaa moni asia joihin itsekään ei voi vaikuttaa välttämättä varsinkaan jos ei halua voimakkaasti muuttaa itseään tietynlaiseen suuntaan (esimerkiksi juomaseurassa oleskelu)
-Totta. Mutta toisten valintoja ei oikein voi moittia. Jos kaikki etsisivät aina sitä vau-kokemusta, suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon. -
Eihän tässä moittimisesta ollut kyse vaan siitä että ihmiset etsivät eri motiivein suhteita ja on aika paljon välimaastoa noiden vau ja ok suhteiden välissä.
"Mehän puhuimme sosiaalisten ympyröiden puutoksesta johon sinä väitit että tällaisilla henkilöillä kyse on kykenemättämyydestä solmia sosiaalisia suhteita."
No sanotaan toisin. En väitä että se on koko totuus mutta kyllä mä uskon että yksinäisyyteen, siis totaaliseen yksinäisyyteen, liittyy usein kyvyttömyys solmia sosiaalisia suhteita. Sellainen pseudoyksinäisyys mistä itsekin kärsin (= naimisiin menneet ja lapsia hankkineet kaverit eivät enää ehdi leikkimään joka ilta) ei ole ihan sama asia.
"Mutta yleisellä tasolla niin ihmisten sosiaalisiin ympyröihin vaikuttaa moni asia joihin itsekään ei voi vaikuttaa välttämättä varsinkaan jos ei halua voimakkaasti muuttaa itseään tietynlaiseen suuntaan (esimerkiksi juomaseurassa oleskelu)"
Oli pakko pohtia että paljonko näen ystäviäni humalassa vs selvin päin ja voin onnekseni sanoa että näen heitä enemmän selvin päin kun humalassa.
Tuttavat ovat sitten eri asia. Ex-baarimikkona mulla on aika paljon tuttuja jotka ovat vakinaamoja tiskin jommalla kummalla puolella ja yleensä molemmilla puolilla tiskiä on henkilö joka käyttää alkoholia vapaa-ajalla. Saikohan tuosta selvää? Eli siis sekä entiset duunitutut että asiakkaat kuuluvat laajennettuun tuttavapiiriin ja ihmiset molemmissa ryhmissä tuntuvat juovan reilusti alkoholia.
"Eihän tässä moittimisesta ollut kyse vaan siitä että ihmiset etsivät eri motiivein suhteita ja on aika paljon välimaastoa noiden vau ja ok suhteiden välissä."
Kyllä on. Silti tuntuu että moni sinkku - minä mukaan lukien - etsii ehkä jotain mitä ei olekaan. Sanotaan aina että mies tyytyy vähään mutta en mä ainakaan tyydy. Olen aika valikoiva vakituisten tyttöystävien suhteen, olen aina etsinyt sitä tiettyä tunnetta ja fiilistä ja se ei monen seurassa herää.
Mistä muusta sosiaalisten ympyröiden puuten sitten voisi johtua, kuin kyvyttömyydestä solmia uusia sosiaalisia suhteita? Minulla itselläni se ei välttämättä johdu yleisestä kyvyttömyydestä solmia sosiaalisia suhteita, mutta kylläkin kyvyttömyydestä solmia sosiaalisia suhteita ihmisiin, jotka ovat liian erilaisia kuin minä. (Ja tällä asuinseudulla koen olevani täysin ulkopuolinen.)
Mutta kyvyttömyyttä sekin on, eikä se ole niiden muiden ihmisten vika. Harva kuitenkaan elää sellaisessa paikassa, ettei kymmenien kilometrien säteellä ole yhtäkään muuta ihmistä, johon voisi tutustua.
Mistäkö se voisi johtua?
Oletko ihan tosissasi?
Ei tässä ole kysymys siitä että kenenkä "vika" joku asia on. Tätähän yritin tässä juuri tolkuttaa.
Joku tutustuu esimerkiksi opiskelujen kautta erilaisiin ihmisiin kuin toiset. Vai uskotko että on täysin sama miehenä opiskeleeko vaikka insinööriksi vai lääkäriksi millaiset ne tuttavapiirit muodostuu ja miten sitä kautta tutustuu naisiin?
Se ettei tutustu ihmisiin ollenkaan on sitten jo toinen juttu. Puhuin sosiaalisista ympyröistä ja tuttavapiireistä joissa voi tavata sopivia vastakkaisen sukupuolen edustajia. Se ei ole läheskään aina kiinni siitä ettei osaisi sopia sosiaalisia suhteita.
"Vai uskotko että on täysin sama miehenä opiskeleeko vaikka insinööriksi vai lääkäriksi millaiset ne tuttavapiirit muodostuu ja miten sitä kautta tutustuu naisiin?"
Ei tietenkään ole. 20v Eino olikin fiksu poika ja haki alalle missä opiskeli myös tyttöjä.
A:n arvoinen lyhyt matikka saattoi edesauttaa asiaa...
-En väitä että se on koko totuus mutta kyllä mä uskon että yksinäisyyteen, siis totaaliseen yksinäisyyteen, liittyy usein kyvyttömyys solmia sosiaalisia suhteita. Sellainen pseudoyksinäisyys mistä itsekin kärsin (= naimisiin menneet ja lapsia hankkineet kaverit eivät enää ehdi leikkimään joka ilta) ei ole ihan sama asia. -
Sitten me puhuttiin eri asioista.
Olen itse tuollainen pseudoyksinäinen ja minullahan on kavereita sekä tuttavia.
En minä yksinäisyydestä puhunut vaan ihan sosiaalisesta ihmisestä, mutta jonka tuttavapiirit eivät ole sopivan laajat tai sellaiset joissa tapaa sinkkuja vastapuolen edustajia.
Mielestäni on järjetöntä siinä mielessä sanoa tuolloin että mies tai nainen olisi silloin kykenemätön solmimaan sosiaalisia suhteita jos tuollaiset ympyrät puuttuu.
Niitä voi olla varsinkin vanhemmalla iällä myös vaikea hankkia.
-Tuttavat ovat sitten eri asia. Ex-baarimikkona mulla on aika paljon tuttuja jotka ovat vakinaamoja tiskin jommalla kummalla puolella ja yleensä molemmilla puolilla tiskiä on henkilö joka käyttää alkoholia vapaa-ajalla. Saikohan tuosta selvää? Eli siis sekä entiset duunitutut että asiakkaat kuuluvat laajennettuun tuttavapiiriin ja ihmiset molemmissa ryhmissä tuntuvat juovan reilusti alkoholia.-
Hah. Pitihän se arvata että olet vielä joku baarimikko ollut.
Tietysti sinulla silloin on kattava tuttavapiiri. Sinun mielestäsi siis nähtävästi kuka tahansa joka osaa solmia sosiaalisia suhteita saa saman verran tuttavia kuin baarimikko? ;)
-Kyllä on. Silti tuntuu että moni sinkku - minä mukaan lukien - etsii ehkä jotain mitä ei olekaan. Sanotaan aina että mies tyytyy vähään mutta en mä ainakaan tyydy. Olen aika valikoiva vakituisten tyttöystävien suhteen, olen aina etsinyt sitä tiettyä tunnetta ja fiilistä ja se ei monen seurassa herää. -
Sama ongelma se on minullakin tavallaan. Mutta toisaalta uskon että monia muita vaivaa etteivät he löydä edes sitä OK kumppaniakaan ja hieman hankalaa löytää itsekään sitä Vau kumppania jos ei onnista edes OK kumppanin löytäminen
Tätähän juuri tarkoitin tuolla miksi sosiaaliset ympyrät ei vastaa tuohon onko ihminen ylipäätään kykeneväinen solmimaan sosiaalisia suhteita.
"Vai uskotko että on täysin sama miehenä opiskeleeko vaikka insinööriksi vai lääkäriksi millaiset ne tuttavapiirit muodostuu ja miten sitä kautta tutustuu naisiin?"
Ei se varmaan käytännössä ole ihan sama, mutta teoriassa pitäisi olla. Samoilla sosiaalisilla taidoilla varustettu ihminen kerää kyllä yhtä paljon tuttavapiiriä ympärilleen vaikka opiskelisi mitä. Opiskelupaikka on alasta riippumatta vielä hyvin otollinen paikka solmia sosiaalisia suhteita. Sen jälkeen on paljon tukalampaa, varsinkin jos ympärillä pyörii lähinnä esim. eri ikäluokkien ihmisiä kuin itse on.
Kaikista vähiten vapaa-aikaa on muuten tuntemillani nuorilla lääkäreillä. Sosiaaliset kontaktit ovat lähes täysin työpaikan tiimoilta.
Mitä hittoa sinä minullekin rupeat tästä asiasta saarnaamaan? Itse olen todella yksinäinen ja syrjäytynyt, ja myönnän sen olevan suurimmaksi osaksi omaa syytäni, siitä huolimatta että kaikki olosuhteet ovat tavalla tai toisella minua vastaan. Joku sosiaalisesti lahjakkaampi ihminen löytäisi varmasti minunkin kengissäni paljon tuttavuuksia.
"Sitten me puhuttiin eri asioista.
Olen itse tuollainen pseudoyksinäinen ja minullahan on kavereita sekä tuttavia."
Pidän juuri tuollaista pseudoyksinäisyyttä ikään kuuluvana vaiheena. Fakta nyt vaan on että olen tuttavapiirini viimeinen sinkku. Olen se tyyppi joka tulee vappubileisiin yksin tai jonkun deitin kanssa, mutta jolla ei ole tyttöystävää. Näin on ollut kohta kaksi vuotta.
En sanoisi että olen vieraantunut ystävistäni mutta meillä on eri elämäntilanne missä aikaa nähdä on vähemmän kun 10, 5 tai vaikka 2 vuotta sitten. Tämä kolmekymppi näyttäisi olevan rajapyykki jolloin se toivottominkin tapaus löytää jonkun ja perustaa perheen. Paitsi minä.
No okei. Tällä hetkellä tilanne on hieman valoisampi. Olen tavannut naisen joka ehkä, siis ehkä, voisi olla minulle tärkeä.
"En minä yksinäisyydestä puhunut vaan ihan sosiaalisesta ihmisestä, mutta jonka tuttavapiirit eivät ole sopivan laajat tai sellaiset joissa tapaa sinkkuja vastapuolen edustajia."
Minä ajattelin kyllä ihan yksinäisyyttä. Siis sitä ettei oikein koskaan ole ollut edes niitä kavereita. Sellaiset ihmiset ovat varmasti useammin myös ilman kumppania. Näkeehän sen tältä palstaltakin.
"Hah. Pitihän se arvata että olet vielä joku baarimikko ollut.
Tietysti sinulla silloin on kattava tuttavapiiri. Sinun mielestäsi siis nähtävästi kuka tahansa joka osaa solmia sosiaalisia suhteita saa saman verran tuttavia kuin baarimikko? ;)"
Baarimikon työ on olla kaikkien kaveri. Siinä solmii tuttavia väkisin. Ja tapaa myös naisia. Eivätkä kaikki ole mitään rappioalkoholisteja.
Tilanne ei tosiaan ole kaikilla sama. Ravintola-ala on mitä on. Sutinaa sekä työkavereiden että asiakkaiden kanssa. Joku joskus epäili että iso osa irtosuhteistani on ajalta jolloin olen toiminut baarimikkona. Se on totta. Eräällä duunipaikallani sain kaljaa happy hour hinnalla vapaalla joten istuin siellä kun olin vapaalla ja sain aina naisseuraa. Tytöt tunsivat ja tulivat jututtamaan.
"Sama ongelma se on minullakin tavallaan. Mutta toisaalta uskon että monia muita vaivaa etteivät he löydä edes sitä OK kumppaniakaan ja hieman hankalaa löytää itsekään sitä Vau kumppania jos ei onnista edes OK kumppanin löytäminen"
Ehkä sinkut jakautuvat kahtia? Ne jotka ovat niin epätoivoisia että kuka tahansa ihmisen näköinen ja oloinen vastakkaisen sukupuolen edustaja kelpaa ja ne joille ei kelpaa juuri kukaan?
Siis täh? Inssinä mulla olisi vain enemmän miespuolisia kavereita. Nyt on aika paljon tyttöjä, ihan kavereinakin.
Toisaalta keskivertoheteromies ei jaksa kuunnella mun höpinöitä viittä minuuttia kauemmin joten ihan sama.
"Toisaalta keskivertoheteromies ei jaksa kuunnella mun höpinöitä viittä minuuttia kauemmin joten ihan sama. "
Taidat olla väärässä tuossa. Jos kirjoittamasi asiat ovat edes 50% tosia, niin vaikutat kiinnostavalta tyypiltä.
Mun mielestä sulla on aika viihdyttävää läppää. Mutta olenkin keskivertoa homompi heteromies. Saatan mm. lukea muita kirjoja kuin ammattikirjallisuutta.
-Samoilla sosiaalisilla taidoilla varustettu ihminen kerää kyllä yhtä paljon tuttavapiiriä ympärilleen vaikka opiskelisi mitä. -
Ei vain pidä paikkaansa. :D
Hoitoalan oppilaitoksessa olet naisten ympäröimä ja teknisellä alalla miesten.
-Opiskelupaikka on alasta riippumatta vielä hyvin otollinen paikka solmia sosiaalisia suhteita. Sen jälkeen on paljon tukalampaa, varsinkin jos ympärillä pyörii lähinnä esim. eri ikäluokkien ihmisiä kuin itse on.-
Tämä on täysin totta. Ehkä unohdit tämä asian kun halusit paasata miten joku ei osaa solmia sosiaalisia suhteita jos hänellä ei ole riittävää tuttavapiiriä joka vilisee sinkkuja toisesta sukupuolesta?
-Mitä hittoa sinä minullekin rupeat tästä asiasta saarnaamaan? Itse olen todella yksinäinen ja syrjäytynyt, ja myönnän sen olevan suurimmaksi osaksi omaa syytäni, siitä huolimatta että kaikki olosuhteet ovat tavalla tai toisella minua vastaan. Joku sosiaalisesti lahjakkaampi ihminen löytäisi varmasti minunkin kengissäni paljon tuttavuuksia.-
Älä liitä omaa surkeuttasi kaikkiin muihin ihmisini. Ihminen voi olla hyvinkin sosiaalisesti kykeneväinen mutta silti omata vain pienen tuttavapiirin.
-Pidän juuri tuollaista pseudoyksinäisyyttä ikään kuuluvana vaiheena.-
Minä en. Olen aina ollut pseudoyksinäinen. Jotenkin ihmeellisesti kaivanut jostain aina kuitenkin tuttavia sekä ystäviä, mutta voisi seuraa olla enemmänkin jota kautta tutustuisi mm. helpommin naisiin.
Varmasti yksinäisellä tilanne on paljon hankalampi.
-Tilanne ei tosiaan ole kaikilla sama. Ravintola-ala on mitä on. -
Nimenomaan näin. Myös ravintola-alalla ollaan tavallaan lähellä jo sitä "pariutumista" ja sellaista tunnelmaa jossa voi kehitellä jotain. Monessa muussa työssä tuolla "arjessa" ei ole mahdollisuuksia tehdä sen lähempää tuttavuutta esimerkiksi toisen sukupuolen asiakkaisiin eikä heitä välttämättä tapaakaan.
-Ehkä sinkut jakautuvat kahtia? Ne jotka ovat niin epätoivoisia että kuka tahansa ihmisen näköinen ja oloinen vastakkaisen sukupuolen edustaja kelpaa ja ne joille ei kelpaa juuri kukaan? -
Ehkä, mutta en tiedä onko siinä mitään väärää jos joku haluaa ok kumppanin edes?
Eikös sellainen ihminen osaa rakastaa myös enemmän ehkäpä?
Ainakin osa miehistä joita tiedät "ansaitsisi" edes sen OK kumppanin. Minun olisi ehkä vaikea tyytyä edes siihen OK kumppaniin, mutta alkaahan se mietityttää että jos ei löydä tosiaan edes itse sitä OK kumppania helposti niin miten sitten yhtään sen enempää?
"Hoitoalan oppilaitoksessa olet naisten ympäröimä ja teknisellä alalla miesten."
So? Tuttavapiiristä puhuttiin, eikä sukupuolista. Saman sukupuolen tuttavien kautta löytyy myös toisen sukupuolen edustajia.
Väitän, että ujolla nuorella on vieläkin tukalampaa solmia tuttavuuksia koulussa, jossa on vallalla vastakkainen sukupuoli.
"Ihminen voi olla hyvinkin sosiaalisesti kykeneväinen mutta silti omata vain pienen tuttavapiirin."
Ihminen voi myös olla hyvinkin sosiaalisesti kykeneväinen vaikka ei edes haluaisi muuta kuin pienen tuttavapiirin. Jotkut panostavat vielä nykyäänkin määrään laadun sijaan.
Mutta oikeasti sosiaalisesti kykeneväiset ihmiset tutustuvat halutessaan vaikka lyhtypylväisiin. Nämä tuttavuudet voivat olla päällisin puolin vääränlaisia, liian vanhoja, liian erilaisia tai jotain muuta, mutta jokainen uusi tuttavuus on lisä tuttavapiiriin ja jokaisen uuden tuttavuuden kautta voi solmia taas uusia tuttavuuksia, jotka voivatkin olla kaivatunlaisia, vaikka varteenotettavia toisen sukupuolen sinkkuja.
Enkä tarkoita nyt mitään linssiluteita ja läpänheittäjiä, vaan normaaleja sosiaalisesti luontevia ihmisiä, joilla on avoin ja pirteä mieli kaikenlaisten uusien tuttavuuksien suhteen. Sellaisiakin on. Valitettavasti en itse osaa olla.
Korjaus... siis totta kai tarkoitin laatuun määrän sijaan.
Olen täysin eri mieltä asiasta ja veikkaan sinun arvioosi asiasta vaikuttaa ehkä oma kykenemättömyytesi sopia noita suhteita.
Olen varsin sosiaalinen itse, mutta voin sanoa että opiskelujen jälkeen joissa oli vain rajallinen määrä tuttavia niissäkin niin ihmisiin tutustuminen on hyvin vaikeaa.
Toisaalta nykyisin ehkä pitäisi olla facebookkien yms. jäsen jota kautta varmaan saisi helpommin tuttavia linkittämällä toisiin.
Ehkä se on jotain epäsosiaalisen puusilmäisyyttä, mutta sori, en voi ymmärtää miten voi pitää itseään sosiaalisena ihmisenä ja samaan hengenvetoon väittää että ihmisiin tutustuminen on hyvin vaikeaa.
Kävin jonkin aikaa sitten kurssin, jonka osaanottajat olivat hyvin erilaisia ihmisiä, eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa. Joka kerta tuntien välissä oli vartin tauko, ja tuo vartti osoitti jo varsin hyvin eron sosiaalisten ja epäsosiaalisten ihmisten välillä. Pari tyyppiä oli täysin omissa oloissaan koko ajan, enkä muista heidän sanoneen koko aikana sanaakaan. Itse istuskelin hiljaisena kahviporukan laidalla, mutta kuuntelin kyllä mitä sanottiin, ja jos minulta kysyttiin jotain niin totta kai vastasin. Mutta mielenkiintoisinta oli seurata, miten sosiaaliset ja puheliaat ihmiset onnistuivat näiden lyhyiden taukojen aikana juttelemaan keskenään paljon elämästään ja kiinnostuksenkohteistaan. Kurssin lopussa aika moni vaihtoi yhteystietoja.
Yllättävintä on se, että näistä sosiaalisista tyypeistä pari on tullut kaupungilla vastaan ja tulivat heti juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Vaikka puhuin kurssilla hyvin vähän, he muistivat yllättävän paljon siitäkin vähästä ja vaikuttivat mukavilta, huomaavaisilta ja ihmisistä aidosti kiinnostuneilta. Näin sosiaaliset ihmiset toimivat!
Tuskin noista kurssikavereista ketkään rupesivat käymään toistensa tykönä kylässä ja pyytämään toisiaan leffaseuraksi, mutta tuttavuuksistahan tässä oli puhe. Kaveruus ja ystävyys ovat tietysti eri asioita, mutta jostainhan niidenkin on lähdettävä.
Voi kuule kun ei noista pinnallisista tuttavuuksista yleensä rakennu sen enempää.
Lisäksi esimerkiksi vastakkaiseen sukupuoleen siinä mielessä on vaikea tutustua etkä sinä tuollaisista kursseista yms. saa kuin satunnaisen juttelukaverin.
En tosin tiedä facebookista, mutta et sinä linkity heidän kauttaa mihinkään tuttavarinkiin jossa sitten voi tutustua toisen sukupuolen edustajiin.
Ihmisiin tutustuminen on hyvin vaikeaa siltä osin että pääsee heidän kaveripiiriensä pysyväksi jäseneksi jota kautta tutustuisi vastakkaisen sukupuolen edustajiin.
Vai luuletko tosiaan että maailma jakautuu ns. hiljaisiin jurottajiin ja sitten ylisosiaalisiin höpöttäjiin joilla on aina laajat kaveripiirit?
Käytännössä tuollaisella kurssilla sen toisen sukupuolen edustajan pitäisi olla paikalla ja häneen tehdä se vaikutus koska et sinä muuten noiden kurssilaisten kavereita yleensä koskaan tule tuntemaan jota kautta yhteys johonkin potentiaaliseen toisen sukupuolen edustajaan saadaan.
Sinä puhut sosialisoinnista jossain kurssilla ja kavereiden saamisesta ehkä kun taas minä puhun miten saada sopiva tuttava- ja kaveripiiri jossa tutustuu toiseen sukupuoleen.
Jos puhuttaisiin ihan puhtaasti kavereista niin sitten olisit enemmän oikeassa, mutta sekään ei ole helppoa.
"Vai luuletko tosiaan että maailma jakautuu ns. hiljaisiin jurottajiin ja sitten ylisosiaalisiin höpöttäjiin joilla on aina laajat kaveripiirit?"
Enkä luule. Ei noista kurssilaisistakaan kukaan ollut mikään ylisosiaalinen höpöttäjä, bilehile ja huomion keskipiste. Ihan tavallisia ihmisiä olivat.
"Sinä puhut sosialisoinnista jossain kurssilla ja kavereiden saamisesta ehkä kun taas minä puhun miten saada sopiva tuttava- ja kaveripiiri jossa tutustuu toiseen sukupuoleen."
No minun mielestäni aika moni sortuu juuri tuollaiseen hyötyajatteluun, monissa muissakin asioissa. Verkostoituminen on päivän sana, mutta siitä on harvemmin mitään hyötyä ellei osaa olla aidosti kiinnostunut monenlaisista ihmisistä heidän itsensä takia. Epäaidon ja laskelmoivan kiinnostuksen kun moni haistaa jo kaukaa.
Toistan nyt vielä kerran, että jostain se kaveruuskin aina saa alkunsa. On enemmän mahdollisuuksia löytää kavereita jos on muutenkin sellainen yleissosiaalinen eli osaa olla kiinnostunut monenlaisten ihmisten seurasta,
Miten tämän nyt sanoisi mahdollisimman selkeästi? Kaikista tai edes useimmista tuollaisen yleissosiaalisen hepun tapaamista ihmisistä ei tule oikeita kavereita, mutta silti yleissosiaalisella hepulla on enemmän mahdollisuuksia löytää oikeitakin kavereita. Oletko tuostakin eri mieltä?
Lamebookista saa kyllä naisseuraa jos on joku sosiaalinen verkosto olemassa. Olen sopinut useammatkin treffit tuota kautta sellaisten puolituttujen tyttöjen kanssa. Kynnys lähteä on kai naisille matalampi tai jotain kun on yhteisiä kavereita ja näkee siitä profiilista vähän että millainen kundi on kyseessä.
"Minä en. Olen aina ollut pseudoyksinäinen. Jotenkin ihmeellisesti kaivanut jostain aina kuitenkin tuttavia sekä ystäviä, mutta voisi seuraa olla enemmänkin jota kautta tutustuisi mm. helpommin naisiin."
Tarkoitetaan varmaan siis vähän eri asiaa?
"Myös ravintola-alalla ollaan tavallaan lähellä jo sitä "pariutumista" ja sellaista tunnelmaa jossa voi kehitellä jotain. Monessa muussa työssä tuolla "arjessa" ei ole mahdollisuuksia tehdä sen lähempää tuttavuutta esimerkiksi toisen sukupuolen asiakkaisiin eikä heitä välttämättä tapaakaan."
Vähän riippuu paikasta että mikä on meno. Mutta sosiaalisesta ja vähän flirttailevasta luonteesta on kyllä hyötyä kun kaataa kaljaa. Asiakkaat tykkää monissa paikoissa kun ei ole ihan tuppisuu joka hyvä kun sanoo päivää. Yökerhoissa nyt harvoin tulee mitään syvällisiä keskusteltua työvuoron aikana asiakkaiden kanssa mutta pubissa voi käydä hyvinkin mielenkiintoisia keskusteluja jonkun vakinaaman kanssa.
En ole enää baarimikko.
"Ehkä, mutta en tiedä onko siinä mitään väärää jos joku haluaa ok kumppanin edes?"
Ei ole. Kyllä kuka tahansa saa pitää jotkut kriteerit kumppaninvalinnassa. Eri asia sitten että missä menee se raja minkä jälkeen kriteerit ovat jo liian kovat.
Minäkin olen joutunut hyväksymään sen että Demilla on Ashton. Nyyh. No, vitsi vitsinä. Ymmärrän kyllä että useimmat etsivät kumppania ihan normijärjen asettamissa rajoissa.
"Eikös sellainen ihminen osaa rakastaa myös enemmän ehkäpä?"
Rakastava ihminen tuskin sanoo kumppaniaan ok:ksi. Paremminkin rakkaaksi.
-Kaikista tai edes useimmista tuollaisen yleissosiaalisen hepun tapaamista ihmisistä ei tule oikeita kavereita, mutta silti yleissosiaalisella hepulla on enemmän mahdollisuuksia löytää oikeitakin kavereita.-
On toki, muttei se takaa sitä että niitä kavereita on sellaisia joissa pääsee kaveripiireihin jäseniksi jota kautta tutustuu sopiviin naisiin.
Sosiaalisen suhteen luominen kaveriin X on eri juttu kuin saada tuttavapiiri Y josta voi löytää sopivia naisia Z. X on aika helvetin kaukana siitä Z vaihtoehdosta jollei X ole Z eli sopiva nainen itsessään.
Vastaus koko ketjuun on yksinkertaisesti: SUPLIIKIN vaillinaisuus.
Terveellä minä-kuvalla oleva mies kyllä kykenee olemaan naisen kanssa jotta tästä se hyvä fiilis puolin ja toisin tulee molemmille.
Se joko luistaa miehellä tai ei, ja jos ei niin "sinkkuus", ei tarkoita sitä mitä sinkkus on supliikeilla miehillä, eli testaillaan ja kokeillaan sinkku naisia kenestä se paras natsaus löytyisi.
Jos mies on liian leuhka niin ei sekään ole hyvä.
ps. Ylipäätänsä kaikki teknisen opiskelu on myrkkyä naisen saamiseen.
Sen supliikin pitää kyllä olla tietynlaista ja sen miehen olemuksen sitä tukea koska muuten on kala kuivalla maalla.
Meinaan että supliikki on hallussa, muttei sillä naisen pöksyihin pääse.
Mitä on tämä paljon puhuttu supliikki?
Supliikki on sitä että osaa keksiä juttuja, viedä juttuja eteenpäin sekä leikitellä sanoilla saada ihmiset nauramaan vaikkapa.
Kuitenkin mielestäni hallitsen tuon keskivertomiestä paremmin, mutta uskoisin että naisen iskemiseen tarvitaan erityistä supliikkitaitoa sekä varmaan siihen vaikuttaa myös tietynlaiset äänenpainot ja ulkoinen olemus miten nainen tilanteen kokee osaako mies herutella vai ei että naista seksuaalisesti alkaisi mies kiinnostamaan.
Pelkät puhelahjat ja supliikki tuskin riittänee mihinkään.
Mitä on tämä paljon puhuttu heruttelu?
Lehmiä herutetaan joten miesten kohdalla tulee kiltämättä melkoinen mielleyhtymä. liekö kovin vääräkään.
No ei. Naisille joista on kiinnostunut romanttisessa / eroottsessa mielessä pitää puhua vähän eri tavalla kun naisille joista ei ole tai miehille. Sitä kutsutaan viettelyksi, ei supliikiksi. Viettely koostuu neljästä osasta:
a) Annat naisen ymmärtää että olet mielenkiintoinen
b) Annat naisen ymmärtää että olet Mies, siis seksuaalisesti haluttava, seksuaalinen ja seksikäs vastakkaisen sukupuolen edustaja
c) Kunnellaan naisen juttuja, keskitytään niihin ja tutustutaan naisen luonteeseen ja mielipiteisiin
d) Annetaan naisen olla haluttu, upea, tehdään se selväksi että näin on
Siinäpä se. Helppoa kun heinänteko.
Miksi kohta "b" on olemassa?
Muutoin mä olen sun kanssa täysin samaa mieltä, mutta tuo b niin sanotusti särähti korvaan.
Voiko itseironia ajaa saman asian?
Ja toinen asia mikä tuli näin nopeasti ajateltuna mieleen:
Voiko heteromies vietellä lesbon? Siis muutoin paitsi fyysisesti...
Kaveripiiristä huomattua.
Ne jotka ei ole ihan niitä laatikon terävimpiä veitsiä,
saavat helposti seuraa. Ne ei liikaa järkeile, analysoi
kaikkea puhki, eikä mieti menneitä, eikä tulevaa.
Ne heittäytyy siihen seukkaus-juttuun sata lasissa,
miettimättä, että kuinkahan tässä mahtaa käydä,
onks mulla tukka hyvin ja mitä jos multa pääsee nyt
pieru, kun mä pussaan tota gimmaa.
"Onko se mielestänne useimmiten omaa valintaa, elämäntilanteesta johtuvaa vai henkilön omista ominaisuuksista johtuvia, joihin voi tai ei voi vaikuttaa?"
Oma kokemus on että varmimmin sinkuksi jää jos omat ominaisuudet (ulkonäkö, habitus jne.) ei miellytä vastakkaista sukupuolta. Siis juttuja joihin ei oikein voi vaikuttaa. Sit kun sen alitajuisesti käsittää (vaikka ei itselleen myönnä) niin se voi aiheuttaa että toimii passiivisesti. Osa tietysti jaksaa yrittää ja löytää sen kumppanin toisesta samanlaisesta.
Ikävämpi juttu niille joille mustapekka jäänyt käteen mut minkäs teet.
Tuo on varmasti totta.
Ainakin omalla kohdalla en aiemmin edes ajatellut habituksessani olevan "vikaa" koska olin ihan normaali ja hygieninenki mies, mutta huomasin että siinä oli parantamisen varaa.
Kun sitten paransin sitä niin huomasin että ongelma onkin ulkonäköni eikä se siitä miksikään muutu.
Jotenkin tiedostamattomasti olen aina tajunnut että vika on ulkonäössäni ja naisille liian pehmeässä luonteessa vaikka muuten aika jämpti olenkin.
Valitettavasti "toinen samanlainen" tarkoittaisi minun kohdalla nähtävästi jotain todella epätoivoista tai pyöreää naista joten sama olla yksin.
Toisaalta mustapekka voi jäädä käteen myös jos sosiaaliset kontaktit on puutteelliset esimerkiksi.
Liiallinen itsekritiikki aiheuttaa sen, ettei ihminen laittaudu esille ja tarjoa itseään. Itsekriittinen eii mene ja puhua pälpätä ihmisille mitä sattuu. Näin kontakteja syntyy vähemmän, jos lainkaan. Samat ihmiset ovat usein kriittisiä myös toivekumppanin suhteen eli kiinnostuvat hyvin harvoista eivätkä juuri pyri seukkaamaan tavan vuoksi tai ei kiinnostavien kanssa.
Määrällisesti seuranhaussa parhaiten menestyvät koko ajan äänessä olevat ihmiset, jotka pitävät habituksensa näyttävässä kuosissa. Seuraihmiselle myös kelpaa huonompikin saalis, ellei mitään todella kiinnostavaa satu jäämään haaviin.
Tulipa mieleeni; suurin osa ihmisten välisestä kommunikoinnista tapahtuu sanattomasti, asiat joita "lähetämme" ja vastaanotamme huomaamattamme.
Ts. jos lähtee tappiomielialalla liikenteeseen, se myös näkyy sanattomassa kommunikoinnissa "Et sä kumminkaa.." Kun taas toiset menevät (ja viestittävät) "Olempas ihku ja säkii oot ja ollaan yhdessä vielä ihanempii!"
Luo avoimemman "auran", sekä vaikutelman siitä, ettei ole mitään pelättävää. Harva hyökkäävä olento vaikuttaa iloiselta ja vapautuneelta.
Noin yksinkertaistettuna.
Esim. koirat -jotka tuossa tulkinnassa ovat loistavia-, saattavat pelätä toista koiraa jolla ei näy silmiä, koska eivät pysty tätä tulkitsemaan samoin kuin muita.
Ei sillä ole oikeasti paljonkaan väliä millaisen vaikutelman annat jos ulkoiset seikat on kunnossa ja toisin päin myös. Vaikka olisit kuinka positiivisella ja avoimella asenteella liikkeellä mutta ulkonäöltäsi et sytytä niin se oli siinä. Toisin päin se toimii myös niin että kun ulkonäkö on tarpeeksi ok. niin seuraa saa vaikka olisi miten tappiomileialalla liikkeellä. Tämän voi kuka tahansa huomat kun vähän katsoo ympärille. Epäreilua mutta elämä on.
Asia muuttuu tietysti jos tutustuminen tapahtuu pitkän kaavan kautta jolloin oppii jo tuntemaan toisen ja nuo ulkonäkö seikat jää taka-alalle.
Olen täysin samaa mieltä.
Vastaavaa olen huomannut ihan kaveripiiristä eli ei ne ikisinkut todellakaan olet jotain niitä katkerimpia ja myrtsimpiä ihmisiä. Tuntuu melkein että he ovat juuri niitä kaikkein posiitivisimpia ja ennakkoluulottomampia, mutta jos naista esimerkiksi ei miehen habitus sytytä niin ei miehen asenteella voi muuttaa oikein mitään.
Sama koskee omallakin kohdalla että avoimella asenteella ja rennommalla asenteella minut ehkä otetaan paremmin vastaan sekä voin vakuuttaa että saan naisen kuin naisen hymyilemään ja nauramaan treffeillä, mutta kun ne seksuaalikemiat riippuu myös niistä geeneistä.
Toisin sanottuna asenteella pääsee vain tietyn verran pitkälle, mutta jota rajoittaa ihan ne geeneistä saadut seksipisteytykset.
Aivan sama asia koskee näitä itsevarmuuksia yms. jos ei hallitse sitä oikeaa tapaa liehitellä naista ulkonäkö ole naisen suosima niin aivan varmasti ei kiinnosta naista sen enempää. Aina löytyy "parempia" ja seksikkäämpiä ottajia.
Onneksi olen tajunnut jo ajat sitten jutun juonen ja vaikka avoimella mielellä voin treffeille lähteä niin tiedän jo lopputuloksen etukäteen. Täten ei seuraa pettymystäkään kun tiedän että kaiken määrää naisen havaintomaailman kapeus sekä yksinekertainen eläimellinen biologia. Ei se mitä minä teen tai miten naista tavoittelen vaan se miten seksikkääksi nainen tuntee itsensä ja miten potentiaalisen seksikkäältä minä vaikutan.
Tokihan niitä "oman tasoisiakin", mutta täysin erilaisia naisia löytyisi minullekin ja parille tuntemalleni urheilulliselle miehelle esimerkiksi eli näitä vähemmän ulkoisia avuja omaavia naisia useimmiten enemmän kuin vähän pyöreitä jotka itse tietävät olevansa heikoilla parin valinnassa.
Jos toisaalta olisi statusta niin sillä asiaa voisi hieman korjata tai sitten sillä että naiseen tutustuisi pitemmällä aika välillä jossain tietyissä ympyröissä.
Itseäni ainakin halventaa kovasti että minun täytyisi luopua miehenä muutamasta hassusta kriteeristä etsiessäni samanlaista naista kuin itse olen tai sitten oletetaan että olisin epätoivoinen, epävarma tai negatiivisella tappiomielialalla likkeellä jos naiset ei kiinnostu.
En osaa tietysti sanoa kuin itsestäni ja he eivät kiinnostu koska tapaan heitä ympyröissä joissa he etsivät ns. alfa-urosta johon minun vaatimaton ja seksitön geenien määrittämä ulkomuoto ei riitä.
Miksi sitten rumilla ihmisillä on puolisoita? Ei ne kaikki ole millään voineet minkään pitkän kaavan mukaan toisiinsa tutustua.
Syy? Ihmisillä on erilaisia makuja ja useimmat ihmiset ymmärtävät katsoa peiliin ennen yökerhoon lähtöä ja asettaa riman kohdalleen. En ole mikään tasoteorian suuri fani mutta jollain tavallisella kimiräikkösen näköisellä miehellä nyt vaan ei ole yökerhoympäristössä mahdollisuuksia jennidahlmaniin ellei kyseessä ole se aito Kimi.
Olisi suuri lahja jos olisin edes Kimi Räikkösen näköinen. Tosin ääneni on möreämpi.
Mutta jos rima kulkee siinä pyöreiden naisten kohdalla niin se on ihan sama miten sitä asiaa taittelee mielessään ja mitä kuvittelee itsestään.
-Miksi sitten rumilla ihmisillä on puolisoita? Ei ne kaikki ole millään voineet minkään pitkän kaavan mukaan toisiinsa tutustua.-
Moni tapaa sellaisissa ympyröissä joka ei ole baari. Tällöin muut ominaisuudet ratkaisevat. Siihen tarvitaan se tuttavapiiri, sopiva ympäristö ja tuuria.
Moni "ruma" ehkä tapaa noin mutta kyllä mä olen nähnyt useastikin ihan rehellisen ruman tai vaatimattoman / taviksen näköisen miehen taluttavan jonkun normaalipainoisen ja ihan kivannäköisen naisen ulos baarista. Enkä nyt viitannut mihinkään talutuskunnossa oleviin naisiin vaan sellaisiin ihan normaalissa baarikunnossa oleviin. Olen kyllä nimittäin joskus puuttunut siihen kun joku suuri sankari on ollut roudaamassa tanssilattialta sammunutta mimmiä himaan ja tilannut kundin harmiksi sille tytölle taksin kotiin.
Ei se ulkonäkö este ole, korkeintaan hidaste.
En sitten tiedä mitä vähän mitäänsanomattoman näköisen kaverin pitää jutella tytölle että se tuolla tavalla lämpenee mutta mahdollista se on. Sen olen tiskin takaa sen verran monta kertaa todistanut. Kun baarissa nyt kuitenkin usein käy samat naamat niin tykkäsin kuluttaa aikaa katselemalla mitä vakinaamat puuhasivat.
Varmaankin joskus onkin mahdollista moinen baarituttavuus varsinkin jos miehen tietyt asiat on kohdillaan ja alkoholia on mukana kuvioissa.
Toisaalta en luota ihan arviointiisi kun pidät Kimiä jotenkin huonon näköisenä kaverina. Hän on aika keskiverto ja jopa söpön komea verrattuna esimerkiksi meikäläiseen.
Nykyään en tosin baareissa liiku paljoa kun ei ole oikein sopivaa sinkkuseuraa. Enkä usko että sieltä kilpailun keskellä tarttuisi tarjoukseen kahvitreffeistä kukaan mukaan kuitenkaan.
Tuli muuten mieleen että ehkä nuo vakinaamat ovat myös tottuneet baari-iskentään paremmin kuin joku toinen joka ei kuluta baareja niin paljon?
Teoriassa toki on mahdollista mitä ajoit takaa.
Kimi on keskiverto. Tavis. Mutta ei kovin miehekäs. Ryhditön, piipittävä ääni, sellainen mikkihiiri. Ei sellainen mies ole varmasti baarissa kysytyintä seuraa. Ei nyt tullut vaan mieleen toista sellaista miestä joka olisi yhtä mitäänsanomaton ja tunnettu. Siis... Ei Kimi ruma ole mutta jos se ei olisi Kimi niin ei se mieleen jäisi.
En tiedä tarkkaan mitä on ne asiat joiden pitää olla kohdillaan. Yhdessä baarissa missä joskus kaadoin kaljaa kävi sellanen aika lyhyt, siis minua lyhyempi, vaalea, hintelä rillipää jolla tuntui olevan aina naisseuraa. Siis muutakin kun kavereita. En tavallaan ihmetellyt asiaa, tyyppi oli mitä mainioin läpänheittäjä ja yhtä ällöttävän itsevarma seksuaalisesti kun minä. Mutta ne jotka sitä kundia eivät tunteneet ihmettelivät varmasti asiaa. Ei, se ei ollut mikään rikas tai taitelija.
Kyllä se on ihan käytännössä mahdollista.
Jos onnistuu tutustumaan vieraisiin naisiin muualla, onnistuu myös baarissa. Jos onnistuu baarissa ei välttämättä onnistu muualla koska alkoholi helpottaa pariutumista poistamalla estot ja madaltamalla kriteerejä. Eikä siihen vaadita räkäkännejä.
Varmaan, mutta kaikista ei ole tuollaisiksi läpänheittäjäksi ja ällöttävän itsevarmalta vaikuttavaksi tyypiksi.
Minusta saa varmaan aika rauhallisen ja vakaan kuvan noin muuten paitsi juttujen perusteella. Uskon että sekin saa vaikuttamaan jos ei seksuaalisesti vähemmän itsevarmemmalta niin sanotaanko vähemmän "kihelmöivältä". Eikä se millään harjoituksilla muutu siitä miksikään. Olen kokeillut asiaa joskus ja päinvastoin naisten kiinnostus laskee koska tällöin leppoisa ulkomuotoni ei vastaa kärkevää käytöstä. Naiselle tulee vain entistä voimakkaampi turn-off siitä.
Kimiin verrattuna minulla on parempi ryhti, leveämmät hartiat ja terävämpi ääni. Mutta naamakertoimen perusteella kimi voittaa koska on "komeamman" näköinen.
Mutta tämä keskustelu ajautui näihin baaritouhuihin ja mielestäni se antaa väärää kuvaa yleisestä tilanteesta.
Minulla on vuosien vankka kokemus siitä miten ihmiset toimivat baarissa sekä työntekijän että asiakkaan näkökulmasta katseltuna.
En koe että se poikkeaisi paljon siitä miten ihmiset toimivat muuten, mitä nyt alkoholi madaltaa estoja.
Yleinen tilanne on sellanen että nainen etsii maskuliinista miestä. Miehekkäänä pidetty mies osaa ikään kuin "viedä" tilannetta deiteillä eli on sopivan itsevarma (ällöttävän on tietenkin liikaa, siitä syntyy omahyväinen kuva joka tuskin vetoaa naisiin), hauska ja nokkela. Sekä tietenkin seksuaalisesti sytyttävä, naista huomioiva tyyppi. Nainen pitää tietenkin huomioida myös naisena, eli ei riitä että kuuntelee sen juttuja vaan naisen pitää tuntea itsensä viehättäväksi.
Helppoa kun heinänteko. Kun naisen on kerran ulos saanut tai sitä ulos pyytää niin vaatiihan se jo itsevarmuutta. Sen pitää vaan näkyä. Small talkia ja ihmisten kanssa jututtelua pystyy kuka tahansa normaaliälyllä varustettu opettelemaan jos tuntuu että oma heikko kohta on siinä. Naisen kanssa pitää kyetä keskustelemaan tasavertaisesti mutta on tärkeää että nainen tuntee itsensä myös haluttavaksi, upeaksi naiseksi. Ei sekään ole vaikeaa, kukapa nyt lähtisi naisen kanssa ulos jos ei tuota mieltä deitistään ole?
Se on helppoa kuin heinänteko jos omaa ne seksigeenit eli sopivan olemuksen miehekkyyden ja vaikkapa tummuuden. En tiedä sinun ulkonäöstäsi mutta ehket tajua miten paljon merkitystä sillä on.
Niitä ei jälkikäteen voi ostaa kaupasta millään krediiteillä.
Elämä ei ole Hobbyhall kuvasto tai Habbo Hotel.
Onnittele itseäsi jos sinulla on nuo seksikkyydet kohdillaan. Sen jälkeen onkin helppo kehitellä juttuja ja kuvitella että se on niistä kiinni.
Katsos kun naiset jo lähtökohtaisesti suhtautuvat minuun esimerkiksi eri tavoin kuin sinuun. Sillä on vaikutusta siihen miten he niihin juttuihin suhtautuvat vaikka ne olisivat minulla alemmalla äänenpainolla kuin sinulla tai vastaavilla ilmaistu. Vaikka olisi samat jututkin.
Toisaalta tietynlaiset jutut kuulostavat minun sanomilta niin erilaisilta kuin mitä habitukseni on että varmaan naiselle tulisi vähän outo olo.
Se poikkeaa huomattavasti mistään smalltalkeista joilla naisista saa vain kavereita vaikka kuinka heitä huomioisi myös naisena.
"Se on helppoa kuin heinänteko jos omaa ne seksigeenit eli sopivan olemuksen miehekkyyden ja vaikkapa tummuuden."
Tämä alkaa jo muistuttaa sosiaalidarwinismia. Ihan varmasti olet oikeassa siinä että ulkonäöllä on väliä mutta siitä huolimatta kaikennäköisillä ihmisillä on puolisoita. Jopa ihan normaalin, ok:n, siedettävän oloisia.
"Onnittele itseäsi jos sinulla on nuo seksikkyydet kohdillaan. Sen jälkeen onkin helppo kehitellä juttuja ja kuvitella että se on niistä kiinni."
En minä nyt itseäni ajatellut. Oma ulkonäkö on mitä on, samaten tyyli. Jotkut naiset tykkää ja jotkut ei. En luule olevani Brad Pitt mutta onneksi eri naiset pitävät eri tyyppisistä miehistä.
"Toisaalta tietynlaiset jutut kuulostavat minun sanomilta niin erilaisilta kuin mitä habitukseni on että varmaan naiselle tulisi vähän outo olo."
Hmm... Puhut nyt tummalle, tatuoidulle kundille joka pukeutuu hevi/rockhenkisesti ja syö vain kasviksia. En ihan kykene ymmärtämään mitä tarkoitat. Ei kukaan ihminen ole täysin sellainen kun mitä ulkonäkö antaa ymmärtää.
On moni komistus saanut pakit ihan sen takia, miten käyttäytyy..
Ehkä annatte liikaa tuon tasoajattelun sotkea.
Vanha viisaus sanoo "Ruma ei o ruma, eikä kaunis o kaunis, kun tarpeeksi kauan kattelee". Minulla on kokemusta kummastakin.
Ja edelleen; naisten pitäisi antaa teille tilaisuus, mutta itse ette halua antaa tilaisuutta naisille, jotka eivät ole teidän "tasoanne"?
Avoimuus ei ole synonyymi epätoivoisuudelle.
Kysymys ei ole mistään tasoista vaan siitä etten halua ainakaan itse pyöreää naista. Piste.
Sama olla yksin jos ei löydä sopusuhtaisen vartalon omaavaa mielellään liikunnallista naista joka on siis samanlainen kuin minä.
Jos minun luontainen komeuteni tarkoittaa että tasoiseni on joku pyöreän pehmeän nainen niin annan asian olla.
Nähtävästi avoimuus tässä asiassa tarkoittaa sitä että pitää ottaa kaikki naiset jotka kynnelle kykenevät. Jos tuo asia ei ole kunnossa niin mitä siitä suhteesta tulee? Ei mitään.
Varmasti moni komistus saa pakit, mutta ennen kuin se huono käytös tapahtuu niin hyvät tavat ei takaa mitään koska sitä ennen valitaan näytännön perusteella.
Jos ei naisella pysy kilot kurissa niin ainakin itse katson ongelman olevan naisen käytöksessä enkä niinkään ulkomuodossa edes.
Mutta arvaahan sen että miehen tulee tulla vastaan ja ottaa avosylin vastaan kaikenlaiset naiset, mutta naiset saa sitten asettaa mitä kriteerejä kuin haluavat.
-Vanha viisaus sanoo "Ruma ei o ruma, eikä kaunis o kaunis, kun tarpeeksi kauan kattelee".-
Varmasti mutta tuo kuuluu vanhalle aikakaudelle tuo sanonta ja nykyään valitaan hetkessä ne kumppanit. Jos et sytytä niin et sytytä.
Itse hyväksyn sen, mutta se ei tarkoita että alan ottamaan itselleni pulskaa tai pehmeänpuoleista naista jos etsin samanlaista kuin itsekin olen.
Ajan kanssa se asia kun ei muutu yleensä miksikään.
Tämähän koski vain minua ja myös pari tuttavamiestä joiden tiedän olevan ikisinkkuja.
Ajatus siitä että meidänkaltaiset liikunnalliset tyypit alkaisivat tavata varta vasten avoimin mielin vähemmän liikunnallisia ja pyöreitä naisia on nimenomaan epätoivoista joko naisten tai meidän miesten taholta.
Ei erilaiset lapset ja vartaloltaan erilaiset leiki keskenään parhaiten.
hmmm .. .. joo, suomalaisilla niin miehillä, naisilla kuin lapsillakin on kasvamassa olevaa liikapainoisuutta - tämä argumentti on totta! Mutta onko todella niin että on olemassa enemmän urheilullisia sinkku miehiä kuin vastaavanlaisia sinkku naisua? - EPÄILEMPÄ!
Mitäs jos Mr.Pohtia - istahtaisit hetkeksi pohtimaan (ei sinun tarvitse julkistaa kun asian ymmärrät ja itsellesi lopulta myönnät) että kriteerisi joka estää sinua löytämästä puolison itsellesi ei ole pelkästään naisen hoikkus - liikunnallisuus, vaan sinulla on kriteeri joka vaatii myös muullakintavalla viehättävää ulkonäköä daamilta ja nämä kyseisest daamit eivät vain koe sinussa sitä samaa mitä sinä koet heissä - ehkä koska, aijemmin sen jo itsekkin olet tuolla maininnut että, olet non-seksuaalinen ulkoisilta ominaisuuksiltasi.
Mitäs jos liikunallisten ystäviesi kanssa keskittyisitte vain niihin liikunallisiin, hoikkiin daameihin jotka muulta ulkoiselta ilmentymältää vastaa samaa non-seksuaalista ulkoista olemusta kuin tekin .. .. eiköhän se oma kulta sitten jo löydy, sillä minä tiedän että suomessa on myös liikunallisia hoikkia sinkkunaisia - itse tosin olen (painoindeksillä 22,1) normaalivartaloinen liikunallinen sinkkunainen (ehkä en enään kauvaa ;o) ) mutta en olekaan tässä tarjolle asettautumassa .. .. minua ei nimittäin kiinnosta miehet jotka hakevat hoikkaa naista, kun heille en pysty kuin normaalinvartalon tarjoamaan :oD))))))))
-Mutta onko todella niin että on olemassa enemmän urheilullisia sinkku miehiä kuin vastaavanlaisia sinkku naisua? - EPÄILEMPÄ!-
Tällä tuskin on väliä yksilöiden ollessa kyseessä?
Myös tuo vastaavuus ei riitä koska kuten sanoin nämä naiset etsivät yleensä komeita urheilullisia miehiä johon esimerkiksi omat geenini ei riitä tai näin olen päätellyt aika pitkän sinkkuuden jälkeen.
Yleensä tuohon "urheilullisuuteen" liitetään myös sporttisuus ja spontaanisuus eli pitää olla todella menevä heppu saman tien.
-kriteerisi joka estää sinua löytämästä puolison itsellesi ei ole pelkästään naisen hoikkus - liikunnallisuus, vaan sinulla on kriteeri joka vaatii myös muullakintavalla viehättävää ulkonäköä daamilta ja nämä kyseisest daamit eivät vain koe sinussa sitä samaa mitä sinä koet heissä - ehkä koska, aijemmin sen jo itsekkin olet tuolla maininnut että, olet non-seksuaalinen ulkoisilta ominaisuuksiltasi.-
Ainakin omasta puolesta osaan sanoa etten odota. Sinäkään et vain käsitä mikä se tilanne on jos miehenä ei ole naista esimerkiksi kasvoiltaan ja olemukseltaan seksuaalisesti sytyttävä.
Se tulee aika selkeästi esille, mutta nähtävästi osa naisista piiloutuu niiden "kemioiden" yms. henkisen pläpätyksen taakse estääkseen tajuamasta niitä omia syitä pakkien antoon miehelle.
Minulla puolestaan jos naisen vartalo on sopusuhtainen ja nainen vaikuttaa liikunnalliselta niin avot! olen jo automaattisesti alustavasti kiinnostunut. Jos tähän lisätään sopivat elämänarvot ja luonteet sekä huumorintaju niin minähän olen ihan liemessä. Ei siihen mitään todella hyvännäköisyyttä tarvita.
-Mitäs jos liikunallisten ystäviesi kanssa keskittyisitte vain niihin liikunallisiin, hoikkiin daameihin jotka muulta ulkoiselta ilmentymältää vastaa samaa non-seksuaalista ulkoista olemusta kuin tekin-
Näistä muista en osaa sanoa vaikka uskoisin heidänkin hakevan täsmälleen samanlaista. Parilla heistä on ollut toisin kuin minulla tällaisiin suhteiden tynkää jotka ovat kariutuneet, kuinkas muuten komeampien ja statusvoimaisempien urosten korjatessa potin.
Varmaan tajuat ettei omalla kohdalla ole tuollaisiin ole oikein mahdollisuutta edes usein törmätä eli monet liikunnalliset naiset ovat jo niin nättejä ja niin tavoiteltuja etteipä heitä itselle napata jos kaikki asiat ole lähes täydellisiä. Heillä kun tavoittelijoita riittää.
Samalla tavalla vaatimattomamman näköisiä kuin itsekin naisia en oikeastaan tapaa missään paitsi ehkä tuolla lenkkipolulla. Lähes poikkeuksetta he ovat varattuja.
Mitä tulee normaalivartaloon niin valitettavasti nykyään se Suomessa tahtoo tarkoittaa aikamoista pyöreyttä vaikka siihen ajoittaista liikunnan harrastamista kuuluukin joten on kai oikein sanoa että ainakin itselle vain normaalihoikka kävisi jossa liikunnan harrastaminen ja terveelliset elämäntavat näkyvät tavallista suomalaista selvemmin.
Lisäksi noin kolmekymppisenä odottaisin naisen olevan mielellään nuorempi ja mieleltään nuori eikä ns. kiskoille jämähtänyt joka odottaa perhe-elämän alkavan huomenna. Tämä siis omista odotuksista jotka mielestäni ovat suht kohtuulliset ja "vähempään" en tyydy.
Mutta ehkä parempi tältä osin lopettaa keskustelu, koska tarkoitus oli yleisesti pohtia syitä.
Nähtävästi tässä osa uskoo että kyse on esimerkiksi miehen kriteereistä jotka ovat epärealistiset eli miehen tulisi etsiä vaikkapa pyöreitä naisia jos ei muuhun "yllä" omalla olemuksellaan varsinkin seksikkyyden puolesta tai statuksellaan.
Sä unohdat nyt yhden asian.
Naiset etsivät aina pakettia. Pitää olla kokonaisuutena jotenkin seksikäs ja puoleensavetävä. Yhdellä ominaisuudella ei tee mitään, se ei vaan riitä. Tarvitaan kokonaisuus, pakett.
Miehet eivät etsi samalla tapaa kokonaisuutta. Jotkut miehet arvostavat enemmän joko naamaa tai sitten vartaloa, jopa siihen rajaan asti että olen kuullut erään miehen sanovan miesporukassa kauniiksi naista jonka naama oli... No ihan oikeasti ruma mutta kroppa kyllä oli tosi kaunis. Toinen voi pitää huomattavan lihavaa naista kauniina koska naama. Tai sitten ihan sama, kunhan jompikumpi, kroppa tai kasvot on ok. Itse taidan kuulua jälkimmäisiin. Eli kasvoilla voi kompensoida kroppaa ja toisin päin.
Tästä sitten johtuu että mies luulee että kroppaa trimmaamalla saa trimmatun naisen huomion ja unohtaa että nainen voisi antaa pienet puutteet vartalossa anteeksi kun paketti kokonaisuudessaan olisi vähintään tasoa X. Ei, naiset siis eivät etsi miestä jolla on täydellinen vartalo ja naama vaan sellaista sopivaa kokonaisuutta, kompromissiä.
Einon teora. Eri mieltä? Samaa mieltä?
niin no jos painoindeksillä 22,1 on pyöreä - eikä normaali sinun mielestäsi niin, hmmmm .. .. mitenhän tämän sinulle nätisti sanoisi, joo sulla ei ole ihan kaikki kotona.
Sen lisäksi että sinulla on reippaasti vääristynyt kuva hoikasta - normaalista - pyöreästä naisen vartalosta niin myös ilmeisesti lukutaidossasi on vikaa. Minä en ehdottanut sinua keskittymään pyöreisiin naisiin vaan hoikkiin samalla ulkonäkö valuella kuin itsekkin olet oleviin daameihin. Ja jos nyt ihan pohdinnan kera, keskittyen luet vaikka vain tuota viestiä millä vastasit minun kommentiini, niin jo siinä on rutkasti enemmän vaatimuksia kuin pelkkät hoikka ja liikunallinen nainen ...
Ja saathan sinä vaatia, niin minäkin teen ja koska en ole tietyjen asioiden suhteen valmis joustamaan (esim. alkoholin käyttö, tupakointi, pituus liikunallisuus) niin olen täysin valmis olemaan mielummin yksin kuin ihmisen kanssa jonka kodalla ei kriteerini toteudu.
Jotensakin samaa mieltä, mutta toisaalta eri mieltä.
Uskon että tiettyjen yksityiskohtien pitää olla kunnossa kuten mm. naamataulun ja myös miehen tietynlaisen eteenpäin pyrkivyyden, sanotaan kunnianhimon.
Se että nainen puhuu kokonaisuudesta ei tarkoita etteikö hän puhuisi juuri noiden yksityiskohtien summasta jossa jokaisen tulee olla kohdillaan tietyllä tavalla.
Tietyissä asioissa niitä miinuksia ei sallita ja toisissa taas sallitaan.
Minä en trimmaa kroppaani saadakseni naisen huomion. Enkä odota että nainen trimmaa kroppaansa saadakseen miesten tai minun huomion.
Hoidan kroppaani itseäni varten ja samaa odotan naiselta. Muuten olemme yksinkertaisesti erilaisia ihmisiä ja viehätymme täysin eri asioista.
Itse totean vain ääneen tosiasian että minun on aivan sama miten paljon sitä kroppaa esittelen koska seksikäämmän vähemmän luonnostaan pyöreän naaman omaavat tummemmat tai karjummt miehet korjaavat potin tuosta vain.
Enkä ole edes söpön näköinen kuten Kimi.
Minähän en puhunut sinusta lainkaan tuossa vastauksessa enkä painoindeksistäsi. Painoindeksi sitä paitsi ei kaikkea kerro miten rasvainen keho on, millainen lihaskunto on ja minne se rasva kehossa sijoittuu.
Sanoin vain että nykyään "normaali" tarkoittaa usein kaikkea muuta kuin kovinkaan hoikkaa vartaloa. Herkästi ollaan varsin pyöreitä ja tätä ei saa sanoa edes ääneen koska harrastaahan nainen kerran pari viikossa lenkkeilyä ja hikijumppaa.
Näkisin että aika suuri ero on silloin itseeni joka kuitenkaan ole ihan mikään hoikkeliini ja harrastaa useasti viikossa jotain liikuntaa sekä pyrkii tulevaisuudessa että liikunta olisi elämäntapa. Se lähtee itsestä eikä sitä naiselle joka on toisenlainen voi opettaa.
-Ja saathan sinä vaatia, niin minäkin teen ja koska en ole tietyjen asioiden suhteen valmis joustamaan (esim. alkoholin käyttö, tupakointi, pituus liikunallisuus) niin olen täysin valmis olemaan mielummin yksin kuin ihmisen kanssa jonka kodalla ei kriteerini toteudu. -
Aivan näin kannattaa tehdä.
Joskus on vain ihmeellistä kun mies vaikkapa toteaa että "en ole se parhaimman näköinen mies ja varsin epäseksuaali varmaankin tai vähintään vain vaatimattoman näköinen" niin tulee kritiikkiä että miehellä ylipäätään on mitään ulkoisia kriteerejä naiselle.
-Ja jos nyt ihan pohdinnan kera, keskittyen luet vaikka vain tuota viestiä millä vastasit minun kommentiini, niin jo siinä on rutkasti enemmän vaatimuksia kuin pelkkät hoikka ja liikunallinen nainen ...-
Tarkoitatko että luonteet yms. sopii yhteen?
Miten sinä kuvittelet että suhteelle käy jos ne eivät sovi yhteen tai toinen on totinen torvensoittaja kun itse on pakko heittää huulta lähes jokaisesta asiasta ihan aikaa tappaakseni? ;D
Hieman hankala on myös olla suhteessa jos toinen on kovin uskonnollinen ja itse en jaksa mitään jeesus-diipadaapaa tai sitten viettää kosteita baari-iltoja vetäen röökiä holtittomasti.
Mutta varmaan käsität miten vaikea on löytää noilta kohdin sopiva nainen jos jo valmiiksi on vähemmän kiinnostava miehenä luontaisten ominaisuuksien vuoksi?
Ei sitä kroppaa nyt varmaan kukaan jaksa pelkän naisen takia trimmata mutta pointti säilyy samana. Sinä haluat trimmatun naisen koska pidät sitä viehättävänä - olivat syyt mitkä tahansa. Oletat että koska kroppasi on kunnossa, voit edellyttää naiselta tätä.
Naiset eivät kuitenkaan ajattele samoin. Naiset katsovat pakettia joka on - kuten toteat - yksityiskohtien summa. Hyvä juttu on että jollain osa-alueella voi olla enemmän tai vähemmän failure ja saada silti naisten huomiota. Huono juttu on että silti pitäisi olla useimmilla osa-alueilla paketti edes jotenkin kasassa.
Tämä on varsin outo keskustelu.
-Oletat että koska kroppasi on kunnossa, voit edellyttää naiselta tätä.-
Ei se mikään oletus ole vaan minun kriteeri. Minun käsitykseni mukaan mitä olen huomannut niin ei kannata moista olettaa koska sitä ei näköjään voi edellyttää muttei se minun kriteeriä muutu miksikään koska parempi olla yksin kuin sellaisen naisen kanssa suhteessa joka minulle ei sovellu.
-aiset katsovat pakettia joka on - kuten toteat - yksityiskohtien summa. Hyvä juttu on että jollain osa-alueella voi olla enemmän tai vähemmän failure ja saada silti naisten huomiota. Huono juttu on että silti pitäisi olla useimmilla osa-alueilla paketti edes jotenkin kasassa.-
Tässä on kyllä vihjailuja että minulla esimerkiksi niinkuin ei olisi.
Minun pakettini on kunnossa niiltä osin kuin voin niihin vaikuttaa, onko sinun? Veikkaan että ei ole mutta saat silti naista johtuen tietyistä geeneistäsi.
"Ei se mikään oletus ole vaan minun kriteeri. Minun käsitykseni mukaan mitä olen huomannut niin ei kannata moista olettaa koska sitä ei näköjään voi edellyttää muttei se minun kriteeriä muutu miksikään koska parempi olla yksin kuin sellaisen naisen kanssa suhteessa joka minulle ei sovellu."
Vaatia voi mtä vaan. Sinä vaadit kroppaa. Et kuitenkaan löydä sellaista naista vaikka esimerkiksi minun suosimallani kuntosalilla käy paljon trimmattuja nasia joista osa on sinkkuja (joo joo, lätisen sielläkin reenin jälkeen paskaa ihmisten kanssa).
"Tässä on kyllä vihjailuja että minulla esimerkiksi niinkuin ei olisi."
Ei välttämättä niiltä osin ole jotka ovat kriittisiä koska valitat että naisiin tutustuminen on vaikeaa.
"Minun pakettini on kunnossa niiltä osin kuin voin niihin vaikuttaa, onko sinun? Veikkaan että ei ole mutta saat silti naista johtuen tietyistä geeneistäsi."
Ei todellakaan ole. Minussa on paljon ominaisuuksia jotka eivät ole erityisen haluttavia miesystävää valittaessa mutta ne ovat sellaisia jotka ovat joko piilossa tai sitten ne eivät ole kriittisiä. Epähaluttava juttu voisi olla vaikka bipous ja se mikä ei ole niin kriittnen mutta näkyvä on pituus.
-Sinä vaadit kroppaa. Et kuitenkaan löydä sellaista naista vaikka esimerkiksi minun suosimallani kuntosalilla käy paljon trimmattuja nasia joista osa on sinkkuja-
Vaadin ja vaadin. Odotan että nainen on vähintään se normaalivartaloinen. Mikäs termi olisi sopiva? No siis, sitä löysää ei saisi kehossa hirvittävästi olla. Mikään treenaaja ei tarvitse väkisin olla. Sopusuhtainen on hyvä termi.
-Ei välttämättä niiltä osin ole jotka ovat kriittisiä koska valitat että naisiin tutustuminen on vaikeaa.-
Kuten sanoin. En ole niiltä tietyiltä osin mikään unelmien mies. Niihin en hirvittävästi voi vaikuttaa.
-
Ei todellakaan ole. Minussa on paljon ominaisuuksia jotka eivät ole erityisen haluttavia miesystävää valittaessa mutta ne ovat sellaisia jotka ovat joko piilossa tai sitten ne eivät ole kriittisiä. Epähaluttava juttu voisi olla vaikka bipous ja se mikä ei ole niin kriittnen mutta näkyvä on pituus. -
Puhuin asioista joihin voit vaikuttaa.
Mitä järkeä on puhua ominaisuuksista joihin ei voi vaikuttaa kuten vaikkapa pituus (nähtävästi olet sitten lyhyehkö)?
Mutta jos näin otetaan asia esille niin miksi minä huolehtisin asioista joihin en voi vaikuttaa ja laskisin kriteerejä naisen osalta joihin hän itse voi vaikuttaa (pyöreys?).
Tajuan omat rajani varsin hyvin ja monia juttuja en pysty yksinkertaisesti kehittämään tämän pitemmälle tai sitten puhutaan jostain leikkauksista ja luonneterapioista.
Aika mieletöntä että ketjussa jossa etsitään syitä ihmisten sinkkuudelle todetaan että "ihminen on sinkku sen vuoksi koska hänen ulkoinen olemuksensa ja luonne eivät ole sopivia vastapuolelle eli olisi parempi kun hän vain olisi eri ihminen eikä se miksi hän on syntynyt."
Tosi "tervettä" ajattelua. :D
"Puhuin asioista joihin voit vaikuttaa.
Mitä järkeä on puhua ominaisuuksista joihin ei voi vaikuttaa kuten vaikkapa pituus (nähtävästi olet sitten lyhyehkö)?"
No joo, 175 cm. Jos naisten ihannemiehen pituutta kysytään niin se taitaa olla 5-10cm ilmottamaani lukemaa pidempi. Käytännössä sillä ei niin suurta merkitystä ole. Tämän olen huomannut.
Sen voi kuitenkin ottaa esimerkiksi koska halusi tai ei, pituus on yksi asia mikä voi tehdä minusta jonkun naisen silmissä epähaluttavan ennen kuin edes avaan suutani eikä siinä auta itkeä että nainen on epäreilu koska en voi pituudelleni mitään. Se vaan on niin.
"Mutta jos näin otetaan asia esille niin miksi minä huolehtisin asioista joihin en voi vaikuttaa ja laskisin kriteerejä naisen osalta joihin hän itse voi vaikuttaa (pyöreys?)."
No juuri siksi. Ihmiset eivät ajattele että ominaisuus jolle toinen ei mitään voi on jotain mikä pitäisi tuosta vaan kumppanilta hyväksyä. Vai ottaisitko itse huomattavan ylipainoisen naisen jos saisit tietää että ylipaino johtuu jostain harvinaisesta sairaudesta?
"Aika mieletöntä että ketjussa jossa etsitään syitä ihmisten sinkkuudelle todetaan että "ihminen on sinkku sen vuoksi koska hänen ulkoinen olemuksensa ja luonne eivät ole sopivia vastapuolelle eli olisi parempi kun hän vain olisi eri ihminen eikä se miksi hän on syntynyt.""
Niin no. Miksi ihmiset sitten ovat sinkkuja?
Ne naiset eivät kriteereitään - mitä sitten ne kenelläkin naisella ovat - muuta vaikka joku ne epäreiluiksi kokisi. Vain itseään voi muuttaa.
-eikä siinä auta itkeä että nainen on epäreilu koska en voi pituudelleni mitään. Se vaan on niin.-
-Ihmiset eivät ajattele että ominaisuus jolle toinen ei mitään voi on jotain mikä pitäisi tuosta vaan kumppanilta hyväksyä. -
-Ne naiset eivät kriteereitään - mitä sitten ne kenelläkin naisella ovat - muuta vaikka joku ne epäreiluiksi kokisi. Vain itseään voi muuttaa. -
Taisit luoda juuri paradoksin. :D
"Vai ottaisitko itse huomattavan ylipainoisen naisen jos saisit tietää että ylipaino johtuu jostain harvinaisesta sairaudesta?"
Lähinnä en ottaisi, mutta siinä ongelmana on nimenomaan tuo sairaus ja ylipaino joka vaikuttaa yhteiseen ajanviettoon sekä elämäntapoihin.
Eikä esimerkiksi niin turhaakin turhempi seikka kuten pituus.
Olen sitten sen reilut viitisen senttiä sinua pidempi.
Näen jatkuvasti lyhempiä tyyppejä naisten kanssa, joten tuskin naiset useinkaan tietävät edes miten pitkä tarkalleen mies on. Onko hän 175 vai ehkä 180.
Kuinka niin? Tuossa jo vihjataan että eri naiset pitävät eri asioista. Mun pituus vaikkapa voi olla este toisille ja toisille ei. Pitää vaan löytää nainen jolle se ei ole este. Ei ole muuten ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Ja edelleen, vain itseään voi todella muuttaa. En voi kasvaa pituutta mutta voin muuten edes yrittää olla kelvollinen kumppani toiselle. Sillä voin kompensoida sitä pituutta. Itseään siis voi muuttaa järjen sallimissa rajoissa ja etenkin miehen suusta on naurettavaa syyttää ulkonäköään siitä ettei saa naista. Naiset kun antavat painoarvoa myös muille asioille parinvalinnassa.
"Lähinnä en ottaisi, mutta siinä ongelmana on nimenomaan tuo sairaus ja ylipaino joka vaikuttaa yhteiseen ajanviettoon sekä elämäntapoihin."
Eli olisit valmis dissaamaan naisen asian takia jolle hän ei voi mitään vaikka sinulla sellaiset ominaisuudet joille et voi mitään pitäisi hyväksyä?
Eikö toi ole vähän kaksinaismoralistista?
Tietysti on.
On todella kaksinaismoralistista että liikunnallinen mies hakee vertaistaan liikunnallista kumppania.
Mutta on ihan normaalia että lyhyt nainen hakee pitkää miestä.
Missasit pointtini miten naurettavaa koko asia on.
Koko ajan muovaudut siihen mitä nainen haluaa eikä naisen tarvitse tehdä mitään.
Tiedät että syy ettet saa tiettyjä itsellesi sopivia naisia on pituudessasi, muttet voi sille mitään, mutta yrität silti muuttaa itseäsi tajuamatta ettei se auta koska ainut keino millä asia ratkeaa olisi että nainen luopuisi omista kriteeristään sen yhden pituuden suhteen.
Se on paradoksi.
Sekä myös aika säälittävää? jos mies alkaa kompensoimaan "puutteitaan" vaikkapa pituudessa muilla ominaisuuksilla aivan kuin ostaen toisen osapuolen huomion joka ei ole valmis tekemään samoin kompensoimalla omien kriteerien kohdalla. Kuulostaa epätoivoiselta.
Naiset ovat nykyään HYVIN ulkonäkökeskeisiä. Ehket tuollaisena kuvatunlaisena miehenä ymmärrä tätä asiaa lainkaan.
"Koko ajan muovaudut siihen mitä nainen haluaa eikä naisen tarvitse tehdä mitään."
Tarvitse ja tarvitse... Tottakai tarvitsee. Naisen pitää olla tietynlainen että kiinnostun mutta en minä oleta että kaikki naiset ovat tietynlaisia. Riittää että osa on.
"Tiedät että syy ettet saa tiettyjä itsellesi sopivia naisia on pituudessasi, muttet voi sille mitään, mutta yrität silti muuttaa itseäsi tajuamatta ettei se auta koska ainut keino millä asia ratkeaa olisi että nainen luopuisi omista kriteeristään sen yhden pituuden suhteen."
Totta, en saa kaikkia paperilla itselleni sopivia naisia jonkun syyn takia. Se syy voi olla pituus tai vaikka se että nainen pitää minua ääliönä. Ihan samalla tavalla minäkin voin antaa pakit naiselle joka on ehkä jonkun mielestä tai ainakin omasta mielestään mulle sopiva jos ei vaan nappaa. En ole mikään SPR, en minä säälistä ala naisen kanssa seurustelemaan.
"Sekä myös aika säälittävää? jos mies alkaa kompensoimaan "puutteitaan" vaikkapa pituudessa muilla ominaisuuksilla aivan kuin ostaen toisen osapuolen huomion joka ei ole valmis tekemään samoin kompensoimalla omien kriteerien kohdalla. Kuulostaa epätoivoiselta."
En nyt taas ymmärrä miten tuosta edellisestä viestistäni saattoi mitään tuollaista tulkita. Siinä vaiheessa kun teen vaikutusta naiseen, olen jo kiinnostunut naisesta jollain tasolla eli se nainen täyttää ne mun kriteerit. Mutta se ei tarkoita sitä että minä täyttäisin naisen vastaavat.
Ja sitten joskus on niin että nainen yrittää tehdä muhun vaikutusta koska mä täytän hänen kriteerit mutta minä en vain ole kiinnostunut.
Ei se toisen osapuolen kiinnostus vaan riitä.
En mä muuta itseäni naisten takia. Olen mitä olen ja joillekin se tuntuu kelpaavan paremmin kun hyvin. Toisille ei. Mä en vaan oleta että olisin niin superhieno mies että jokaikisen naisen josta kiinnostun pitäisi nuolla hiekat mun buutsesta.
"Naiset ovat nykyään HYVIN ulkonäkökeskeisiä."
Mitä sitten? Joku niistä tykkää yhdentyyppisestä ja toinen toisen.
Syytät muita siitä että he hakevat kumppania kriteereillä joille kumppaniehdokas ei voi mitään ja syyllistyt itse samaan. Sitä kutsutaan kaksinaismoralismiksi.
Jos nyt jonkun naisen BMI on 40 sairauden takia niin voihan se silti olla sairautensa rajoissa liikunnallinen. Ellet olisi kaksinaismoralisti, hyväksyisit tämän.
Minä poikkean sinusta sillä tapaa että voin myöntää aivan avoimesti olevani jossain määrin pinnallinen ja vaativani kumppanilta myös joitain asioita joille ei voi mitään. Vaikka tuo BMI. En todennäköisesti ottaisi tyttöystävää jonka BMI on 40. Ihan sama onko se BMI sairauden vai syömisen aiheuttama. Syy tähän on että noin painava nainen ei todennäköisesti viehättäisi mua eroottisesti. Enkä ala läpistä mitään elämänarvoista tai siitä että BMI on aukottomasti kytköksissä luonteeseen tai elämäntapoihin. Sanon asian kuten se on.
Enkä edes oleta että nainen on laiha. En edes että on normaalipainoinen. Mutta jossain menee raja.
Jaa, tämä meni nyt sitten tähän kukkostelu asteelle tämä keskustelu myös.
Missäänhän en sanonut etten olisi edes hieman pinnallinen.
Sovitaan että sinä olet sitten se parempi ihminen ja mies etkä lainkaan kaksinaismoralisti kun olet noin suora.
Hyvää jatkoa sinullekin kun väkisin väännät asian henkilökohtaiseksi.
Jatkossa osaan välttää tätä palstaa sitten.
Suosittelen tutustumaan "paradoksin" käsitteeseen.
Sekä jatkossa ehkä vähemmän ohjaamaan keskustelua koskemaan joko itseäsi tai toista osapuolta.
Ei anna ihan hyvää kuvaa sinustakaan kun selkeästi asetat itsesi toisen yläpuolelle vaikkapa moraalisesti vaikkei siihen ole mitään perusteita.
Yleensä näillä palstoilla olisi hyvä pysyä ystävällisessä hengessä keskusteluissa, mutta tämä on tainnut tuottaa sinulle vaikeuksia tämän ketjun alusta lähtien. On aivan pakko olla eri mieltä minun kanssani ja vieläpä hyvin henkilökohtaisella tuomitsevalla tasolla.
Toivottavasti löydät etsimäsi naisen kuitenkin.
Yhden normaalin väittelyn jälkeen alat välttää palstaa?
Olen lukenut valitettavasti näitä muitakin keskusteluja ja tämä vain todisti teoriani oikeaksi.
En koe väittelyä normaaliksi jos ketjussa, jossa puheenaiheena on ihmisten mahdollinen ikisinkkuus että aletaan mennä aloittajan henkilökohtaisiin kriteereihin ja nimitetään tätä kaksinaismoralistiksi.
Keskustelun ilmapiiri tässä tapauksessa oli myös jotenkin vertaileva eli tämä henkilö alkoi kukostella sekä vertailla itseään minuun tavalla joka ei ollut enää ystävällinen. Minun vertaukseni häneen olivat positiivisia kun taas hänen minuun negatiivisia.
En välitä kukostelusta vaan keskustelusta.
Se ei ole normaali väittely edes Internetissä.
Ehkä tämä aihe oli pikkaisen liian vaativa tänne palstalle.
Minähän en kai rekistäröimättömänä voi edes hävittää tätä keskustelua, joten teillähän on varaa ja suosittelenkin käymään asiasta rakentavampaa ajatusten vaihtoa vähemmän henkilökohtaisella tasolla.
Ei kukaan kiellä sinua haaveilemasta naisesta jolla on sporttinen tai minkä tahansa tyyppinen kroppa. Siitä vaan.
Mutta se ärsyttää että tunnut jotenkin oikeuttavan sen että vaadit jotain asiaa X mutta muut eivät saisi vaatia haluamiaan asioita kumppanilta koska se on mielestäsi kohtuutonta. En tosin tiedä koskeeko tämä sinun tapauksessasi vain naisia. No, minä ärsyynnyin silti siitä. Koska en minä ainakaan ajattele että omat naismieltymykseni olisivat kohtuuttomia tai että ne pitäisi jotenkin oikeuttaa vaan pidän ihmisoikeutenani viehättyä juuri sellaisesta naisesta kun huvittaa. Saman oikeuden sallin tietenkin muille miehille ja naisille. Minusta ihmisellä on oikeus valita leikkikaverit ihan niillä kriteereillä kun huvittaa. Joskus tietenkin harmittaa kun naiselta tulee rukkaset ilman "hyvää syytä". Silti, pienempi paha kun pakottaa ihmiset seurustelemaan sellaisen kumppanin kanssa joka ei viehätä.
Ja tähän on sitten turha kommentoida mitään "helppo sun on sanoa kun naiset eivät systemaattisesti syrji sinua" läppää. Joo eivät syrji ja olen seurustellut ja on nytkin tilanne päällä josta voi parisuhde syntyä. Mutta vaikka mikä olisi niin ei toisten parinvalintaa oikein voi kyseenalaistaa.
Tässä on sinulle tilaisuus ehkä pohtia että miten aiheesta josta oli tarkoitus puhua yleisellä tasolla aloit kyseenalaistaa minun parinvalintaani jonka tulkisit siten jostain ihmeellisestä syystä että minä kritisoin toisten parinvalintaa.
Lisäksi tässä tulee ilmi miksi minä vetäydyn keskustelusta jossa on ajauduttu alkuperäisestä aiheesta siihen pisteeseen että minä en salli toisille parinvalintaa pelkästään siis sillä että esitin näkemykseni miten nykyinen parinvalinta vaikuttaa tapahtuvan.
-Mutta vaikka mikä olisi niin ei toisten parinvalintaa oikein voi kyseenalaistaa. -
Toisin sanottuna oma ajattelu ja asioista keskustelu on turhaa.
Palaamme takaisin tuohon paradoksiin miksi edes olemme mukana tässä keskustelussa.
-Ja tähän on sitten turha kommentoida mitään "helppo sun on sanoa kun naiset eivät systemaattisesti syrji sinua" läppää. Joo eivät syrji ja olen seurustellut ja on nytkin tilanne päällä josta voi parisuhde syntyä.-
Kovin on narsistinen tapa suhtautua asiaan.
Tässä ketjussa ei ollut kyse minusta eikä sinusta vaan yleisellä tasolla siitä miksi vaikkapa minun tai sinun kaltainen tyyppi tai jonkin toisenlainen on sinkku.
Varmaan siihen on eri syyt, mutta nähtävästi näiden asioiden pohtiminen sinun kanssasi johtaa auttamatta siihen että alat avautua aiheesta ihmisille aivan kuin tässä henkilössä olisi itsessään jotain vikaa kun hän asioita sanoo ääneen.
Sinuna en pohtisi tuon enempää omalla kohdalla syytäsi miksi olet sinkku, se on ihan päivänselvää jo tämän keskustelun perusteella. Sitä asiaa ei sitten ulkonäöllä korjatakkaan.
Oli pakko tarkistaa. Joo. Kyllä mä otin aamumömmöni. Ilmeisesti joku toinen ei ottanut?
En tunne kovinkaan montaa pitkäaikaista sinkkua, yhden toisen ikisinkun tiedän ja sitten pari useamman vuoden sinkkuna olevaa.
Tuntemani ikisinkku on lapsuuden ystäväni jolla on hieman mielenterveysongelmia, joista johtuen suhteiden solmiminen ei häneltä onnistu.
Yksi pitkäaikainen sinkku jonka tunnen on tällä hetkellä ihan kauheassa uraputkessa, tekee työtä jossa joutuu olemaan kaikki arkipäivät ja yöt kaukana kotoa ja on sanonut ettei hänellä ole edes aikaa parisuhteelle, sillä hän ei käy kotona kuin 2-3 yötä viikossa nukkumassa.
Toinen pitkäaikainen sinkku on sinkkuna koska tuli petetyksi melko pahasti edellisessä suhteessa ja valittaa yhä sitä ettei pysty luottamaan enää yhteenkään naiseen. Ei tosin ole tainnut edes yrittää päästä parisuhteeseen pariin vuoteen, vaan viihtyy enemmän noissa "lyhyemmissä" suhteissa, joissa ei ole mitään sitoutumista.
En alkanut lukea kaikkia aiempia vastauksia, joten varmaankin mielenterveysongelmat ja heikot sosiaaliset taidot on mainittu jo useastikin ? Sosiaalisten taitojen kehittymättömyys saattaa johtua harjoittelun puutteesta nuoruusiällä, jos esim. on pelannut paljon nettipelejä, jolloin ei ole jäänyt aikaa livekontaktien etsimiseen tai ylläpitämiseen.
Lisäksi Suomessa miesten ja naisten välit ovat tasa-arvoiset eli toverilliset tai neutraalit, joka on huono pariutumista ajatellen. - Suomessa flirttailuun ja ilman_asiaa tapahtuviin lähestymisyrityksiin suhtaudutaan liian vakavasti, kun jossakin toisissa länsimaisissa kulttuureissa se on paljon rennompaa. - Tämä nostaa kynnystä lähestyä vastakkaista sukupuolta, mikäli kokee olonsa vähänkään epävarmaksi tai itsetunto on heikohko.
"Sosiaalisten taitojen kehittymättömyys saattaa johtua harjoittelun puutteesta nuoruusiällä, jos esim. on pelannut paljon nettipelejä, jolloin ei ole jäänyt aikaa livekontaktien etsimiseen tai ylläpitämiseen."
Jotenkin erittäin hauskasti sanottu, että nettipelien pelaaminen olisi vienyt aikaa livekontaktien etsimiseltä. Yhtä hyvin voisi ajatella, että jokainen tunti, mitä vietän koneella, on pois lähi-idän kriisin ratkaisemisesta.
mielenterveysongelmia tulee varmasti, myös pitkässä parisuhteessa, ei se ole niin auvoista kun kuvitellaan.
Kestin pettämistä ja väkivaltaakin, kunnes tuli raja vastaan ja lopetin kulissit.
Olin tavallaan siinä kuin muiden mieliksi, muut luuli jopa kadehti "miten hyvin meillä meni", kaikki muuten ok, mutta henkisesti olimme väärät ihmiset lopulta toisillemme.Vaikka kuinka pinnistelin, en vaan kestänyt.
Eron jälkeen halusin taas nopeasti parisuhteeseen, sillä vaikeaa oli asua yksin, vaikka olikin helpotus päästä pois edellisesta suhteesta.
Niin, luulin pystyväni hyvään parisuhteeseen uuden kanssa, kunnes huomasimme kumpikin, että rakkaus ei tule ajan kanssa, vaikka kuinka muuten menis hyvin.
Lopulta tuntui, että parasta erota ja se oli suuri helpotus, jälleen kerran.
Kyllä on hyvin tärkeää, että kemiat pelaa, muuten ei onnistu yhdessä oleminen.
Pitää löytää juuri sopiva ihminen, elämänkoulu opetti ja jos ei löydy on oltava yksin, mutta elämässä on muutakin mielenkiintoista kuin parisuhde.
Ei auta vaikka kroppa on ok. mutta ne supliikkitaidot puuttuu.
Naiset pitäis jotenkin saada puhuttua pyörryksiin. Yleensä
ne läpänheittäjät korjaa sadon, mutta mistä ne sitä läppää heittää.
Mistä sitä juttua riittää joillakin.
Nykyään järjestetään kaikenlaisia kursseja, karate-, puutyö-,
sukututkimuskursseja, esmes työväenopistossa, niin siinähän
olis jollekkin supliikkimiehelle hyvä bisnes kun se alkais järjestää
supliikkikursseja supliikkitaidottomille. Pääsisi oikein livenä näkeen
ja kokeen, että miten sellainen naismarkkinoilla menestyjä toimii,
mitä jauhaa naisille ja miten elehtii tai muuten käyttäytyy. Teorian
jälkeen se veis sitten vaikka baariin soveltaan sitä käytännössä.
Tosin, se korjaisi siellä sadon, oppilaat katselisi vaan vierestä.
yksin oleminen nyt vaan on niin paljon helpompaa että ei viitsitä nähdä vaivaa parisuhteen eteen .. ..
no ei kannata vaivaa nähdä, ainakaan petturi, väkivaltaisen tai juopon takia!
miehiä on syytetty kun ei puhu, mutta taitaa olla paras mies sellainen joka ei liikaa analysoi, ei herrajestas sellasta kestäs!