KATSOKAA HYVÄT IHMISET YLEN DOKUMENTTI HEHKULAMPPUHUIJAUS!!!
Tavarat voisivat kestää moninkertaisesti sen ajan, mitä ne nyt kestävät. 1920-luvulla syntyi kartelli, joka päätti, kuinka pitkään lamppu saa toimia. Näin lisättiin kysyntää, ja käytäntö levisi muihin tuotteisiin. Tuotteiden elinikää on lyhennetty tieten tahtoen kuluttajien kysynnän varmistamiseksi. Muuan vaikutusvaltainen mainontaa tutkiva lehti totesi 1920-luvulla, että kestokulutushyödyke on bisneksenteon murheenkryyni.
Nykyaikainen kulutusyhteiskunta nojaa siihen, että tuotannon, kulutuksen ja roskiin heittämisen kehä ei koskaan katkea. Ympäristönsuojelijat pitävät tätä mahdottomana pitkällä tähtäimellä, mutta mitä vaihtoehtoja kuluttajilla on? Ykkösdokumentti tutkii kuluttamista Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa ja vetää johtopäätöksiä siitä, millaiset käytännöt ovat muotoutuneet nykytalouden perustaksi. Samalla nähdään hälyttävää kuvaa Afrikasta poisheitetyn elektroniikan hautausmaalta.
MIKSI KOKO AJAN ON SAATAVA UUTTA???
Tavarat voisivat kestää moninkertaisesti sen ajan, mitä ne nyt kestävät. 1920-luvulla syntyi kartelli, joka päätti, kuinka pitkään lamppu saa toimia. Näin lisättiin kysyntää, ja käytäntö levisi muihin tuotteisiin. Tuotteiden elinikää on lyhennetty tieten tahtoen kuluttajien kysynnän varmistamiseksi. Muuan vaikutusvaltainen mainontaa tutkiva lehti totesi 1920-luvulla, että kestokulutushyödyke on bisneksenteon murheenkryyni.
Nykyaikainen kulutusyhteiskunta nojaa siihen, että tuotannon, kulutuksen ja roskiin heittämisen kehä ei koskaan katkea. Ympäristönsuojelijat pitävät tätä mahdottomana pitkällä tähtäimellä, mutta mitä vaihtoehtoja kuluttajilla on? Ykkösdokumentti tutkii kuluttamista Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa ja vetää johtopäätöksiä siitä, millaiset käytännöt ovat muotoutuneet nykytalouden perustaksi. Samalla nähdään hälyttävää kuvaa Afrikasta poisheitetyn elektroniikan hautausmaalta.
MIKSI KOKO AJAN ON SAATAVA UUTTA???
Vastaukset 2
Vanhimmat
Törkeintä on rahastaa päästökaupasta, jäte- ja saastumisongelmasta tavallista kansalaista ja samaan aikaan firmat saavat toimia kuten ennenkin ihan vapaasti tuottaen yhä lisää tuollaista kertakäyttöroskaa. Kuluttajat eivät halua kertakäyttöroskaa vaan kestäviä tuotteita, teollisuudella ja kaupalla on vain niin paljon valtaa ettei tavallisen kansalaisen, kuluttajan ääni paina paskaakaan, kukaan ei halua kuullakaan.
Isot ostarit ketjumyymälöineen voisi kieltää, koska ne ovat jo nyt täysin turhia ja pelkkä kuormite ympäristölle, ja samalla vapautuisi paljon työvoimaa joka ryhtyisi tekemään oikeasti hyödyllistä työtä krääsän myynnin sijasta. Ostovoimaakin vapautuisi käytettäväksi järkeviin kohteisiin ja työllisyys kaikenkaikkiaan kohtentuisi, lamasta ja talouskriisistä päästäisiin eroon, kun brändikrääsämyymälät eivät enää ime pois kaikkea ostovoimaa ja hyvinvointia.
Ihan hyvin riittää että 10-20 vuoden välein käy ostamassa takin esim. nahka-fredasta ja kengät kenkä-ralesta. Porukat pukeutuisivat kestäviin ja laadukkaan oloisiin tyylikkäisiin vaatteisiin jotka on hankittu pienistä laatuvaatekaupoista, eikä kertakäyttöiseen brändikrääsään joka pitää uusia pari kertaa vuodessa.