Näin kävi

Viime vuoden keväänä jouduin työttömäksi. Olin ollut jo 20 vuotta samassa työpaikassa mutta tyhmyyttäni menin pyytämään palkankorotusta. Pomo sanoi, että tuollaista vinkumista hän ei jaksa kuunnella ja heitti minut ikkunasta pihalle ja huusi perään, että "Painu vittuun vitun pummi! Takaisin ei ole tulemista!". Kyllä kadutti, olihan palkkani kuitenkin peräti 7 euroa tunnilta eikä ihan joka päivä tarvinnut jäädä ylitöihin tai juosta hiki päässä paikasta toiseen. Viikonloppuvapaitakin oli sentään muutaman viikon välein.

Ahdinkoni ei loppunut tähän. Sukulaiset alkoivat karttamaan minua mutta ymmärrän sen täysin. Eihän kukaan halua olla tekemisissä loispummityöttömän kanssa. Minun suvussani kukaan ei ole koskaan ollut päivääkään työtön ennen minua. Onneksi minut kuitenkin vielä kutsuttiin mukaan sukujuhliin. Jouduin tosin aina nurkkaan istumaan jotta voisin, erään korkeassa virassa olevan sukulaiseni sanoin, "keskittyä rauhassa syrjäytymiseeni". Lisäksi minulle tuotiin jatkuvasti kaljaa, viinaa ja Lasolia sillä työttömäthän ovat tunnetusti aina juoppoja.

Noin kuukausi sitten kaikki muuttui. Sain tietooni, että pääsen mukaan kuntouttavaan työtoimintaan. Tämän jälkeen sukulaisetkin ovat pitäneet minuun yhteyttä ja enää minun ei tarvitse olla yksin nurkassa häpeämässä. Juopottelukin loppui kuin seinään. Elämä hymyilee jälleen.
190
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Muista tarjota leivoskahvit mukaville ja avuliaille virkailijoille..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Maestrolli kirjoitti:

Viime vuoden keväänä jouduin työttömäksi. Olin ollut jo 20 vuotta samassa työpaikassa mutta tyhmyyttäni menin pyytämään palkankorotusta. Pomo sanoi, että tuollaista vinkumista hän ei jaksa kuunnella ja heitti minut ikkunasta pihalle ja huusi perään, että "Painu vittuun vitun pummi! Takaisin ei ole tulemista!". Kyllä kadutti, olihan palkkani kuitenkin peräti 7 euroa tunnilta eikä ihan joka päivä tarvinnut jäädä ylitöihin tai juosta hiki päässä paikasta toiseen. Viikonloppuvapaitakin oli sentään muutaman viikon välein.

Ahdinkoni ei loppunut tähän. Sukulaiset alkoivat karttamaan minua mutta ymmärrän sen täysin. Eihän kukaan halua olla tekemisissä loispummityöttömän kanssa. Minun suvussani kukaan ei ole koskaan ollut päivääkään työtön ennen minua. Onneksi minut kuitenkin vielä kutsuttiin mukaan sukujuhliin. Jouduin tosin aina nurkkaan istumaan jotta voisin, erään korkeassa virassa olevan sukulaiseni sanoin, "keskittyä rauhassa syrjäytymiseeni". Lisäksi minulle tuotiin jatkuvasti kaljaa, viinaa ja Lasolia sillä työttömäthän ovat tunnetusti aina juoppoja.

Noin kuukausi sitten kaikki muuttui. Sain tietooni, että pääsen mukaan kuntouttavaan työtoimintaan. Tämän jälkeen sukulaisetkin ovat pitäneet minuun yhteyttä ja enää minun ei tarvitse olla yksin nurkassa häpeämässä. Juopottelukin loppui kuin seinään. Elämä hymyilee jälleen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu