Koska ydinvoima lienee nyt pitkän aikaa vastatuulessa, niin olisi vakavasti pohdittava miten tulevaisuudessa saadaan energiaa.
1. Säästötoimenpiteet.
Rajuihin säästöihin joudutaan joka tapauksessa. Mistä säästetään?
- Energiaintensiivinen teollisuus joutuu vaikeuksiin (esim. kuumahierre ja sähkösulatus).
- Rakennusten parempi eristys. Tämä ei koske vain asuntoja vaan myös tehtaiden ja kauppakeskusten hehtaarihalleja. Varjopuolena ovat lisääntyneet homeongelmat.
- Yhteiskuntarakenteiden kova muutos. Ei enää kaukana työpaikoista olevia metsälähiöitä. Kesähuviloille kova ylellisyysvero.
- Valaistus. Teiden valaistusta vähennettävä (ja tehostettava). Mainosvalot ja kaikenkarvaiset kaupunkien ylellisyysvalot kiellettävä.
- Kerrostalojen huoneistokohtaiset sähkösaunat kiellettävä. Palataan takaisin talosaunoihin.
- Suuret taulutelevisiot kiellettävä. Sähköliesien tehokkuutta lisättävä.
- Pahimmassa tapauksessa on puututtava myös kotipakastimiin ja kauppojen kylmäaltaisiin.
Energian säästössä ei välttämättä tarvita pakkotoimenpiteitä ja kieltoja. Hinta nousee joka tapauksessa niin korkeaksi, että säästöt toteutuvat ilman kieltojakin.
2. Lisää energiaa
- Kaikki mahdollinen vesivoima rakennetaan. Vuotokset, Kollajat yms rakennetaan raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.
- Tuulivoimaa pitää valitettavasti lisätä. Kaavoituksesta ja rakennusluvista on voitava päättää hallituksen päätöksillä ilman paikallisten piipertäjien vastalauseita. Säätövoimaksi tarvitaan vesivoimaloita lisää.
- Turvetta pitää valitettavasti myös polttaa. Puuhake ei yksin riitä. Sitä paitsi puun kuljetus kivisiltä ja mäkisiltä paikoilta kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä saadaan hakkeesta. Niinpä on pidettävä huolta, että kaikkia soita ei rauhoiteta (kyllä niitä SUOmessa riittää).
Lisäenergia tulee kalliiksi. Joten kyllä se hinta nousee.
Toimenpiteet vaikuttavat osin kamalilta, mutta 50 vuoden kuluttua ne ovat tosiasioita. Runsas energian haaskaus oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti.
1. Säästötoimenpiteet.
Rajuihin säästöihin joudutaan joka tapauksessa. Mistä säästetään?
- Energiaintensiivinen teollisuus joutuu vaikeuksiin (esim. kuumahierre ja sähkösulatus).
- Rakennusten parempi eristys. Tämä ei koske vain asuntoja vaan myös tehtaiden ja kauppakeskusten hehtaarihalleja. Varjopuolena ovat lisääntyneet homeongelmat.
- Yhteiskuntarakenteiden kova muutos. Ei enää kaukana työpaikoista olevia metsälähiöitä. Kesähuviloille kova ylellisyysvero.
- Valaistus. Teiden valaistusta vähennettävä (ja tehostettava). Mainosvalot ja kaikenkarvaiset kaupunkien ylellisyysvalot kiellettävä.
- Kerrostalojen huoneistokohtaiset sähkösaunat kiellettävä. Palataan takaisin talosaunoihin.
- Suuret taulutelevisiot kiellettävä. Sähköliesien tehokkuutta lisättävä.
- Pahimmassa tapauksessa on puututtava myös kotipakastimiin ja kauppojen kylmäaltaisiin.
Energian säästössä ei välttämättä tarvita pakkotoimenpiteitä ja kieltoja. Hinta nousee joka tapauksessa niin korkeaksi, että säästöt toteutuvat ilman kieltojakin.
2. Lisää energiaa
- Kaikki mahdollinen vesivoima rakennetaan. Vuotokset, Kollajat yms rakennetaan raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.
- Tuulivoimaa pitää valitettavasti lisätä. Kaavoituksesta ja rakennusluvista on voitava päättää hallituksen päätöksillä ilman paikallisten piipertäjien vastalauseita. Säätövoimaksi tarvitaan vesivoimaloita lisää.
- Turvetta pitää valitettavasti myös polttaa. Puuhake ei yksin riitä. Sitä paitsi puun kuljetus kivisiltä ja mäkisiltä paikoilta kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä saadaan hakkeesta. Niinpä on pidettävä huolta, että kaikkia soita ei rauhoiteta (kyllä niitä SUOmessa riittää).
Lisäenergia tulee kalliiksi. Joten kyllä se hinta nousee.
Toimenpiteet vaikuttavat osin kamalilta, mutta 50 vuoden kuluttua ne ovat tosiasioita. Runsas energian haaskaus oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Hyvä avaus. Siis oletetaan että Suomi ja sen naapurimaat alkavat vähentämään ydinvoimaa. Hiukan omaa mutuilua:
1. Säästö. Käytännössä sähkö kallistuu kohtuu rajusti, koska kysyntä on tarjontaa suurempaa. Varmaan johonkin Tanskan sähkön hintoihin päästäisiin ja yli koska myös tuontisähkö vähenisi. Säästö tulee siis ihan luonnostaan, kun köyhimmillä ei ole enää varaa sähköön kaikessa toiminnassa. Eläminen yleisesti kallistuu, koska yhteiskunta käytännössä pyörii sähköllä. Kaikkialla se ei ole suurin kustannuserä, mutta kaikkialle se levittäytyy pieninä puroina. Elintaso siis laskee. Myös yritysten kilpailukyky heikkenee, ellei sitten tästä tule globaali ilmiö ja kaikki maat ryhtyvät talkoisiin. Vahvasti epäilen että esim. Kiina ja Venäjä jatkavat edelleen kivihiilen polttoa ja ydinvoimaloiden ylösajoa.
2. Sähkön tuotto. Tammikuun tulipalopakkasiin tarvitaan edelleen paljon energiaa. Tämä tuotetaan luultavasti lähinnä polttamalla ja vesivoimalla. Hetkittäin hyvissä olosuhteissa ehkä pieni osa tuulivoimalla. Käytetty raaka-aine on luultavasti enimmäkseen turve ja fossiiliset polttoaineet. Uusiutuvat toimivat tällä hetkellä aika huonosti kulutushuipun aikana, lukuunottamatta ehkä puun polttoa. Puun poltossa vastaavasti kW/€ suhde ei taida olla kovin hyvä. Eli kuluttajalle tuo kulutushuipun energia tulee olemaan kallista.
Halpa energia on tärkeä tekijä (hyvinvointi)yhteiskunnassa, varsinkin meidän leveysasteilla.
"Halpa energia on tärkeä tekijä (hyvinvointi)yhteiskunnassa, varsinkin meidän leveysasteilla."
Se tosiaan on tehnyt koko maapallosta erittäin pahoinvoivan.
.
Nojoo, jos esim. ruoka, asuminen ja liikkuminen kallistuu sähkön takia, niin en usko että tuo mitenkään hirveästi lisää hyvinvointia. Tai en minä tiedä, ovatko köyhät rikkaita hyvinvoivempia?
Aina ongelma on sana JOS.
Kun ydinvoimalat ja hiililauhdevoimat työntävät n. 2/3 itse tuottamastaan lämmöstä mereen, kysymys energian hinnan vaikutuksesta ruoan hintaan on jotenkin kertakaikkisen kornia, koska tuollainen tuhlaaminen on mahdollista vain ja ainoastaan siitä syytä, että energia on aivan liian halpaa. Ei siihen tarvita yhtään JOS sanaa.
Sähkölle ja lämmölle on eri markkinat.
Mylläri kaipaa viljan jauhamiseen kesällä sähköä, ei lämpöä. Ydinvoimalat ja lauhdevoimalat tuottavat lämpöä aina sähköä tuottaessaan, joten kysynnän puuttuessa se on pakko ajaa mereen. Talvella kun lämpöä tarvitaan lauhdelämpöä voidaan ajaa kaukolämpöverkkoon, jos sitä varten tehtävät investoinnit pystyvät maksamaan itsensä takaisin ja toisaalta prosessille on riittävä poliittinen tahto (esim. ydinvoiman käyttö kaukolämmössä).
"Ydinvoimalat ja lauhdevoimalat tuottavat lämpöä aina sähköä tuottaessaan, joten kysynnän puuttuessa se on pakko ajaa mereen. Talvella kun lämpöä tarvitaan lauhdelämpöä voidaan ajaa kaukolämpöverkkoon, jos sitä varten tehtävät investoinnit pystyvät maksamaan itsensä takaisin ja toisaalta prosessille on riittävä poliittinen tahto (esim. ydinvoiman käyttö kaukolämmössä)."
En saa selvää mitä yriotät sanoa.
1. lauhdevoimaloissa 8mm. hiiltä tai uraania polttavissa) itse tuoteutusta lämmöstä tuhlataan mereen 35-40%. Lämpö on energiaa, josta käydään kauppaa ihan kuin sähköstäkin.
2: yhteistuotantolaitoksissa (CHP) hukkalämpöä ei tuhlata mereen vaan käytetään sähkön tuotantoon. Siksi samalla hiilimäärällä sillä tuotetaan yli 50% vähemmän paskaa ilmaan vastaavalla hiililauhdevoimala
3- ydin-CHP-laitos on jossain käytössäkin, ei Suomessa. En halua alkaa jossittelemaan lämpöydinvoimaloista Suomessa tässä ketjussa, Riittää, kun se mainitaan yhtenä vaihtoehtona kysymyksen "Mistä energiaa" vastaukseksi.
.
Sitä yritän sanoa, että tuosta CHP laitoksesta ei ole suurempaa hyötyä, jos lämmölle ei ole kysyntää.
"Sitä yritän sanoa, että tuosta CHP laitoksesta ei ole suurempaa hyötyä, jos lämmölle ei ole kysyntää."
Taas se JOS!
vrt.aiempi "Aina ongelma on sana JOS"
Alan uskoa, että kaikki perustelusi alkavat sanalla JOS: Kieltämättä se on erinomainen sana, koska sen perään voi suoltaa ihan mitä tahansa skeidaa, ja esiintyä jonkinmoisena jostakin tietäjänä, ja kaikkiin erimielisiin perusteluihin löytyy vastaväittämä. Vakuuttavaa sen sanan käyttö ihan yhtenään ei ole, eikä kukaan jaksa kauaa väitellä jossittelijan kanssa.
Anteeksi "jos" sanan käyttö. Tästä lähtien reunaehdoilla ei ole mitään väliä. Lämpö käy aina tasaisesti samalla hinnalla kaupaksi oli sitten heinäkuun helteet tai tammikuun pakkaset ja sijaitsi voimala sitten missä tahansa.
Kokonaistulos ratkaisee, Säädettävyys joka tapauksessa joustavampaa ja turvallisempaa kuin ydinvoimaloiden säädettävyys.
Reunehdoilla on aina väliä, mutta toistuva argumentoinnin aloittaminen sanalla JOS on todella .... no, vastenmielsitä luettavaa. Pienellä harjoittelulla siitä tavasta pääsee eroon.
JOS on usein korvattavissa sanalla KUN, ja silloin lukija tietää tarkasti, mistä nimenomaisesta tilanteesta haluat puhua, JOS tyrkyttää ensin vastattavaksi kysymyksen "toteutuuko (jos-) ehto?", ja aivan suotta, sekä kieltää ttai ainakin tekee hankalaksi kommentoimasta tilannetta, jossa JOS-ehto ei toteudu.
huh huh. olipas siinä JOSsittelun analyysiä. vatsaa vääntää, mutta tulipahan kirjoitettua. löysin itselleni uusia ajatuksisa JOSsittelusta. Olet ehkä aikaisempien, lukuisten JOSsittelija-palstalaisten johdosta viaton uhrini tällä kertaa. valitan.
"Mistä energiaa?"
Tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9438412
Uusiutuvien energioiden potentiaali
Lyhyesti;: takuulla ei lopu.
Potentiaalia voi olla, mutta käytännön ratkaisuja ei taida olla ihan lähivuosina (oletetaan että ydinvoimasta kuitenkin haluttaisiin eroon lähivuosina).
Tuuli- ja varsinkin sähköenergia pitäisi siirtää aina Välimeren takaa asti, mikä vaatisi paljon poliittista tahtoa ja isoja investointeja. Tässä vaiheessa Afrikan maat eivät ole edes itse omavaraisia uusiutuvien suhteen.
äh, aurinkoenergia tietenkin eikä sähköenergia...
"Potentiaalia voi olla, mutta käytännön ratkaisuja ei taida olla ihan lähivuosina (oletetaan että ydinvoimasta kuitenkin haluttaisiin eroon lähivuosina)."
ydinvoiman ja muun halvan energian huono puoli on myös siinä, että se jarruttaa turvallisempien ja järkevimpien energioiden kehitystä ja käyttöä-
Suomen suhteen olen jo luopunut toivosta: ydinhelvettisuomi toteutuu. taistelua sitä vastaan en lopeta.
Halpa energia jarruttaa eniten kalliimpien energiamuotojen investointeja, ei välttämättä niiden kehittämistä (jossain määrin toki tätäkin). Jos on olemassa turvallisempi ja järkevämpi tuotantomuoto, niin tottakai on kysyntää myös sen tutkimukselle ja tuotekehitykselle kannattavaksi.
Investointien aika on vasta sitten kun ihmiset joko hyväksyvät tuotantomuodon kalliimman hinnan sen muiden etujen takia tai tuotantomuodosta tulee riittävän kannattavaa jo itsellään. Ydinvoiman nopea alasajaminen voisi nostaa rajusti uusiutuvien investointeja (jos siitä siis tulisi kannattavaa jo itsellään), mutta tavalliselle pulliaiselle se näkyisi rajuna kustannusten nousuna lähes kaikessa.
Aikamoista mössöä. En ole talousnero, mutta jos haluaisin vain tuottavan siijoituksen, valitsisin ydinvoiman. Siihen sijoittanut ei voi hävitä sijoitustaan, ei millään.
"Siihen sijoittanut ei voi hävitä sijoitustaan, ei millään."
Tottakai voi, luultavasti ydinvoimaloiden takaisinmaksuaika pitenee tulevaisuudessa, kun niihin vaaditaan Japanin takia parempia turvajärjestelmiä. Ihan syystäkin. Lisäksi, jos esim. uuden ydinvoimalan reaktori sulaisi samantien käyttöönoton jälkeen, ottaisivat pääomasijoittajat rajuja tappioita voimalaitoksen tuhoutuessa jo silloin, vaikka ympäristölle ei aiheutuisikaan vaaraa.
Myös poliittinen ilmapiiri luo sijoittajille riskin. Ydinvoimalan sulkeminen ennen takaisinmaksuaikaa valtion toimesta aiheuttaisi tappioita. Eikös Japanin pörssissä juuri ydinvoimayhtiöt ole tällä hetkellä rajussa laskussa?
Tiedätkö mitä tapahtuu kun ydinvoimalan talous menee niin kiuralle, että sitä ei voida enää ylläpitää?
1. energiatehokkuutta tarvitaan kaikessa, laitteista ja valaistuksesta jopa sähkömoottoreihin.
2. Tuulivoimaa voidaan korkeintaan saada 50 TWh eli 25 GW. Samaten biomassakattiloita 50 TWh eli 22 GW (pl. turve, puutähteet eli pelletit sekä mustalipeä eli soodakattilat). Lämpöpumpuilla saadaan korkeintaan 18 TWh eli 6 GW, pien- ja minivesivoimalla 4 TWh eli 1 GW. Aurinkosähköä saataisiin kaikilta katoilta 15 TWh eli 15 GW ja aurinkolämpöä 8 TWh eli 8 GW.
Uusiutuvilla energioilla tuotetusta sähköstäkin käydään kauppaa, ja se onkin luonnon kannalta huomattavasti järkevämpää kuin ydnsähköstä käytävä kaupanteko. Sitä varten ollaan jo perustamassa omaa sähköverkkoa, kai useitakin, osana muuta yhteiseuroopplaista verkkoa. Ne on oman keskustelunsa aihe, mutta voit lukea lisää ketjusta
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9516628#comment-47096877
En nyt usko, että aivan omaa sähköverkkoa tulee. Korkeintaan yhdistetään etäisiä tuotantopisteitä suoraan kulutuskeskuksiin suurjännitetasasähköllä. Kuten nytkin Olkiluodon ydinvoimalaitokselta lähtee Rauman merikaapeli Ruotsiin.
Afrikka on tosiaan siitä erikoinen maa, että mm. Keniassa valtaosa sähkön tuotantopisteistä on kotituotantoa yhdellä tai muutamalla aurinkopaneelilla. Näiden linkittäminen alueverkkoon on tarpeetonta ja jopa energiatehotonta. Lähinnä CSP-voimaloita voidaan kytkeä.
teen nyt etikettivirheen ja kopioin mainitsemastani ketjusta yhden viesti, jossa on tietoa erilaisista sähköverkoista. Menee vähän mun hilseen ohi, kielitaidottomuudestanikin johtuen.
"
https://www.entsoe.eu/
= ENTSO-E verkkosivusto (+ hieman historiaa sen edeltäjistä)
https://www.entsoe.eu/index.php?id=77
= Nykyinen verkkokartta (Javasovellus)
http://www.kantaverkko.fi/attachments/fi/media/ajankohtaiset/100630_press_release_tyndp_fi.pdf
= Parisivuinen tiivistelmä ENTSO-E:n kymmenvuotissuunnitelmasta
Superverkko on osa ENTSO-E järjestelmää, mantereellisena kantaverkkona. Desertec mm. CSP:n osalta yhdistyisi ensin 2.1.1) mukaisesti ent. UCTE-alueelle (Espanja, Italia, Saksa, Ranska jne.), mutta kokonaisuudessa se leviäisi koko ENTSO-E:n alueelle. Norjan ja Ruotsin sekä Balttian kautta myös vaikuttaisi Suomen ja osin Venäjän energiamarkkinaan.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/ElectricityUCTE.svg/2000px-ElectricityUCTE.svg.png
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/NERC-map-en.svg/2000px-NERC-map-en.svg.png
P.S. Kiinan +/- 800 kVDC (7.2 GW kaapelointi Shanghaihin) siirtohäviöt ovat reilusti alle 7 %. Huolellisesti suunniteltuna voidaan päästä noin 98 % hyötysuhteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi megalopolista noin 1000 km:n välein.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9516628#comment-47096877
Keskustelu sähköverkoista kannattanee lopettaa tässä ketjussa. Riittää, kun tiedämme, että uusiutuvien energioiden tuotto pystytään hyvän sähköverkon avulla siirtämään sinne missä sitä tarvitaan, myös Suomeen ja Suomesta muualle.
Osaako kukaan kertoa paljonko Suomessa maksaa vuodessa hämärän pimeän (yö) ajan sähkövalaistus ulkona ??? (moottoritiet metsäkylien pikkutienpätkiin).
Teiden valaistuksesta kuulin vuosia sitten arvion: kulutus mitätöntä. Arvion esittäjä oli joku teistä vastaava viranomainen.
Luonnollisesti on hyötynäkökohtakin: pimeät tiet aiheuttaisivat enemmän onnettomuuksia --> kustannuksia veronmaksajiulle-