Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa, ainakin mitä tulee Pohjois-Euroopan suunnitelmiin tuoda Skandinavian vesivoima koko Euroopan varavoimaksi.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article382177.ece
"Kymmenen energia-alan yhtiötä suunnittelee uutta eurooppalaista sähkön "superverkkoa". Mukana ovat muun muassa Siemens ja Areva. Suunnitelma julkistetaan tänään Lontoossa.
Koska Keski- ja Etelä-Euroopan maat kasvattavat tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoaan vauhdikkaasti, ne tarvitsevat maiden väliseen sähkönsiirtoon uusia siirtoverkkoja.
Tavoitteena on tuottaa Pohjanmerellä isoja määriä tuulisähköä ja yhdistää Ison-Britannian, Saksan ja Norjan sähköverkot. Pohjanmerelle rakennettavan tuulivoiman säätövoimaksi kaavaillaan Norjan vesivoimalla tuotettua sähköä."
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article382177.ece
"Kymmenen energia-alan yhtiötä suunnittelee uutta eurooppalaista sähkön "superverkkoa". Mukana ovat muun muassa Siemens ja Areva. Suunnitelma julkistetaan tänään Lontoossa.
Koska Keski- ja Etelä-Euroopan maat kasvattavat tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoaan vauhdikkaasti, ne tarvitsevat maiden väliseen sähkönsiirtoon uusia siirtoverkkoja.
Tavoitteena on tuottaa Pohjanmerellä isoja määriä tuulisähköä ja yhdistää Ison-Britannian, Saksan ja Norjan sähköverkot. Pohjanmerelle rakennettavan tuulivoiman säätövoimaksi kaavaillaan Norjan vesivoimalla tuotettua sähköä."
Vastaukset 21
Vanhimmat
Korjaus linkkiin... (tämän päivän uutinen)
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article543191.ece
"Kymmenen eurooppalaisvaltiota on luonnostellut aiepöytäkirjan sähköverkon rakentamisesta Pohjanmerelle, kertoo Ny Teknik.
EU:n mukaan Pohjanmerelle rakennettavan tuulivoiman kapasiteettia lisätään 150 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. 563 terawattitunnin vuosittainen tuotanto vastaa 16 prosenttia Euroopan sähkönkulutuksesta.
EU arvioi, että vuoteen 2050 mennessä merituulivoima vastaa 46 prosenttia Euroopan energiantarpeesta.
Toistaiseksi valtiot ovat suunnitelleet tuulivoimapuistoja itsekseen. Kymmenen eurooppalaisvaltiota otti kuitenkin perjantaina yhteistyön edistysaskeleen sopimalla North Sea Gridiksi kutsutun verkon rakentamisesta.
Tavoitteena on tuottaa Pohjanmerellä suuria määriä tuulisähköä ja yhdistää maiden sähköverkot.
Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Irlanti, Tanska, Ranska, Saksa, Luxemburg, Norja ja Ruotsi kirjoittivat verkosta sopimuksen Brysselissä viime perjantaina. Sopimus ei ole sitova, mutta sillä päästään yhteistyössä alkuun. Työn tässä vaiheessa lähinnä kartoitetaan yhteistyön teknisiä ja markkinaehtoisia ehtoja.
Nature-lehden arvioiden mukaan North Sea Gridin kaltaisen verkon rakentaminen maksaa noin 20 miljardia euroa.
Pohjanmeren sähköverkko on yksi EU:n tärkeimmiksi arvioimista infrastruktuuriprojekteista."
näkyy putkahtavan esiin nykyään useasti nykyisin tiedossa olevilla ratkaisuilla.Kyllä 40 vuodessa varmaan löytyy muutakin josta emme nyt tiedä mitään.Ajatelkaa tekniikkaa 40 vuotta sitten!
2050 on riittävän kaukana nykypolitiikoiden virhepäätösten todistamiseksi virheellisiksi. jopa 2020-ennusteetkin on arvailua tai tarkoitushakuista spekulointia, mutta muutokset kuitenkin niin pieniä, että isoa möhläystä on vaikea tehdä - paitsi jos sattuu jotain todella murheellista uusien jättilaitosten vuoksi.
Täällä taisi joku mainitakin jonkun jutun yhteydessä: globaalilla tasolla väestönkasvu on erittäin merkittävä tekijä myös energian kulutuksen kannalta, ja etenkin pitkäaikaisten ennusteiden kohdalla vaikea arvioitava. Eihän meidän kyvyt riitä edes Suomen energiankulutuksen arviointiin muutaman vuoden päähän, vaikka meillä on kohtuullisen pieni väestön kasvu, niin miten sitten voi arvioida 1000-kertaisen väestön määrän ja energiantarpeen 40 vuoden päähän luotettavasti oikein? Ei muuten kuin erilaisten skenaarioiden avulla, ja sitten katsotaan mikä osui lähimmäs toteumaa.
Tilannetta helpottaisi, jos Suomeen rakennettaisiin tehoreserviksi 2 GW (400 GWh) ydinvoimaa. Tuolloin ei Energiateollisuudenkaan tarvitsisi huolehtia Ruotsin olemattomasta tehoreservistä tai Pietarin sähkölämmityshuipusta vuoden vaihteessa.
"Tilannetta helpottaisi, jos Suomeen rakennettaisiin tehoreserviksi 2 GW (400 GWh) ydinvoimaa."
Takuuvarmasti ei toteudu, ellei ydinvoiman tuotanolle keksitä jotain aivan ihmeellistä varamerkitystä - kuten vaikkapa vedyn tuotanto. Sitä ennen vedyn kulutuksen olisi kuitenkin oltava niin suuri, että sen suurtuotanto on kannattavaa.
Ydinvoimalan seisottaminen kulutustarvetta odottamassa on kuollut ajatus, paitsi että joskus sitä on lyhytaikaisesti harjoitettu pelkästään sähkön hinnan nostamiseksi. ydinvoimalan käyttö säätövoimana taas kasvattaa ydinvoiman turvallisuusriskejä. Voi myös olla, että "ylimääräinen" ydinvoimala pidetään tehoreservinä kuten hiilivoimalat nyt.
moniongelmainen asia tuo ydinvoma.
Tehoreservi on lauhdutusydinvoimaa, jolle riittää tuntien tai jopa kuukauden mittainen ylösajo. Lyhyessä mittakaavassakin oleva 10 MW per 10 minuuttia toteutuu helposti.
Sen maksaisi raskas teollisuus pienentyneinä sähkölaskuina ja pienkuluttajat suurentuneina yleiskuluina. Bruttona pitäisi tulla lisää verotuloja.
Lisäksi, tuo vety (oli sitten radiolyysillä tai muuten) on kallein energialähde joka ei sovellu kuin erittäin pieneen käyttöryhmään (raketit, datakeskusten varavoima tms.).
"Lisäksi, tuo vety (oli sitten radiolyysillä tai muuten) on kallein energialähde joka ei sovellu kuin erittäin pieneen käyttöryhmään (raketit, datakeskusten varavoima tms.). "
Tarkennan: vedyn tuotanto ei ole järkevää ydinvoimalla ennenkuin sen kulutus on kasvanut niin suureksi, että sen suurtuotanto on kannattavaa. Kulutus ei voi aivan pian kasvaa niin suureksi, ja siksi vetyä tuotetaan vain pieniä määriä pienissä laitoksissa/-laitteilla, ja siksi se on kallista. Kysynnän kasvaessa tuotanto ja kilpailu lisääntyy, ja varsinaisia vedyn tuotantoon tarkoitettuja ydinvoimaloita voidaan alkaa rakentamaan.
Jotain tulee mieleen:
- tuulivoiman tuotannon vaihtelu pienenee, kun tuulituotantoa on laajalla alueella ("jossain tuulee aina"
- - säätövoiman määrä suhteessa kapasiteetin määrään vähenee
- - - luulisin, että vesivoima olisi parempi paikallisena säätövoimana
- suuri kysymysmerkki: tuleeko Superverkkoon muuta kuin uusiutuvia enegioita, vai kaapataanko sekin ruskean energian siirtotieksi tai ylimäärätuotannon dumppauspaikaksi
- - vai tulisiko eurooppaan kaksi sähköverkkoa
- - - kumpaan verkkoon desertec (aurinkoenergiaa afrikasta)?
1) Hajautus koskee vain Pohjanmeren aluetta, ei koko Euroopan tasoa
1.1) 150 GW merituulivoimaa Pohjanmerellä vaatii valtavat resurssit myös varastointiin (Norja*)
1.2) Suurjännitetasavirtayhteys mahdollistaa mantereellisen energiamarkkinan (Norja*)
2) 16-46 % merituulivoimaa/merienergiaa + loput 54-84 % muuta (mm. 20-25 % ydinvoimaa)
2.1) Euroopassa on jo kuusi laaja-aluesynkronoitua sähköverkkoa (mm. NORDEL) jotka on tarkoitus seuraavaksi yhdistää mahdollisimman yhtenäiseksi kokonaisuudeksi
2.1.1) NORDEL/UCTE sähköverkkofuusioon (+ UKTSOA + ATSOI + NORDEL (Islannin aliverkko))
*) Norjan profiloituessa mantereelliseksi reserviksi, tulee sen vaurausrahastot kasvamaan entisestään sillä varavoimasta maksetaan jo nyt 500 €/MWh verrattuna 50 €/MWh spot-hintaan.
P.S. mm. NORDEL tunnetaan nykyään ENTSO-E:nä joka yhdistää entiset UCTE:n, NORDEL:n, BALTSO:n, UKTSOA:n ja ATSOI:n.
Olipa tietopläjäys :) Vaatii pitkäöäö pureksimista.
Noilla perusteilla harkitsen kantaani vesivoiman käyttöä paikalliseen säätöön uudetaan-
Onko jostain saatavana jokin yleistason dokumentti kaikista noista verkoista?
Mihin rakoon sijoittuu Superverkko ja Desertec? Desertecistä näin arvion, että siirtohäviöt jäisi suhteellisen pieneksi, 15%, juuri HVDC::n ansiosta.
https://www.entsoe.eu/
= ENTSO-E verkkosivusto (+ hieman historiaa sen edeltäjistä)
https://www.entsoe.eu/index.php?id=77
= Nykyinen verkkokartta (Javasovellus)
http://www.kantaverkko.fi/attachments/fi/media/ajankohtaiset/100630_press_release_tyndp_fi.pdf
= Parisivuinen tiivistelmä ENTSO-E:n kymmenvuotissuunnitelmasta
Superverkko on osa ENTSO-E järjestelmää, mantereellisena kantaverkkona. Desertec mm. CSP:n osalta yhdistyisi ensin 2.1.1) mukaisesti ent. UCTE-alueelle (Espanja, Italia, Saksa, Ranska jne.), mutta kokonaisuudessa se leviäisi koko ENTSO-E:n alueelle. Norjan ja Ruotsin sekä Balttian kautta myös vaikuttaisi Suomen ja osin Venäjän energiamarkkinaan.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/ElectricityUCTE.svg/2000px-ElectricityUCTE.svg.png
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/NERC-map-en.svg/2000px-NERC-map-en.svg.png
P.S. Kiinan +/- 800 kVDC (7.2 GW kaapelointi Shanghaihin) siirtohäviöt ovat reilusti alle 7 %. Huolellisesti suunniteltuna voidaan päästä noin 98 % hyötysuhteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi megalopolista noin 1000 km:n välein.
Täytyy nyt tyytyä tallettamaan ketju myöhempää matskun tarkastelua varten. Joskus aihe lakkaa kiinnostamasta, kun saa kunnon tietoiskun, mutta tämä eiu ole sitä, vaan vain rauhallisen ajan odotusta ja valmistautumista pureksintaan.
Desrtec (lempilapseni, jos niin saa sanoa) jäi vaivaamaan siirron hyötysuhteeltaan, ja kävin kurkkaamassa sivustoa /1/, joka olikin kovasti muuttunut Raflaafa iskulause hätkähdyttää:
* 6 tunnissa autiomaa vastaanottaa energiaa enemmän kuin ihmiskunta kuluttaa vuodessa *
Tekniikan hyötysuhde sitten vähän palauttaa maan pinallle. Siirron hyötysuhteesta sanotaan kuitenkin näin:
"With around three percent per 1,000 kilometers, the transmission losses are fairly low."
http://www.desertec.org/en/concept/technologies/
Nyt en jaksanut etsiä kertomaani 15% siirtohäviöä, mutta alueeltaan Desertec on koko Pohjois-Afriikasta jonnekin Lähi-Itään ja lopulta Eurooppaan. joten kai siitä se 15% kertyy.
1: http://www.desertec.org/en/
Ehkä sen verran pitänee tarkentaa omaa näkemystä asiaan, että Desertec ja North Sea Grid eivät sulje toisiaan pois tai edes ENTSO-E verkkojärjestelmää pois vaan ne ovat enemmän toisiaan täydentäviä konsepteja.
Desertec on visionsa mukaan ensisijaisesti aavikoiden aurinkoenergiaa hyödyntävä, joka siirtää kauppatavaransa Euroopan energiamarkkinoille. North Sea Grid taas hyödyntää Pohjanmeren vesi- ja tuulienergiaa.
Tämä kaikki yhdistyisi yhtenäisessä ENTSO-E:n kantaverkossa. Ainoa kilpailualue tulee siinä, kun eri konseptien "alue- ja jakeluverkot" (suurjänniteversioina) kohtaavat keskenään. Siis samaa kuin nyt Suomessa esim. Fortumin ollessa vahvoilla toisaalla ja Vattenfallin toisaalla.
Tuohon sitten tulee vielä se 80 % (EU 2020) tai 20 % (EU 20xx) osuus, minkä fossiiliset energialähteet ydinvoima mukaan lukien kattavat. Näin ollen, mitä enemmän ydinreaktoreita vanhat jätit rakentavat sitä suuremmalla osuudella ne jäävät kilpailemaan mahdollisten uusien jättien kanssa.
Saksalaisilla, jos millä on tuntemusta uusista jäteistä (E.ON AG:sta tuli vuosikymmenessä maailman suurin yksityinen energiayhtiö, olkoonkin että Saksan energiamarkkinat olivat suuressa murroksessa kylmän sodan jälkeen).
Se riski on olemassa, että energiajätit "kaappaavat", käytännössä monopolisoivat uusiutuvien energioidenkin tuotannon painamalla hinnat niin alas, että pientuotanto käy kannattamattomaksi. mikä taas haittaa siirtymistä kohti hajautettua söhkön tuotantoa ja sen vaatimaa verkkorakennetta/tekniikkaa.
Sattuuko sinulla olemaan tiedossa dokumentteja Tanskan sähköverkon rakenteesta? Kerron tässä lyhyesti sen, millaisen luulen sen olleen vielä joitakin vuosia sitten (lohkotason dokumentti katosi netistä):
- kaksi verkkoa, itä- ja länsi, yhdistetään
- verkkoa muutetaan hajautettuun tuotantoon sopivaksi
- nimitys: aktiivinen hajautettu verkko
- pääverkkoon liitty itsenäisiä kaksisuuntaisia paikallisia verkkoja
- paikallinen verkko toimii ilman pääveterkkoa myös sen häiriötilanteissa ja toisinpäin
- vaatii runsaasti automaatiota paikallisen verkon ohjauksessa (suomessa kai "älyverkko")
vielä muutama vuosi sitten, mikä varmuuden vuoksi täsmennettäköön. Verkon nimitys saattoi olla myös "aktiivinen jakeluverkko", englanniksi, kääntäkää itse :)
http://www.nasdaqomxcommodities.com/
- NASDAQ OMX Commodities (yleishyödykejohdannaisia, kuten sähköpörssit)
http://www.nordpoolspot.com/
- Sähkön Spot-markkinoiden reaaliaikainen tilanne ja laskennalliset järjestelmähinnat
http://people.plan.aau.dk/~ana/Education/7sem/CHP plants participating in the Spot market and the balancing markets.pdf
- Tanskan erikoisuus (CHP lauhdevoiman sijaan säätövoimana)
- Yleistä kuvausta Tanskan reservistä
DK1 (West) ja DK2 (East) kuuluivat eri sähköverkkoihin, periaatteessa tämä jatkuu edelleen.
- DK1 on osa entistä UCTE- (mm. Saksa) ja DK2 entistä NORDEL-aluetta (mm. Norja).
- Yhdistys mahdollinen, ei varmaa (esimerkiksi Norja 1-3 hajautettiin Norja 1-5 eli viiteen osaan).
- Itsenäisiä verkkoja tutkitaan (mm. IBM:n toimesta), mutta poliittinen ilmapiiri epäselvä
- Sähkösaarekkeet ja kantaverkko tai sähköautot liittyy tutkimukseen
- Sähkösaarekkeet ovat teoriassa häiriöttömiä (paino sanalla teoriassa)
- Ei kai muuten IBM mukana olisikaan?
http://www-03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/32623.wss
- Älypuolustusjärjestelmä
http://www.zurich.ibm.com/news/09/edison.html
- Älykäs sähköverkko
http://www.greentechmedia.com/articles/read/ibm-tests-smart-charging-in-denmark-5788/
- Älykäs sähköautolataus
http://130.226.56.153/rispubl/presentations/hindsberger.pdf
Se mistä puhuin, oli silloisen Tanskan toisen verkkoyhtiön, Eltran, vuosirapporttti. Tämä dokumentti oli enemmän ammatillinen, kuten aiemmatkin antamasi, joista olen vain ehtinyt vain vilkaista muutamia. Kiitos niistä.
Pistän tähän hyvin karkean kuvauksen sähköverkkojen rakenteellisista eroista Suomessa ja Tanskassa niitä lukijoita varten, jotka eivät oikein ole päässeet sisään asiaan. Kuvaus on tyyliä "tällainen se ei ole, mutta tällaiseksi sitä kannattaa ajatella", mutta korjaa jos jotain meni ihan pieleen tai jotain oleellista jäi pois, niin omakin käsitykseni tulee korjattua.
Suomen sähköverkko:
- piirrä vaakasuora viiva. Se on Suomen sähköverkko
- viivan yläpuolelle piirrä laatikoita, joiden nimeksi esim. voimala1, voimala2...
- viivan alapuolelle piirrä laatikoita, esim. tehdas 1, kaupunki1....
- yhdistä piirtämäsi laatikot Suomen sähköverkkoon
Nyt Suomen sähköverkossa on sähkön tuottajia ja kuluttajia. Tarkemman rakenteen löytää siitä kiinnostuneet netistä vaivatta.
Tanskan sähköverkkö (suunnitteilla/rakenteilla):
- piirrää vaakasuora viiva. Se on Tanskan sähkön pääverkko
- piirrä pääverkkon yläpuolelle pari laatikkoa, esim. Voimala, Kuluttaja. Ne ovat pääverkkoon kytkettyjä (suur)voimaloita ja kuluttajia
- pääverkon alapuolelle piirrä vaikkapa kolme laaatikkoa, K1, K2, K3. Kutsutaan niitä tässä kytkentäelimiksi
- piirrä laatikoiden sisään nuolet ylös ja alas kuvaamaan sähkön siirtosuuntia
- piirrä jokaisen kytkentäelimen alle samanlainen viiva kuin pääverkolle, lyhyempi. Nämä ovat paikallisverkkoja.
- piirrä paikallisverkkojen ylä- ja alapuolelle samanlaiset voimalat/kuluttajat kuin pääverkossa, mutta pieniä ja enemmän
- yhdistä paikallisverkko viivalla yhteen kytkentäelimeen
Nyt on Tanskan sähköverkko piirretty
Tanskan verkon ideana on itsenäisesti toimivaan kykenevät paikallisverkot, mutta se on nykykielenkäytön mukaan "hyvin haasteellinen" tavoite. Sähkön tuotannon ja kulutuksen tulee olla kussakin verkossa yhtäsuuret, mikä Suomen verkossa onnistuu "helposti". Tanskan verkossa, jossa sähkön siirtosuunta voi muuttua jokaisessa verkossa, myös niin, että yksi paikallisverkko syöttää pääverkon kautta sähköä toiseen paikallisverkkoon, haastetta tasapainon saavuttamiseksi riittää.
Miksi Tanska tuollaisen verkon haluaa? Se on eri jutun aihe, mutta hajautettu sähköntuotanto on taustalla. Se on yksi tulevaisuuden suurista energiaratkaisuista.
Molempien maiden pääverkoista on luonnollisesti vielä yhteydet ulkoisiin verkkoihin. Suomenkin verkossa on käsittääkseni olemassa "aliverkkoja", joita kutsutaan saarekkeiksi, mutta ne ehkä ohjataan siihen tilaan häiriötapauksissa, en tunne asiaa juuri lainkaan.
Sähköverkot on hyvin monimutkaisia rakenteita, paljon enemmän mitä voimme siitä ulkoapäin nähdä. Kuluttajat voivat olla tyytyväisiä siihen, että heidän ei tarvitsekaan tietää siitä paljonkaan enemmän, kuin että "sähkö tulee töpselistä". Niin kauan kuin sitä sieltä tulee, asiat on hyvin.
"Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa, ainakin mitä tulee Pohjois-Euroopan suunnitelmiin tuoda Skandinavian vesivoima koko Euroopan varavoimaksi."
Oletko ihan vakavissasi? Suomessahan riittää uusiutuvia energioita yllin kyllin, ja Euroopasta saa tarvittaessa lisää, kuten eurooppalaisetkin saisi Suomesta.
Oletko sitä mieltä, että on järkevää rakentaa ydinsuomireservaatti jälkeläisillemme? Jos he tosissaan haluavat ydinvoimasta eroon, jokainen uusi ydinvoimala Suomessa tekee sen heille aina vain vaikeammaksi.
Tämän hetkinen tilanne vai 2050 ?