M37, suhde kestänyt 15v joista naimisissa viimeiset 10. Kaksi tosi ihanaa lasta, pieniä vielä. Näen aamulla vieressäni kuorssaavan, ylipainoisen lahnan joka herättyään alkaa nalkuttamaan (Näky on myös henkisesti sama). Meillä ei enää ole mitään todellista yhteyttä. (eikä fyysistä). Sanoin kysyttäessä, etten enää rakasta häntä, vaikka hänellä on tunteita minua kohtaan, En halua valehdella. Vaimoni näkee elämän surelta osin negatiivisena ja tuntee että kaikki on häntä vastaa. Mikään ei onnistu, Tosiasiassa meillä on kaikki keskimääräistä paremmin. Kaikki terveitä, ei rahahuolia, kaikki hyvin, oikeasti. Hän on negatiivinen möykkääjä. Emme esim. pääse kauppareissua ettei joku jo olisi ostoskärryillään tiellä tai jos oikean merkkinen ketsuppi on loppu hyllystä, saa kaupan henkilökunta kuulla "piilovittuilua". Hänen ajaessa, emme kaupungin läpi pääse autolla, ettei joku olisi tiellä tai ajaisi muuten vain "väärin". Näissä tilanteissa saa muut autoilijat "valohoitoa" ja kansainvälistä sormimerkkiä. Minua hävettää. Poistun tai yritän piiloutua, En halua liikkua julkisesti hänen kanssaan. Lapsemme oppii kaikki kirosanat ennen tarhaikää. Teen töitä ihan liikaa, koska en halua mennä kotiin. Katselen lähes päivittäin lasteni kuvia tietokoneelta. Hymyilen, nauran.. kunnes itken. Olen valmis uhraamaan kaiken näiden kahden pienen ihmisen vuoksi. En vain enää jaksa. Menenkö kotiin? Onko minulla kotia?
Ei rakasta
koditonko
20254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kamalalta kuulostaa. Mutta. Jos vaimo ei ollut tuollainen avioituessanne, niin mitä teillä on tapahtunut, että hänestä on tullut sellainen?
Sinun kannattaa mennä kotimatkalla kirjaston kautta ja hakea muutama kirja parisuhteen hoitamisesta. Kysyn saman kysymyksen kun edellinenkin, "Jos vaimo ei ollut tuollainen avioituessanne, niin mitä teillä on tapahtunut, että hänestä on tullut sellainen?"
niinpä, esimerkiksi narsisti osaa olla todella hurmaava ja kätkeä todellisen luonteensa.
Mutta jossain vaiheessa luonne putkahtaa esiin, epäilen, että tässä on kysymys siitä.
Niin. Rakastuneenahan, ja suhteen alussa, toisessa ei niitä huonoja puolia oikein tahdo nähdä. Toinen taas suhteen alussa jaksaa piilottaa negatiivisia puoliaan. Että ei se vaimo välttämättä niin erilainen ole ollut. Mutta kahden edellisen kirjoituksesta voi lukea rivien välistä: Mitä sinä olet vaimollesi tehnyt kun hänestä on tullut tuollainen? Oletan että olette naisia.
Oletan, että olet nainen, ja huonoluonteinen/luonnevikainen, joka vastasit klo 11:35
Rivien välistä sen huomaan. Naisen huonoon käytökseen vaikuttaa naisen oma röyhkeä käytös, ei siitä voi muita syytellä
Kysyin siis (nainen, kyllä) ensimmäisenä "Jos vaimo ei ollut tuollainen avioituessanne, niin mitä TEILLÄ on tapahtunut, että hänestä on tullut sellainen?" Yleisesti ottaen, en syytä aviomiestä.
Oletan, ettei vaimo ollut alttarilla mikään kiroileva hylje, edes piilosellainen.
Mikä hänestä on sellaisen tehnyt? Mikä hänet saa niin raivon partaalle, että ei kestä edes ostoskärryä marketissa? Raiteiltaan mennyt hormonitoiminta? B-vitamiinin puutostila? Toteutumattomat toiveet? Keski-iän kriisi? Onko hän kurkkuaan täynnä anoppia, äitiään, siskoaan? Omaa liikalihavuttaan? Eikö hän itsekään rakasta omaa aviomiestään? Onko hän itse ollut rakastunut toiseen mieheen ja valinnut perheensä vastoin sydämensä ääntä?
Ap:n mukaan kaikki on "muuten hyvin". Mutta ei näköjään ole. Jotakin on tapahtunut, ei kenestäkään tule noin onnetonta ihmistä, että tekee koko ympäristönsäkin onnettomaksi, jos ei mitään ole tapahtunut ja "kaikki on hyvin".
Häh? Luepa uudestaan ja mies olen ja kahden edellisen kirjoituksesta voi päätellä että se on MIES joka naisen moiseksi muutti. MIEHEN siis pitää korja tilanne ja lainailla parisuhdeoppaita. Nainenhan on syytön käytökseensä. Miehen vika.
>Mitä sinä olet vaimollesi tehnyt kun hänestä on tullut tuollainen? Oletan että olette naisia.<
No minä olen mies toisesta en tiedä, mutta sain ainakin sen kuvan kielenkäytöstäsi, ettei olisi pahitteeksi katsoa myös peiliin.
"Näen aamulla vieressäni kuorssaavan, ylipainoisen lahnan..."
Vaikka nämä olisi vain ajatuksia, niin ajatukset kasvaessaan tulee myös suusta ulos ja lopulta jopa tekoina. En silti tullut arvostelemaan enkä moralisoimaan sinua, pyydän anteeksi jos sait sellaisen kuvan.
Parisuhteen eteen täytyy tehdä joka päivä paljon työtä, jos haluaa että se pysyy onnellisena. Toinen toistensa huomioonottamista ja yrittämistä täyttää toistensa tarpeet.
Me kaikki opitaan kriiseistä, niiden tarkoitus on muistuttaa siitä ettei kumpikaan olisi toisille itsestäänselvyys. Se kumpi on vahvempi, joustaa silloin kun ollaan lukossa ottamaan tai antamaan rakkautta. Sinä voit yrittää kääntää katseesi niihin ihaniin yhteisiin muistoihinne ja viedä vaikka kukkia kun palaat töistä kotiin.
Ymmärrän että sinua harmittaa nalkutus, me kaikki miehet ollaan siinnä samanlaisia. Se harmittaa koska miehen ensisijainen tarve on olla olla mies, nalkuttamisessa sanat potkii kirjaimellisesti munille.
Ei me voida kuitenkaan vääntää vaimoamme kurkusta pitämään itseämme miehinä, mutta voimme itse tehdä vetovoimamme eteen paljon. Voimme tehdä samalla tavalla kun lähtisimme iskemään itsellemme uutta naista. Kokeile niin avioliitossanne tapahtuu muutos jossa olisit valmis kosimaan vaimoasi uudelleen.
Onko rooli taas vaihtunut. Perhekkin löytynyt , oletko vahingossa kävellyt väärään asuntoon .Tule äkkiä ulossieltä ennekuin oikea isäntä tulee ja vetää sua kuonoo. Kuva lahnasta sängyssä on omakuvasi. Asunnon oikeaomistaja on jättänyt jostainsyystä peilin sängylle ,etkö tunnista itseäsi. Sut tunnetaan jutuistas Naisten mollaaja. Hakeudu hoitoon.
Kun sinä "koditonko"olet sanonut vaimollesi ettet ENÄÄ rakasta häntä,et ole koskaan oikeasti rakastanutkaan.Tarkoitan,että kun vaimosi ei ole sinulle henkilökohtaisesti mitään pahaa tehnyt et voisi olla rakastamatta jos joskus olisit ylipäätään rakastanut häntä.
jaahas taas yksi sivupersoona sulla, et on sul oikeen perhe, paskat olet yksin ja viikonloppu tulossa, ota lääkkeesi ettei pääsi poksahda..
Sanot, että olet valmis uhraamaan kaiken pienten lastesi tähden. He ovat heikkoimmassa asemassa, kun vanhempien parisuhteessa menee huonosti. Jos ette enää pääse minnekään keskustelemalla kahden kesken, menkää parisuhdeneuvojalle. Sinne voi mennä yksinkin, jos puoliso ei heti innostu lähtemään mukaan. Jos nyt ajattelet, että ei, niin ajattele, että teet sen lastesi tähden.
Elämä voi muuttua.
Hyvin kirjoitettu. Toivottavasti ap:llä on halua tehdä noin. Se vaatii myös halua, tai mikähähän olisi oikea sana, kykyä? nähdä vaimo taas siinä valossa kuin ennen. Edelleen kuitenkin olen sitä mieltä ettei syy vaimon muutokseen, (anteeksi arvon naiset) nyt tällä kertaa välttämättä ole miehessä.
naisilta ei ole syytä tässä tapauksessa pyytää anteeksi, eikä muissakaan kohdin kun väärässä ovat, ei naisen huono käytös ole sen sallitumpaa kuin miehenkään huono käytös, eikä kummankaan tapauksessa syytä tule hakea muualta kuin peilista ja mikäli kiinnostaa sisäinen rauha ja oppikirja hyvän käytöksen oppimisen salaisuuteen niin ei muuta kuin Raamattua lukemaan. Lukemisen lisäksi tulee toimia luetun mukaisesti niin alkaa hyvä käytös saamaan valtaa enemmän ja useammin
Olet siis sitä mieltä ettei törkeä kielenkäyttö (ap:n kohdalla vaimonsa nimittely) voi vaikuttaa mitenkään vaimoon, vaan hänen kuuluisi olla ihan onnellinen. No, sillä samalla logiikalla ei nalkutuksenkaan pitäisi vaikuttaa mitenkään mieheen. Nalkuttavan vaimon miehenkin kuuluisi näin ollen olla myöskin ihan onnellinen.
Henkisesti alistan tuon vaimoraukan. Pidän häntä kotona lapsia hoitamassa, itse matkustelen paljon (muka) töissä. En anna rahaa käyttöön ja sitten odotan että "reissuilta" tultuani on jalat levällään ja peppu pystyssä :)
Kumma kun on vähän kärttyinen?
Jätä se lihava lahna. Lapsistasi tulee joka tapauksessa samanlaisia.
Soopaa.
"Olen valmis uhraamaan kaiken näiden kahden pienen ihmisen vuoksi."
Noin väittää mies, joka "tekee töitä ihan liikaa, koska ei halua mennä kotiin."
Hän siis pysyttelee mahdollisimman paljon erossa lapsistaan joiden puolesta valehtelee "olevansa valmis uhraamaan kaiken".
Jos mies OIKEASTI välittäisi lapsistaan hän ei uhraisi heitä työnteolleen, vaan pyrkisi mahdollisimman paljon viettämään aikaansa heidän kanssaan. Näin hän osoittaisi heille rakkauttaan, eivätkä lapset joutuisi kokemaan itseään isänsä hylkäämiksi, kuten nykyisellään tulee käymään.
ÄHÄKUTTI AP!
Ai kun tuntui hyvältä lukea marinasi!
Yksi paskahousu ukko muiden saamattomien lisäksi, heh heh heh!
Ja mikä parasta, TUO ei lopu koskaan!
Olet siinä hamaan loppuusi asti ja se on sinulle aivan oikein!
Naisesi on lihonut, koska on joutunut syömään korvatakseen hellyyden kaipuunsa, jota sinä et ole halunnut täyttää ja marinat johtuvat siitä, että on tuollaisen mielenkiinnottoman hiljaisen hissukan kanssa joutunut arkensa jakamaan, jolla ei ole mitään mukavia suunnitelmia minkään suhteen!
Vaimosi ei ole mikään sirkuksen tirehtööri, jonka kuuluu sinun elämääsi hauskaa tuoda, se pitäisi järjestää yhdessä, mutta sinä olet piiloutunut sinne toimistosi pöydän taka, niinkuin saamattomat ukot tekee lapset tehtyään!
Teitä kyllä riittää!
Turhaan haaveilet meistä hoikista sporttisista ilopillereistä, me kaipaamme samanlaista rinnallemme, kuin olemme itsekkin, pysy sinä vain siellä
hiljaisessa yksinäisyydessäsi,sinne kuulutkin!
Ukko ollut 15 vuotta suhteessa ja vasta nyt pienet lapset?
HALOO??
Varmasti vuosien myötä opit vaimosi tuntemaan ja vasta nytkö, lapset tehtyäsi, sitten alkoi naisella suunpieksännät ja nalkutukset ja posahti läskiin kuntoon?
Älä naurata!
Miten se luonne ja ulkonäkö noin äkkiä sitten muuttui?
Eiköhän se todellinen syy naisesi käytökseen ole todellakin tuo täälläkin mainittu, sinun katoamisesi sinne tyopaikalle lasten hoidon sijaan..
"koneelta katselen lasten kuvia ja lasten kasvamista.."
Hohhoijaa!!
Oletko siis enempi kummi kuin se vanhempi?
Nyt potkit saamaton luuseri äijä itseäsi kunnolla persuuksiin ja alat vahtiin vapaa-ajallasi niitä muksujas, ennenkuin ne lähtee armeijaan.
Naiselles annat vapaa aikaa itsensä huolehtimiseen ja kuntoiluun,
mielikin siinä virkistyy naisella laihtumisen ohella.
Sinäkin huomaat elämäsi parantuvan, kun alat ISÄKSI ja vaimosi komistuu.