Alla olevista keskusteluista käy ilmi että miehenne on VAIN VAKAVAST SAIRAITA, kun he pettävät.
Ei taideta apteekissa myydä vierasta pillua, mikä nyt neuvoksi.
Ei kai teidän tarvi muuta sitten kuin kärsiä kun ukko pettää.
Pistäkää näille pettäville ukoille merkki otsaan, tai lyökää vaikka mustasilmä, että sairaat erotetaan.
Ei taideta apteekissa myydä vierasta pillua, mikä nyt neuvoksi.
Ei kai teidän tarvi muuta sitten kuin kärsiä kun ukko pettää.
Pistäkää näille pettäville ukoille merkki otsaan, tai lyökää vaikka mustasilmä, että sairaat erotetaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Täältä löytyy apu näille sairaille miespoloisille. Ei muuta vaimot, kuin lahjaa ostamaan! Mutta huolehtikaa te sitten näiden välineiden puhtaanapidosta, kun eihän ne teidän miehet itse osaa kuitenkaan.
http://www.kaalimato.com/catalog/FLESHLIGHT_c_120.html
Joo, ihmeellistä petturiukkojen puolustelua. Se on kummallista, miten ihminen uskoo juuri sen, mitä haluaa uskoa. No, voihan niinkin elää.
Mäkin olen aina ihmetellyt seksiaddiktiota ja kaiken luokittelemista joksikin sairaudeksi. Mä myös syvästi ihmettelen psykologien lausuntoja jostain "sairaudesta" kun puhutaan tapapettäjästä.
Jollain tavalla tällainen luokitus antaa armoa pettäjälle ja jonkinlaisen luvan jatkaa kun hän on "sairas". Että ei toiminta hänestä johtunut vaan sairaudesta.
Sama minun mielestä pätee alkoholismiin, kun alkoholisti ajattelee että juominen ei johdu hänestä itsestään vaan sairaudesta, vastuu siirretään itsestä pois sairauden piikkiin.
Mua oikeasti kiinnostaisi psykologia sen taustalla millä tavalla tapapettäjä luokitellaan sairaudeksi.
Persoonallisuushäiriön ymmärrän jos vaikka se on pettämisen taustalla tai jos pettämisen taustalla on vaikka skitsofrenia tai maanisdepressiivisuus, siinä tapauksessa psykologia jotenkin mulle sitä selittää. Mutta se että itse pettäminen luokitellaan sairaudeksi, samalla tavalla kuin juominen tai mikä tahansa muu riippuvuus. Mun mielestä kyse on riippuvuudesta enemmänkin.
Riippuvuuden taustalla mun mielestä yksilö jolla on tavallista heikompi impulssikontrolli ja tätä yksilöä vaivaa myös tahdon puute ja motivaation puute. Mua on aina kiinnostanut psykogia myös riippuvuuksien taustalla. Ehkä mun pitää suunnata kirjastoon tutustumaan aiheeseen enemmän.
Mutta ilman että luen jotain opusta mä en millään tavalla maalaisjärjellä tajua sitä psykologiaa sen taustalla millä tavalla tapapettäminen on sairas, musta se enemmänkin kuulostaa seuraukselta monesta muusta asiasta kuin että itse seksiriippuvuus olisi sairaus, se kuulostaa enemmänkin muun sairauden oireelta.
Mä jokatapauksessa toivon että tuota "sairautta sairastavat" pysyvät musta kaukana.
-Se mikään sairaus ole! Kun pettämisestäkin aletaan nyt puhua sairautena, niin sillähän toiminta vain oikeutetaan. Annetaan lupa, että "kyllä Pertti, saat mennä pettämään, kun ethän sinä sille mitään mahda, olet sairas pieni raukka-parka!" No sittenhän jos tuolla tavalla lähdetään asioita ajattelemaan, niin yhtälailla voidaan sanoa, että kakkosena olokin on sairaus, ja näitä sairaita ihmis-polosia täytyy yhtälailla ymmärtää kuin sitä pettäjämiestäkin. Eiväthän he raasut -niin kakkoset kuin pettäjät mitään mahda sille, että ovat sairaita. Sympatiaa vain kehiin vaimot, niin vakavasti sairaille miehillenne, kuin kakkosillekin!!
Syyt ja selitykset eivät muuta typerää tekoa yhtään fiksummaksi tai tee rikosta yhtään hyväksytymmäksi. Meillä ihmisillä vain on tarve ymmärtää koska kukaan ihminen ei synny petturiksi tai tapapettäjäksi vaan hänen elämän kokemuksensa ja mm. kasvatusympäristöntä muokkaavat hänet siksi mikä hän on. JOskin jokainen voi muuttua jos haluaa ja varsinkin osaa; tähän tarvitaan usein ammattiauttajia.
Pettämimisen taustalla on usein identiteetti- ja itsetunto-ongelmia; toiset ne tunnistavat ja myöntävät, toiset pitävät asiaa ihan huuhaana jne. Ihan sama, jotkut kuitenkin tietävät. Pettäminen on väärin´ja inhottavaa, johtuipa se mistä tahansa. Mutta kaikki eivät osaa olla ja elää "niin kuin pitäisi" ja nämä ihmiset eivät usein ymmärrä, että omat teot määräävät tulevaisuudenkin tapahtumat ja varsinkin seuraukset
Miten syrjähyppelyn saa kuriin?
* Päätä sitoutua nykyiseen suhteeseesi, jos se on sinulle tärkeä
* Vältä paikkoja ja toimintoja, joissa menetät itsehillintäsi (esim. baarit ja firman juhlat).
* Keskitä huomiosi parisuhteesi kehittämiseen: mihin olet tyytyväinen, mihin et? Onko rakkauselämäsi kunnossa?
* Ota lisää vastuuta suhteestasi. Ehdota puolisollesi yhteisiä ajanviettotapoja.
* Älä pyöri vain vastakkaisen sukupuolen ympärillä. Hanki kontakteja oman sukupuolesi edustajista.
* Lisää tyytyväisyyttäsi elämään kunnon harrastuksilla.
* Mieti, mikä on sinulle tärkeää elämässäsi.
* Etsi sinua tukevia ystäviä tai tarvittaessa ammattiapua.
* Mieti, mitä menetät, jos menetät perheesi.
* Opi tunnistamaan tunteitasi ja tuntemaan itsesi.
* Ajattele asiaa kumppanisi kannalta: mitä jos olisit hänen asemassaan?
Lähde: Kari Kiianmaa (2009). Parisuhteen huoltokirja. Ohjeita miehelle. Multikustannus. Tilaa kirja!
Juu. Älä mene itse asiassa ollenkaan ulos kämpästäsi, näin aiheuttamasi vahinko on minimaalinen!
Rakkauselämäsi EI ole kunnossa ellet saa panna kaikkea kaksijalkaista kanasta potkukelkkaan ja Tampereen Tiinaa siinä välissä.Ei kannata SITOUTUA ENÄÄ yhtään mihinkään paitsi säännöllisiin käynteihin sukupuolitautien klinikalla.
Puolisosi voisi vaihteeksi ehdottaa SINULLE yhteisiä ajanviettotapoja: Olet maalitauluna kun hän ampuu jousipyssyllä TAI olet vaihteeksi kotona keittiöpiikana kun puolisosi panee vuorostaan sydämensä kyllyydestä jotain ihanaa valittuaan.
Et menetä mitään kun "menetät" perheesi koska SE haluaa jo eroon sinusta eikä se ole sinulle koskaan mitään merkinnytkään. Ystäviä sinulla ei ole sillä kukaan ei halua olla osallisena kieroon peliisi.
mutta sehän oli fiksua, taidampa noudattaa ohjettasi :)
ihan aikuisten oikeasti tuossako oli kaikki mitä sait korviesi välistä irti, oletko täällä puolustamassa pettäjiä vai itse pettäjä?
:D:D
Giksinaurut
Samaa ihmettelin kun luin noita kirjoituksia, eli periaatteessa meillä kaikilla on jonkun tason traumoja (oli ne sitten lapsuudesta tai myöhemmin saatuja), mutta en ole älynnyt itse käyttää niitä puolutuksena jos teen jotakin väärää.
Eli periaatteessa voisin tappaa jonkun ja sen jälkeen vedota siihen, että olen elännyt ilman isää tai äitiä tai jotain vastaavaa. Eli voisin heittäytyä täysin syyntakeettomaksi.
Ei voi muuta sanoa, että jos vaimoihin tuo uppoaa, niin aika uskomattoman tyhmiä naisia ovat.
Sulla sitten riittää noita idiootti kommentteja. Oletko oikeasti noin sivistymätön? Ei sinunkaan elämäsi voi herkkua olla. Ei syyntakeettomaksi heittäydytä, valheet tulevat esille. Kysymys on silloin oikeasta sairaudesta!! Mä en oikeasti kestä tollasia idiootteja. Sinäkin toimit ilmeisesti jonkun salaäijäsi panopatjana ja tuskailet, kun vaimo ei nyt ymmärrä heittää ukkoa ulkoruokintaan, jotta saisit koko äijän. Opetelkaa oikeasti erottamaan asiat, tai toisaalta ette erota edes oikeaa väärästä, miten sitten jotain muuta. Tuollaisen ihmisen kanssa ei voi kun puhua korkeintaan säästä.
Olen pettäjämies. Teen kaiken ihan tarkoituksella ja vapaasta tahdostani, koska nautin siitä. Olen käynyt vaimon mieliksi pariterapiassa ja psykiatrin juttusilla. Olen myös muista syistä aiemmin käynyt psykiatrin juttusilla, ja aina olen haluamani diagnoosin saanut, mikä selittää tekemiseni ja näin ollen olen syyntakeeton. Ei ole temppu eikä mikään huijata psykiatria. Hehän ovat vain innoissaan päästessään diagnosoimaan milloin mitäkin luonnehäiriöitä ja sairauksia. Monesta liemestä olen selvinnyt, kun olen porissut mukavia heille ja sanonut etten tiedä miksi toimin niin kuin toimin. :) Ehkä tätä ei olisi pitänyt kertoa, mutta tulipa kerrottua. Ettehän te kuitenkaan edes usko minua, joten en siis aiheuttanut mitään vahinkoa veljille! :D
Hehhehhheeeeee olen muuten kerran nähnyt petturi miehellä mustan silmän, mutten tajunnut että se oli sen merkki, nyt tiedän kiertää kaukaa miehet joilla on mustasilmä.
Tai sitten suhtautuminen on vähän nurinkurista?
On vähän eri juttu onko jokin sairaus, häiriintynyttä käytöstä, asennetta (opittua ajatusmallia) vai normaaliin elämään kuuluvaa ilmiötä.
Sairaus diagnoosin tekee yleensä lääkäri. Meillä vain nykyään on muotia sanoa sairaudeksi jotain käyttäytymisen piirrettä, mitä ei hyväksytä. Silloin voidaan tarkoittaa ihan vain häiriintynyttä käyttäytymistä. Sen takana on monta selitystä.
Addioktioksi käyttäytyminen muuttuu, kun siitä alkaa olla selkeää sosiaalista, taloudellista tai terveydellistä haittaa arkielämässä. Lenkillä käyminen on hieno juttu, mutta kun se estää jonkun muun tekemistä (talous jää hoitamatta, ihmissuhteissa on jatkuvaa riitaa asian tiimoilta jne.) tai siihen liittyy joku muu, kuten ylenmääräinen laihduttaminen.
Addiktoille alttiimpia ovat he, joilla se on perinnöllisyystekijöissä tai neurologisen muuntuneet toiminnan vuoksi. Kun se tiedetään, silloin asialle voi tehdä jotain! Nuo Kiianmaan esittämät menetelmät ovat hyviä. Toisinaan voidaan käyttää lääkitystä. Asioita ei muuta pelkkä syyttäminen ja syyllistäminen vaan juuri se antaa luvan toimia edelleen väärin.
Impulssikontrollin häiriöt;
• Kyvyttömyys vastustaa impulssia, viettiä tai houkutusta, joka on yksilölle tai ympäristölle haitallinen
• Kleptomania
• Pelihimo
• Pyromania
• Trikotillomania
• Osteluhimo
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:rCVmTgni_AEJ:kesy01.cc.spt.fi/samk/samkdata.nsf/documentsadmin/316C612FAF4A116EC2256CD8002122F6/$file/Psykiatria_johdanto_SH2006_opisk.ppt impulssikontrollin häiriö&cd=4&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&lr=lang_fi&source=www.google.fi
”Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä kokee kriisitilanteet nopeasti lisääntyvänä tuskaisuutena, joka voi kestää suurimman osan päivästä, ihmissuhteita sävyttää vihamielisyys ja kiintymyssuhteita leimaa turvattomuus. Kyky tunnistaa ja arvioida kielteisiä tunteita ja ajatuksia on epävakaasta persoonallisuudesta kärsivällä puutteellinen.”
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../khp00074
Pettämisen takana ovat myös asenteet. On opittu esim. ettei seksuaalisuus ole mitään kummoista, joten pettäminen on luonnollista toimintaa.
Uskollisuutta ei pidetä hyvänä vaan ahdistavana pakkona. Jokainen luo nuo mallit niin lapsuus perheestään kuin ystävistään sekä muista esikuvista. Jos menestymisenä pitää sitä, että mahdollisimman moni kiihottuu läsnäolosta, niin totta kai se vaikuttaa parisuhteessakin.
jatkoa
Tapapettäminen on oikeastaan termi, jota tavallaan ei edes ole. Kyse on tavasta käyttäytyä tai käytännöstä ja tottumuksesta. Se on siis opittua ja siitä voi myös oppia pois! Jokainen vain tietää, kuinka vaikeaa on luopua joistakin tavoistaan, vaikka kuinka sen tietäisi vahingolliseksi. Niin kauan kun tuo tapa on palkitseva, siitä ei haluta luopua. Palkinto voi olla eri ihmisillä erilainen. Nämä liittyvät aika vahvasti noihin edellisiin.
Tavallisempia on kuitenkin nämä syyt;
1. Arjesta selviytyminen
2. Reaktio kriisiin
3. Hellyyden kaipuu
4. Muutoksen haku
http://www.suhdesoppa.fi/uskottomuus/uskottomuuden-syyt/
Olisiko siis kyse vain huonoista tavoista ja ihmissuhdetaitojen kehittymättömyydestä?
Nukkuisit mummomuori