Eli, tapasin kolun alkaessa elämäni naisen, jonka kanssa olen seurustellun nyt puoli vuotta. Asumme koulun takia saman katon alla asuntolassa, joten vietämme lähes kaiken aikamme yhdessä. Suhteen alussa tiesin, että tyttö polttelee baarissa ollessa, joka minulle on ihan ok. Parin ekan kuukauden aikana se olikin vaan sitä, mutta se, että nyt pitää joka päivä vetää se pari röökiä kitusiin, ja ostaa se uusi aski heti kun edellinen loppuu, ei ole enää yhden tekevää. Olen ehdottomasti tupakointia vastaan, enkä voi sietää sen hajua vaatteissa, hengityksessä, hiuksissa ym.
Olen esittäny mielipiteeni asiasta useasti, ja tuloksena on joka kerta riita. Vaikka asian yrittää esittää varovasti, ja nätisti, ei tehoa. En halua mennä siihen, että uhkaan suhteen lopettamisella jos sauhuttelu ei lopu. Olen monesti pyytänyt, että polttelu tapahtuisi vain baarissa ollessa. Välitämme tosissaan toisistamme, ja enimmäkseen elämme onnelisessa suhteessa, jossa molemmat rakastavat toisiaan. Hän välttää polttamista seurassani, mutta se ei sitä hajua hävitä. Pää meinaa räjähtää joka kerta kun haistan sen paskan hajun, tai nään hänen polttavan. Tuntuu vaan ettei minun mielipiteellä asiasta ole mitään väliä. Olen myös sanonut, että tiedän vielä eteen tulevan sen tilanteen, kun en enää jaksa sitä touhua ollenkaan.
En mahda sille mitään, että sisälläni kiehuu joka kerta kun näen hänen polttavan tai haistan sen tuhkakupin hajun.
Pari röökiä päivässä ei ehkä enemmän polttavalle tunnu paljolta, mutta ihmiselle joka ei ikänä ole moiseen myrkkyyn koskenut, se haju ja ajatus itsensä myrkyttämisestä kuvottaa.
Millä siis saisin hänet ymmärtämään, että voisi suhteen ja oman terveytensä kannalta lopettaa polttamisen? Hän väittää kovasti, ettei ole mitenkään riippuvainen tupakasta, ja että pystyisi vallan hyvin elämään ilmankin, mutta polttelee sosiaalisista syistä sekä vaan, koska tekee mieli. En pysty käsittämään, miksei sitä voisi silloin jättää kokonaan pois. Yleensä polttelu tapahtuu minulta "salassa", kouluun mennessä, sieltä tullessa, kaupungilla, ym, koska tietää, että pahastun siitä.
Toivoisin tähän hyviä vinkkejä, kannustuksia, ja kaikkea mahdollista, millä saisin aikaan savuttoman, ja ennenkaikkea onnellisen suhteen. Turhat kommentit itsekkyydestä ja toisen muuttamisesta voi pitää omana tietonaan, tiedän etten voi toista muuttaa jos toinen ei sitä halua.
Olen esittäny mielipiteeni asiasta useasti, ja tuloksena on joka kerta riita. Vaikka asian yrittää esittää varovasti, ja nätisti, ei tehoa. En halua mennä siihen, että uhkaan suhteen lopettamisella jos sauhuttelu ei lopu. Olen monesti pyytänyt, että polttelu tapahtuisi vain baarissa ollessa. Välitämme tosissaan toisistamme, ja enimmäkseen elämme onnelisessa suhteessa, jossa molemmat rakastavat toisiaan. Hän välttää polttamista seurassani, mutta se ei sitä hajua hävitä. Pää meinaa räjähtää joka kerta kun haistan sen paskan hajun, tai nään hänen polttavan. Tuntuu vaan ettei minun mielipiteellä asiasta ole mitään väliä. Olen myös sanonut, että tiedän vielä eteen tulevan sen tilanteen, kun en enää jaksa sitä touhua ollenkaan.
En mahda sille mitään, että sisälläni kiehuu joka kerta kun näen hänen polttavan tai haistan sen tuhkakupin hajun.
Pari röökiä päivässä ei ehkä enemmän polttavalle tunnu paljolta, mutta ihmiselle joka ei ikänä ole moiseen myrkkyyn koskenut, se haju ja ajatus itsensä myrkyttämisestä kuvottaa.
Millä siis saisin hänet ymmärtämään, että voisi suhteen ja oman terveytensä kannalta lopettaa polttamisen? Hän väittää kovasti, ettei ole mitenkään riippuvainen tupakasta, ja että pystyisi vallan hyvin elämään ilmankin, mutta polttelee sosiaalisista syistä sekä vaan, koska tekee mieli. En pysty käsittämään, miksei sitä voisi silloin jättää kokonaan pois. Yleensä polttelu tapahtuu minulta "salassa", kouluun mennessä, sieltä tullessa, kaupungilla, ym, koska tietää, että pahastun siitä.
Toivoisin tähän hyviä vinkkejä, kannustuksia, ja kaikkea mahdollista, millä saisin aikaan savuttoman, ja ennenkaikkea onnellisen suhteen. Turhat kommentit itsekkyydestä ja toisen muuttamisesta voi pitää omana tietonaan, tiedän etten voi toista muuttaa jos toinen ei sitä halua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ei se tupakka niin paha oo, totu siihen, mutta en usko että tyttöystäväs noin vaan lopettaa jos tulee riita tuollaisestakin..
Hei ihan vinkkinä. aika vähällä olette vieä päässeet. Yhtään vähättelemättä ongelmia.
Siihen kahteen tupakkaan jää,nikotiini riippuvuus kasvaa ja kohta menee jo 10 savuketta päivässä.
Heippa! Olen itsekin vastaavanlainen tupakoitsija, eli siis riippuvainen tupakasta tuollalailla, ja kyllähän se riippuvuutta on. Koska jos hän ei olisi riippuvainen, mikäs temppu se olisi olla vain baarisauhuttelija? Ei mikään! Ongelma onkin ainakin osittain siinä, että se on temppu ja hän on riippuvainen eikä pystykään noin vaan olemaan ilman sitä muutamaa. Hänen riippuvuutensa on sosiaalista, heti kun joku toinen polttaa, hän tuntee kihelmöinnin hyppysissään: ja ai kun on vaikea kieltäytyä! Mutta.
Tupakka tai pari ei kyllä tunnu paljolta, ehkä sinullakin on hieman hysteerinen asenne, nimittäin tunnen vaikka kuinka paljon pariskuntia, missä se on ihan se ja sama ja oikeasti, minustakaan ei suurin osa edes tiedä, että poltan, eli ei se haju nyt kovin paha voi olla... Eli onko se varmasti vaan se yksi tai kaksi savuketta? Jos on, niin askin pitäisi riittää kyllä melkein kaksi viikkoa!
Ajatus itsensä myrkyttämisestä on sillai, joo, totta, mutta... Aika paljon ihmiset myrkyttää itseään eikä siitäkään hysteerisinä huudeta. Jotenkin tuntuu, -saatan olla väärässäkin-, että kyse nimenomaan on siitä, että sinä haluat (ja hän haluaa) ja että tää on teille enemmänkin valtataistelua. Mä en jotenkin vaan usko minkään valtakunnan aitoa huolta hänen terveydestään. Ehkä siinä se ongelma onkin... Että näin hänkin ajattelee: tulee mieleen hysteerinen asenne, määräilyn halu ja muuta, vaikka toiveesi olisikin vilpitön?
Miten asiasta keskustelette, voisi siis olla avain asiaan. Pitääkö hän asennettasi holhoavana, oletko holhoava? Paska haisee monesti muutenkin ja tupakoimattomankin suu kyllä joskus haisee, oletko siis asialla vai hysteerinen? Onko kyse oikeasti kahdesta tupakista vai askista tupakkia? Onko tämä teille ja sinulle valtataistelu, onko sinun vaan pakko saada olla oikeassa?
Hän kuitenkin yrittää jollain lailla, eli ei polta seurassasi ja polttaa muualla. Ehkä hänen mielestään sinä et arvosta sitä taas yhtään?
Ja kun itsekin olen joskus savuton ollut, niin itseäni ei kyllä tupakan savu häirinnyt yhtään, siis oikeasti, kun tätä hysteeristä vouhotusta ei ollut, niin en muista koskaan häiriintyneeni tupakasta. No, muistanpas, eräs kaverini faija pössytteli sisällä (!!!) noin 2 askia päivässä: se jo haisi! :D Mutta siis jos nyt puhutaan mistään normaalista, parista röökistä puhumattakaan.
No, mutta ehkä pääsette liikkeelle, kun vaikka vaihdatte näkökulmia ja keskustelutapaa jne. ?
Mutta kuten itsekin sanoit jo tietäväsi, toista ei voi muuttaa, jos toinen ei sitä halua, että kannattaa sitten myös miettiä sitä eroa, koska ei kukaan jankutustakaan jaksa ja jos noin paljon stressaa, niin... Ehkäpä se suhde ei sitten ole sen arvoinen? Ehkäpä hän ei ole elämäsi nainen?
Mä jättäisin mieheni jos se alkais polttamaan, ja sen oon tehny selväksi jo alussa. Mä en ymmärrä sosiaalista polttamista, jos joku polttaa niin voihan mukaan mennä, mutta miksi ite pitää polttaa. Mä en tykkää yhtään tupakanhajusta, muutama työkaveri polttaa ja muistan niille aina mainita siitä että haisee pahalle ja että millon lopetat. Kavereille mulla ei oo kuitenkaan kunnon oikeutta valittaa, mutta mies sais kuulla kunniansa jos alkais polttamaan. Ja jos ei loppuis niin se ois sitte siinä. Ja en koskaan alkais treffailemaan miestä joka polttais.
"muutama työkaveri polttaa ja muistan niille aina mainita siitä että haisee pahalle ja että millon lopetat."
Sä varmaan muistat huomautella kaikesta muustakin ja oot varmaan todella rakastettu työkaveri.
Not. Toivottavasti ne muistaa huomautella sulle myös esim. nalkuttamisesta.
"Kavereille mulla ei oo kuitenkaan kunnon oikeutta valittaa"
Ei kunnon, vaan mitään.
"mies sais kuulla kunniansa jos alkais polttamaan"
En epäile tätä hetkeäkään ja varmaan saa kuulla muutenkin.
"Ja jos ei loppuis niin se ois sitte siinä."
Tuskin mikään menetys.
"Ja en koskaan alkais treffailemaan miestä joka polttais. "
Pelastuupahan ne miehet ainakin.
Tämmönen kuva.
Minusta AP:lla on oikeus odottaa, että päivittäinen tupakanpoltto loppuu. Ei se ole mikään ongelma.
Itse olen baaritupakoitsija ja jossain vaiheessa olin myös tuollainen päivittäinen "kevytsavuttelija" eli määrät olivat pieniä. Yksi rööki ruoan päätteeksi ja toinen illalla tms. Lopetin päivätupakoinnin kun tapasin nykyisen tyttöystävän. Nykyään poltan vain kun käyn juomassa, eli harvemmin kuin kerran kahdessa kuukaudessa.
pikkutupakoinnin lopettaminen ei ole mitenkään hankalaa. siinä muutenkin pitäisi välillä olla aina muutaman viikon tai kuukauden taukoja, kun ne tupakkamäärät tuppaavat pikkuhiljaa kasvamaan. sopiva tauko tiputtaa taas päivittäiset röökimäärät minimiin.
Jos oikeasti toista rakastat, ei tupakoinnin pitäisi siihen vaikuttaa. Sehän on yksi pahe toisten joukossa.
Itse poltin aikanaan 30 vuotta, en koskaan tosin sisällä, parvekkeella ja ulkona käydessämme. Mieheni vihjasi, että on kuin tuhkakuppia pussaisi, mutta ei se pitkää avioliittoon vaikuttanut.
Katsopa peiliin rehellisesti "herra täydellinen" ja kysy itseltäsi, eikö sinulla ole pahoja tapoja.
P.S! Tupakoinnin lopettaminen lähtee aina henkilöstä itsestään, ei toisen uhkailusta.