... jos saisit terveen itsetunnon jota ei tarvi pönkittää tavoilla jotka osoittavat että sinulla on nimenomaan huono itsetunto?
*ei trollaa vaan kysyy semi-retorisen kysymyksen*
*ei trollaa vaan kysyy semi-retorisen kysymyksen*
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Varmaan lopettaisin sen pönkittämisen. Entäs itse?
:->
Voi kun niin kävisi...
Hmm... Jaa... Se kun nykyään mulla alkaa aika hyvällä hollilla olemaan ton asian laita...
Silti näytän jatkavan aikaisempaa linjaa... Mut ei se mtn.
:->
...en pidä uudesta...olen antiikin ystävä... =)
ps. Tina Turnerilla on enemmän tukkaa kuin sulla :->
...no-niin.... piti heti kuitata.... onhan sillä ollu aikaa enemmän kasvattaakin... =)
Mielenkiintoinen kysymys.
Luultavasti ainakin ottaisin pestin jossain vapaaehtoisjärjestössä ja auttaisin niitä joita elämä on tavalla tai toisella *potkinut aina päähän*
Musta tuntuu että sä olet asian ytimessä omalta osaltasi. Ainoo vaan että syy-seuraus suhde ei ehkä olekaan juuri tuo, vaan päinvastoin.
Niin. Huonoitsetuntoinen saattaa juuri mennä vapaaehtoisjärjestöön tunteakseen ylemmyyttä huono-osaisia kohtaan ja antaakseen itsestään "hyvän ihmisen" vaikutelman.
Aika negatiivinen näkemys. Mutta itsetunto ei ole sitä miten näkee toiset, vaan sitä miten näkee itsensä.
Itse menisin siis järjestöön mukaan silloin jos tuntisin että minulla olisi heille jotain annettavaa, ajattelisin että voisin olla jollainlailla avuksi?
- nythän tilanne ei siis ole sellainen, ollakseni tässä rehellinen -
Rekkaisin itselle nimimerkin "Kukkomies jr."
Minähän lisäännyn kuin syöpä!
Juopa.
Olen trollannut ja puskaillut jo 16 tuntia putkeen saadakseni huomota itsetunnon pönkittäjäksi
Olisin samanlainen kuin olen nyt.
Ei vaan hankkisit rekisteröidyn nimimerkin. Lopeta poseeraus :->
Mulla on jo.
Mikä on 15m pitkä ja painaa 94g?
Hyvää illanjatkoa :)
Vaikka kultalanka, jonka tilavuus on vähän alle 5litraa
Osaisin olla häpeämättä ulkonäköäni.
Ei itsetunto ole häpeämättömyyttä. Ei se sitä vaadi.
Vastaan sun puolesta: osaisit olla valehtelematta ja pettämättä.
Miten niin? Jos itsetunto olisi kunnossa, en kokisioloani kokoajan vaivautuneeksikehossani, jokaista katsetta nöyryyttäväksi.
Et sä tajua. Kukaan tajua.
Tajuan mä. Se on sun ajatuksesi, että toiset katsovat jotenkin nöyryyttävästi. Ihmiset katsovat aina, uteliaita kun ovat. Muista sekin, että ihmiset aloittavat aina siitä, mihin viimeksi jäätiin, vaikka sinun elämä menisi koko ajan eteenpäin...
Ei tavallisen näköinen ihminen tiedä mitä on olla...jotain. Kun on koko ikänsä kuunnellut arvostelua ulkonäöstään,ja haluais vaan pois. Ja ammatissakin joutuu väkisin esille, vaikka tekis kaikkensa vältelläkseen niitä tilanteita ties millä tekosyyllä. Elämä vaan on ihan...sieltä. Ja nyt seuraavaks tulee joku vinkuun säälipisteistä tai jotain. Iteppä kukkis kysy,tää oli mun mure.
Tavallisuudessa on niin paljon variaatioita... Kuka haluaisi olla samaa massaa? Naurettavaa, miten erilaisuutta haetaan monin keinoin, pyritään erottumaan, ja kuitenkin halutaan tarvittaessa piiloutua samanlaisen selän taakse... Ihmisen luonto on kummallinen sekoitus yksilöä ja laumasielua.
Sulla on nyt menossa kriisi, anna sen mennä kuin meren maininki, hiljaa laantuen. Kliseistä tai ei, sisäinen olo on se millä on merkitystä, sillä se johtaa ulkoiseen, suuntaan tai toiseen.
Sit mun 'nyt' on ollu ainakin 25 vuotta. On totta, ettei kukaan muukaan voi rakastaa, kun ei itse rakasta. Niin se vaan on.
Älä nyt dissaa mun rakkautta. Kyllä mä sua rakastin ja rakastan edelleen. Älä mitätöi sitä säälipisteiden toivossa. ;)
Käsittääkseni sua rakastaa kaksi muutakin miestä ja käsittääkseni tiedät ihan hyvin, että sua rakastaa kolme miestä.
Toisekseen sä tiedät vähän liiankin hyvin olevasi kaunis nainen, mut tykkäät söpöttää olevasi jotain huonoa. Ehkä kiukuttelet sua rakastaville miehille. Seksikästä kyllä...
Sunpitää loukata päivastä toiseen :( Tiän tasan miltä näytän, ja kylläpä sinäkin siitä muistit kerran mainita, enkä taatusti unohda, vaikka kuinka lässyttäisit noita juttujasi. Aina ootte jokainen siihen osannulopulta sohaista kun tiedätte mikä eniten sattuu. Anna mun olla :,(
Kultarakas suloinen... voiko noin söpöjä ollakaan? :) Olen paha ja häijy mies ja olen varmasti hyvinkin julmasti sulle puhunut, mutta nyt vaikutat niin söpöltä, että hellyin täysin. Joudun ehkä lähettämään kukkasia...
Ovela tuo "Anna mun olla" tohon söpötyksen loppuun...
Haluaisitko kertoa, mikä se eniten satuttava asia on? *nostaa jo syliin ja pyyhkii suloiset krokotiilinkyyneleet pieneltä kullalta*
Itsetunto hankittu ja sisäänajettu. Elän sen kanssa näköjään menemään omia aikojani lähestyen hiljalleen takakaarretta. Sen jälkeen aukeaakin itsetunnolle ihan uusia haasteita.
Mites sä sen itsetunnon sait? Onko sellasta hyvää kiteytystä?
Vastasit jo itse ylempänä. Aloin riittää itselleni. Kun riittää itselleen, riittää kaikille.
Mutta miten siihen tilaan pääsee, se on vaikeempi kysymys.
Mä itse henkilökohtaisesti vierastan aloituksia jotka ei oo trolleja
en mitään
Nooh.. Mä varmaan tekisin enemmän töissä ja yks.elämässä sellaisia ratkaisuja, jotka ei olis mahd. monia miellyttäviä, vain itseäni. Antaisin enemmän negatiivista palautetta ihmisille joista pidän. Puhuisin vähemmän ympäripyöreästi ja diplomaattisesti.
En käyttäisi meikkiä ja käyttäisin vain matalakantaisia kenkiä.
Olenko ihan pihalla, kun olen yhdistänyt mielessäni upean naisen ja korkeat kauniit korot liitettynä hmmm...kauniiseen rennonlipuvaan kävelyyn... jotenkin aina hyvään itsetuntoon? Minusta ainakin on huomattavasti mukavampaa ja helpompaa valita matalat kengät silloin etenkin jos on jotain lisäepävarmuutta päivänmittaan tiedossa.
No, eri asia tietysti jos nainen ajattelee koroilla käppäillessään automaattisesti olevan häikäisevä, vielä se lönksöttelevä ja ryhditön koukkupolvityyli....
Jos ajatellaan ulkonäköjuttuja, niin ihanimmalta näyttää vaatteissaan ja kropassaan kotona oleva ihminen, tuttua ja turvallista mutta ei liian mukavaa, siitä seurannee sädehtimistä : )
Meikittömät päivät on hyviä!
Aika hullua, mulla on kymmeniä korkkareita,ja löydäppä huonoitsetuntoisempi nainen jostain.
Mikään ei tosiaan ole kamalampaa kun muija, joka ei osaa kävellä korkkareilla,ja sit lähdetään kaupungille. Mahtaa olla kintut kipeenä. Kengät on valittava niin,että niillä voi hyppiä ja pomppia heti kaupassa, ellei onnaa, ne on väärät.
No, vaikka asu vaatisi korot, en lähde niissä jos olo on epämukava. Korkokenkien omistaminen ja ihailu on ihan toista kuin niiden aktiivinen käyttäminen.
Mua hirvittää myös naiset, jotka eivät ole naisellisia, mutta pukeutuvat silti korkoihin... olisko se sisäinen nainen sitten kuitenkin siellä, mutta rooli tms. pakottaa muuten miesmäiseen olemukseen.
Korkokengistä voi nauttia ihan kotioloissakin, ellei liukkalle kadulle uskalla : ) Hyvää pohjetreeniä niillä saa... heh.
Tarkasti ottaen, niillä saa pohkeisiinsa helposti venakkosyndrooman, ellei muista venytellä!
Ne on mainiot justiin siivoillessa, kun pitää kyykkiä ja kumarrella paljon : )
Voi jestas, miulle piisaa ihan muu käyttö :)
No... siitä toisesta mä en ossoo sannoo... : )
Tarkoitin, että duunissa olin korkkareilla ennen tätä saikkaria.
Mä aattelin lähinnä sitä, että hyväitsetuntoisena en ajattelisi lyhyitä kinttujani ja käyttäisi korollisia kenkiä näyttääkseni pidemmältä.Ja naamaanikin olisin niin tyytyväinen, että en kokisi tarvitsevani meikkiä "ihmisten ilmoilla".
Tuo on totta, että kenkien pitää tuntua hyviltä jaloissa, oli ne sitten maiharit tai korkeakorkoiset saappaat, muuten on epävarma olo. Ja mieluiten ei ihan uudet, tuliterät vaatteet vaan vähintään osin jotain tuttua ja hyväksi havaittua. Mutta liian mukavat on huonot- en tunne oloani hupparissa ja verskoissa kuitenkaan mitenkään erityisen hyvä-itsetuntoiseksi :)
Korkkareista saa selän kipeäksi, eikä suonikohjutkaan niistä taida pahemmin tykätä.
Kaikkein hulluimmalta näyttää korkkarit tuulipuvun, verkkareiden tai yöpaidan kanssa yhdistettyinä.
Mikä se semmonen on? :)
Mun itsetunto-ongelmien poistuminen tarkoittaisi varmaankin sitä, että näkisin maailman vähän positiivisempana ja iloatuottavempana paikkana. Ymmärtäisin, että elämä olis nautinnollisempaa. Olis vähemmän syyllisyyttä ja vähemmän ankaruutta itseä kohtaan. Olisin pirteämpi, toiminnallisempi ja vähemmän kiltti.
Luultavasti valehtelisin ja möisin ihmisille tuotetta jota minä uskon niiden tarvitsevan ja tulisin rikkaaksi naiseksi!
Lopettaisin palstailun ja alkaisin elää.