Seurustelen naisen kanssa ja suhdetta on takana reilu puoli vuotta, asumme yhdessä. Kotityöt sujuvat hyvin molemmilta. En uskalla riidellä naiseni kanssa, koska hän osaa kääntää kaiken omaksi syykseen ja alkaa vain valittaa ja itkeä huonoa itsetuntoaan. Muutenkin tuo huono itsetunto on ongelmallinen; hän on riippuvainen hyväksytyksi tulemisesta ja minun antamasta läheisyydestä. Jos en jonakin hetkenä satu haluamaan seksiä kun hän sitä pyytää (=torjun hänet nätisti), hän loukkaantuu, vetäytyy olemaan itsekseen ja luulee olevansa maailman rumin kun hän ei kelpaa minulle. Olen sanonut, että on normaalia ettei joka hetki haluta, ei näytä tajuavan.
Itsellä on huonoja seksuaalisia kokemuksia ja ne painavat toisinaan mieltä. Pystyisin hyvin elämään ilman seksiä enkä periaatteessa sitä haluakaan. En tiedä haluanko olla enää suhteessa, en voi suuttua, olla vihainen, kun itsetunto-ongelmainen kääntää kaiken hänen viakseen. Mitä minä teen? Olemme molemmat työttömiä ja päivät kotona yhdessä, haluaisin tehdä itsekin jotain ja olla yksin.
Itsellä on huonoja seksuaalisia kokemuksia ja ne painavat toisinaan mieltä. Pystyisin hyvin elämään ilman seksiä enkä periaatteessa sitä haluakaan. En tiedä haluanko olla enää suhteessa, en voi suuttua, olla vihainen, kun itsetunto-ongelmainen kääntää kaiken hänen viakseen. Mitä minä teen? Olemme molemmat työttömiä ja päivät kotona yhdessä, haluaisin tehdä itsekin jotain ja olla yksin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sua ei todennäköisesti haluta edes, kun et uskalla tai et pysty näyttämään tunteitasi naiselle, ilman että hän tekee itsestään uhrin. Sun vain täytyy tehdä mitä sinua huvittaa, älä kysele hänen lupaansa. Jos hän ei kestä, teille tulee ero ja löydät jonkun toisen.
Kiitos vastauksesta. Huomasimpa aiheittaneeni taas riidan, sillä että yritin olla toiselle mieliksi. Hän halusi kovasti lähteä matkalle kanssani ja ajattelin että no kai se sopii kun toinen niin kovasti haluaa. Itseä huoletti rahanmeno ja siitä sanoinkin. Hän varasi kuitenkin jo lennot ja asia tuli puheeksi, ilmoitin että raha huolettaa eikä minulla varmaan ole varaa lähteä. Siitähän hän suuttui. :/
En haluaisi olla nyt täällä kotona, mutta eipä ole oikein muuta paikkaa mihin mennä. Yritin tehdä sopua, eipä onnistunut. Ehkä mä nyt vain annan asian olla ja katsoa kuinka kauan hän aikoo vihoitella.
Auttakaa! En tiedä enää mitä tekisin tai sanoisin.
Sanoin hänelle, että en enää jaksa tulla aina lohduttamaan häntä, silloin kun hän ottaa uhrin aseman. Tästä hän suuttui vielä vähän lisää ja ilmoitti ettei halua nähdä minua. Sanoin että parempi sitten että menee pois ja hän lähti. Jätti koiransakin tänne, hoidan kyllä ne. Mutta en tiedä mitä teen. En halua pyydellä anteeksi, vaikka hän syytti minua "hänen unelmiensa rikkomisesta" (se ulkomaanmatka). Enhän minä ole häntä estämässä lähtemästä sinne!! Hän voisi vaikka yksin mennä jos kerta haluaa. Mutta minä en halua nyt matkustaa eikä minulla ole varaa.
Vaikuttaisi siltä että teille tekisi todella hyvää olla toisistanne erossa jonkin aikaa ja pohtia mitä haluatte... et varmana jaksa tuollaista menoa... nainen tarvitsee ammattiapua. Väliaikainen erossaolo voisi saada hänetkin miettimään mikä elämässä on tärkeintä.