En ymmärrä miesystävääni. Hänestä on hirvittävän mukavaa uskotella mulle asioita jotka eivät pidä paikkaansa. Antaa olettaa, antaa ymmärtää, mutta sitten kun kaikki on paljastunut pelkäksi valheeksi, hän hyökkää sanoin minua vastaan. Ei auta kertoa että harmittaa nuo jatkuvat valheet, en saisi niistä loukkaantua koskaan.
Toisaalta (uskokaa tai älkää), rakastan häntä, mutta sydän alkaa osoittaa jäätymisen merkkejä,,
Inhottavinta on ettei hän koskaan näe näissä valheissa mitään pahaa.
Jos sanon poikkipuoleisenkin lauseen siihen suuntaan, että itse hän mun pahan oloni aiheutti valehtelemalla, saattaa hän väittää että olen vain riippuvainen ja loukkaantuu sydänjuuriaan myöten että viitsinkin valittaa moisista "pikkujutuista".
Ei, en ole riippuvainen, mutta onko se ihme, jos itse en koskaan ole hänelle valehdellut, ja hän tekee sitä jatkuvasti, niin se alkaa syödä naista ja lujaa? Lisäyksenä tuohon vielä sen verran, että hän väittää jatkuvasti olevansa hyvin rehellinen,ja kun uusi valhe paljastuu, hän ihmettelee miksi en enää luota hänen sanaansa.
Toisaalta (uskokaa tai älkää), rakastan häntä, mutta sydän alkaa osoittaa jäätymisen merkkejä,,
Inhottavinta on ettei hän koskaan näe näissä valheissa mitään pahaa.
Jos sanon poikkipuoleisenkin lauseen siihen suuntaan, että itse hän mun pahan oloni aiheutti valehtelemalla, saattaa hän väittää että olen vain riippuvainen ja loukkaantuu sydänjuuriaan myöten että viitsinkin valittaa moisista "pikkujutuista".
Ei, en ole riippuvainen, mutta onko se ihme, jos itse en koskaan ole hänelle valehdellut, ja hän tekee sitä jatkuvasti, niin se alkaa syödä naista ja lujaa? Lisäyksenä tuohon vielä sen verran, että hän väittää jatkuvasti olevansa hyvin rehellinen,ja kun uusi valhe paljastuu, hän ihmettelee miksi en enää luota hänen sanaansa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja tuohon vielä lisäys : valheet eivät ole mtn vitsiluokkaa, vaan ihan parisuhteeseen liittyviä asioita.
Ja siedät hänen tekosia miksi? Missä on itsensä kunnioitus, arvostus? Suosittelen miettimistä sillä elämme täällä vain kerran ja se ei tarkoita sitä, että voi tehdä mitä huvittaa. Jokainen kantaa vastuunsa teoistaan.
Jotkut sitten osaavat kertoa myös vain puolitotuuksia, kuten exäni kertoi vain osan siitä mitä kaikkea oikeasti oli tapahtunut, ja raivostui sitten jos kehtasin epäillä...:(
Mieheni on samanlainen, enkä minäkään enää tiedä mistään mitään.
Kaikkeni koen tehneeni, mutta mikään ei auta. TSori ei mulla ole muuta neuvoa kuin että jätä se mies jos tollanen peli jatkuu...
Se on helpommin sanottu kuin tehty... :(