Sekavatilanne, mitä pitäisi tehdä?

En ole varmaan paras mahdollinen taho neuvomaan tässä tilanteessa mutta jos olisin sinun housuissa niin muuttaisin kyllä tyttöystävän kanssa kaksin asumaan. Siskosi on kuitenkin jo 17, eli täsi-ikäisyyden kynnyksellä. Kyllä hänenkin on aika alkaa pärjäämään omillaan ilman että veli asuu saman katon alla.
Jos siskosi taloudellinen tilanne tosiaan on niin kehno ettei hän pärjää mahdollisilla opintoetuuksillaan (myös sosiaalitoimen toimeentulotuki voi auttaa?) ehkä siinä tapauksessa avustaisin siskon itsenäisen asumisen alkuun, olettaen että oma taloudellinen tilanne on hyvä ja olisi sellaista ns. ylimääräistä rahaa jolla voisi siskoa avustaa.

Muista kuitenkin että sinulla ei ole iäti velvollisuutta tukea siskoasi rahallisesti. Hänen kannattaa oppia hyvissä ajoin että rahan takia tarvitsee tehdä töitä ja ja jos opiskelee hankkia ilta- tai viikonlopputyö.
Kyllä opintoetuuksilla ja mahdollisella toimeentulotuella elää, mutta niukasti. Mutta siihen pitää oppia että aina rahaa ei ole "ylimääräistä".

Hatun nosto sinulle, arvostettu veli! Olet toiminut todella ensiluokkaisesti hankkiessasi itsellesi ammatin samalla tukien sisartasi. Menneisyydesta huolimatta olette päässeet loistavasti jaloillenne.

Antamistasi vaihtoehdoista joko 1 tai 2 toimivat. Tytot selvastikaan eivat sovi saman katon alle. Ymmartaisiko tyttoystavasi jos selittaisit että siskosi tarvitsee sinua viela vain sen ajan kunnes saa lukion loppuun. Tuo on hyvin tärkeä mittapylväs teidän kummankin sisaruksen elämässä. Eikä siihen enää kestä kauaa.

Välittomästi lukion jälkeen sisaresi voi hakea toihin ja omaan asuntoon tai jatko-opintoihin ja omaan asuntoon. Silloin sinulla on hyvä tilaisuus kutsua tyttoystäväsi asuntoosi.

Tämä ratkaisu taitaisi olla kaikille paras . Tytot eivät tarvitse enempää stressiä, Heille kummallekin kaikista tärkein on saada opintonsa kunnialla päätokseen.

Miksi 17v. ei voi asua yksin? Pikkuveljeni muutti tuon ikäisenä omaan kämppään. Siis vuokralle. Ja opiskelija on, ammattikoulussa. Samassa kaupungissa kuin te.
Hassua että teidän pitää samassa kämpässä majailla??

Kolmisin asuminen ei taida onnistua, ja harvoin parisuhteeseen mahtuu kolmatta aikuista, ongelmia siitä tulee. Sinulla on tulevaisuus tyttöystävän kanssa, siskolla on oma tulevaisuutensa. 17-vuotias voi jo asua yksin, ja sinä olisit kuitenkin tukena pitämällä yhteyttä ja auttamalla tarvittaessa. Etsikää siskolle asunto lähistöltä ja pitäkää yhteyttä niin että kumpikin elää itsenäisesti omaa elämää. Nyt on aika itsenäistyä ja irrottautua, mutta henkisesti etääntyä ei tarvitse. Sisko saa yhteiskunnan tukea asumiseensa ja toimeentuloon, jos asuu itsenäisesti.

Kannat vastuuta ihanteellisesti ja sitä on syytä arvostaa, toisaalta nyt voit jo ruveta vähentämään oman vastuusi määrää, ja sisko alkaisi yhä enemmän vastata itse omista asioistaan. Niin sen pitää kuitenkin olla sitten kun hän on täysi-ikäinen. Et ole velvollinen auttamaan enempää kuin itsestäsi tuntuu hyvältä, ja sinun on ajateltava myös omaa elämääsi ja omaa parisuhdettasi. Tyttöystävästäsi saattaa tulla elämäsi tärkein henkilö, älä sivuuta häntä nyt.

muutin minäkin omilleni 16vuotiaana, ammattikoulun ekaa kävin ja rahat elämiseen tulivat opintoetuuksina ja loput rahat sossun toimeentulotuesta.

suosittelen että muuttaisit tyttöystävän kanssa kahden, ja siskos sais oman kämpän.

Minä katsoin viisaimmaksi, että muuttaisit tyttöystäväsi kanssa asumaan, ja pikkusisko muuttaisi asumaan yksin omaan asuntoon.

Mitä mieltä tyttöystäväsi on tilateesta, miten hän haluaisi asioiden hoituvan? Mielestäni sinun kannattaa meittiä myös omaa tulevaisuuttasi mahdollisesti kyseisen tyttöystävän kanssa. Mitä hän tuumaisi jos passitat hänet yksin asumaan?

Mielestäni olisi aika siskosi itsenäistyä ja ottaa vastuuta itsestään, hän kun kohta on aikuinen ihminen.

AP: täytyy sanoa, että olet hieno ihminen, kaikista ei olisi tuohon, mutta kysymykseen, ehdottomasti tyttöystävän kanssa samassa asunnossa ja pikkusisikolle oma asunto, itse läksin aikoinaan kotoa 16vuotiaana ja hyvin pärjäsin.

Tulikin yllättävän paljon vastauksia Kiitos siitä. Täältä on hyvä kuulla neuvoja ja kokemuksia, kun kaveripiirissä ei ole oikein samanlaisissa tilanteissa olleita/olijoita.

Tarkennan nyt eräitä asioita jotka saattoivat jäädä vähän epäselviksi:

Kuten mainitsin meillä ei ole OIKEITA vanhempia, vain sijais vanhemmat joilta ei paljon rahaa herunut kuin pakollisiin koulu/vapaa ajan juttuihin. Tästä syystä olen päättänyt, että siskoni saa elää täysin samanlaista elämää kun normaalissa perheessä elävät 17vuotiaat.

Se tarkoittaa mielestäni sitä että shoppailee,viettää vapaa aikaa kavereiden kanssa ja opiskelee ilman pakollista tarvetta tehdä palkkatyötä. Mielestäni parempi panostaa kunnolla lukioon, kuin ryssiä lukio ja tienata kaupankassalta parituntia iltaisin. Tästä syystä olen sanonut siskolleni, että ainakaan vielä ei rupeaisi iltatöihin. Tiedän, että minulla on hyvä taloudellinen tilanne nyt ja 5 vuoden päästä osittain johtuu siitä että olen työnarkomaani. Vakituinen työpaikka isossa firmassa. Oppisopimus oli siinä mielessä hyvä että 8-16 sain ammatin ja työn, ei tarvinut iltatöitä tehdä.

En ole siskoni virallinen huoltaja, koska paperisota olisi ollut loputon ja käytännössä hyödytön kun tänä vuonna siskoni täyttää 18.
Hän ei vielä saa opintotukea, koska se katsotaan nykyisten huoltajien eli sijaisvanhempien tulojen mukaan raja taisi olla 61000 yhteensä. Joka heillä kuuleman mukaan ylittyy.

Ja tyttöystäväni tietää tarkalleen meidän menneisyyden ja ymmärtää, että läheisempiä ihmisiä meillä ei tällä hetkellä ole. Mutta on kyllä närkästynyt siitä, että samassa kämpässä on parisuhteen ulkopuolisia henkilöitä. Tämän asian hän kyllä tiedosti tullessaan saman katon alle ja tein sen selväksi, että niin kauan kuin sisko ei pärjää omillaan elämme hänen ehdoillaan.

Olin juuri Pelicansin jääkiekko pelissä työkaverini kanssa, hän on perheellinen keski-ikäinen mies. Kerroin tilanteestani ja hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että kannattaisi kokeilla miten sisko pärjää omassa kodissa. Hänen oma 16v tyttärensä on kuulemma niin kaheli ja rämäpää, että ei onnistuisi mutta sanoi sen olevan mahdollista jos on ikäisekseen fiksu.

Alkaa valottua vaihtoehto että sisko muuttaa omaan kotiin. Mutta asioita on vielä epäselvillä minkälainen avustus olisi tarpeen. Toki maksan asumistuen jälkeen jäävän vuokran, takuuvuokran, laskut ja elämisen. Annan auton käyttöön, koska töissä en tarvi omaa autoa ja saan vapaa-ajallanikin käyttää firman autoa. Minulla ei ole hirveesti hajua miten nuoret naiset käyttävät rahaa, koska ollaan alusta asti pidetty tyttöystävän kanssa raha-asiat erillään. Toki hyvällä tavalla, yllätän hänet silloin tällöin :) Kyllä sentäs sen tiedän että Armanin farkut oli jotain 70e!

Opiskelija saa toimeentulotukea vain jos kaikki ensisijaiset rahanhankkimistavat on käytetty, sisältäen opintolainan. Näin ainakin ennen meni. Niitä on sitten mukava maksella takaisin jos jo lukiosta lähtien joutuu lainaa ottamaan....

Outo perhe?

Siis asut yhdessä siskosi kanssa ja häädät tyttöystäväsi pois. No, onnea vain valitsemallasi tiellä. Toivottavasti tyttöystäväsi löytäisi kunnon miehen.

Kiitoksia taas vastauksista.
Katsoin parhaaksi pitää viimevuotisia kesälomia pois ensiviikon jälkeen. Pariviikkoa pidän ja siinä ajassa tarkoitus toteuttaa naisien kanssa järkevin ratkaisu. Aikomukseni ei ole antaa autoa käyttöön alaikäiselle, täyttää kesäkuussa 18, ja ajokortin suorituskin onjo aloitettu.

Velkaa ei ole sisko ottamassa, ei ole normaalia ottaa opintolainaa jo lukioon. Ja mielestäni tärkeintä on, että ensimmäinen laina jonka joutuu ottamaan on asuntolaina, kuten itsekkin teen. En ole lainaa koskaan ottanut ja ensimmäisen lainan tulen saamaan parin kuukauden sisällä, rahoittaakseni 2/3 osaa tulevasta asunnostani.

Kyllä olen huomannut, että suurin osa alaikäisistä toisenasteen opiskelijoista elelee aika hyvin porukoidensa rahoilla näin myös suurin osa kavereistani teki. Heillä myös rahaa käytössä oli paljon enemmän kuin 100e kuussa. Joten heilläkään tuskin tulee lainan ottamisen tarvetta. Joten ensisijaisesti ennemmin minä rahoitan omistani kuin annan siskon ajautua velkoihin jo tässävaiheessa, kun ei ole koulutusta tulossa vähään aikaan.

Velkaan ei ole tarvetta ja siitä minä pidän huolen.. omankin tulevan 60000 e velan hoidan pois viidessä vuodessa. Parempaa vastinetta rahoille ei ole kuin siskon avustaminen. Kunnia asia minulle ja velvollisuus. Kyllä pystyn elättämään siskon ja sillä siisti. Tärkeintä hyvä tulevaisuus koko perheelle johon nyt kuuluu .sisko ja tyttöystävä.

Joo, itsellänikin 17 vuotias käy lukiota ja kyllä sen ikäinen
tarttee vielä sitä peräänkatsojaa.
Rahaa menee kirjoihin ja muuhun aivan erillä lailla kuin ammattikoululaisella.
Senkin nimittäin tiedän, kun yksi lapsistani kävi amiksen...
Aivan eri kustannukset ja vaatimustaso oli kouluissa, joten minusta olisi hyvä,
jos antaisit siskosi siinä varttua kanssasi lukio loppuun..
Nuo tyttöystävät tuossa iässä tulee ja menee ja jos on tosissaan kanssasi, voi kyllä odottaa virallista pariutumistasi aikansa.
Siskoja sinulla on vain tuo yksi ja hän ei jätä sinua..

Kyllä veli on oikeilla raiteilla auttaessaan siskoa, se on tärkeintä kyseisessä tilanteessa. Kun faktat ovat että hänen siskollaan ei ole läheisempää ihmistä tällähetkellä. Ja todella arvostan tälläisiä ihmisiä, jotka oman taloutensa kustannuksella auttavat kaikin mahdollisin keinoin. Ja asiat on järjesteltävissä, jos tyttöystäväsi toden totta haluaa olla kanssasi hän ei tälläistä miestä heitä mihinkään.

Oplle: Olet unelma mies, ajattelevainen, peräänkatsova,fyysisissä hommissa ja rakentamassa hyvää tulevaisuutta jo nuorena! Tälläisistä ne tytöt tykkää ainakin meillä! Itse en sinua päästäisi kirveelläkään menemään!

Ketjun aloittaja tosin tienaa selvästi paremmin kuin keskituloinen vanhempi. Ja kyllä tuolla työmääräällä ja vaativissa hommissa pitääkin tienata. Esim meillä ei taida yhteensäkkään tulot ylittää bruttona 50000e. Kolme lasta ja matkusteltukkin. Silti meillä on omistus omakotitalo, velat 4v sisällä kuitattu.

Ihana, että olet pitänyt pikkusiskostasi huolta. Oikein sydäntä lämmitti.

Olen itse samankaltainen tapaus: siskoni ja minä asuimme tosin eri sijaisperheissä emmekä ole koskaan ns. sisarillisissa väleissä olleet - toiselle siis kuin etäisiä sukulaisia. Antaisin mitä tahansa, että minulla olisi joku oma lihaa ja verta.

Tyttöystävätilanteeseen en sano muuta kuin että naisia on pilvin pimein, mutta pikkusisko on ainoa, jonka saat. Jos jätät hänet tyhjän päälle, niin hän tuntee varmasti taas saman hylkäyksen, mitä lapsena kävitte läpi. Mieti tarkkaan.

Olet nuori. Tyttöystävän vaihtaminen on luonnollista ja melkein suotavaa.

4. Kerro tämä sama heille, jonka kerroit tänne. kerro, miten olet hukassa tämän asian kanssa ja haluaisit että kaikki olisivat vain ystävällisiä eikä olisi ongelmia ja ilmaise toiveesi siitä, että voisivat sopia erimielisyytensä ja yrittää tulla toimeen. Sano, että et voi vaatia, mutta nykyinen tilanne satuttaa sinua joten toivot että asiat paranevat.

Ketjua lukiessa näyttää kuin nuoremmat, vailla elämä kokemusta jatkuvasti kehoittavat sinua heittämään sisaresi ulos ja pitämään tyttoystäväsi.

Ole hyvä, älä tee sitä virhettä! Siskosi valmistuttua lukiosta, hän on paljon vakaammalla pohjalla aloittamaan oman elämän. Oli se sitten jatko-opiskelu tai täysiaikainen tyo.

Tämä lukio-aika on hyvin tärkeä hänelle, hän tarvitsee rauhallisen ja riidattoman ilmapiirin opiskellakseen ja saadakseen lakkinsa.
Ellei tyttoystäväsi sitä ymmärrä, hän ei ole läheskään tarpeeksi aikuistunut sinun kumppaniksesi. Sinä tarvitset vierellesi tyton joka on henkisesti samalla tasolla kuin sinä. Muuten voi jo nyt ennustaa että te eroaisitte kuitenkin. Sillion sinua tulee harmittamaan sisaresi ja oma pahoinvointisi. Ja tyttoystävä lentelee jo muualla etsimässä uutta poikaystävää.

Tyttojä on aivan tarpeeksi että sinä alkamalla uuden etsinnän aivan varmasti loydät juuri sinulle sopivan. (Jonka vanhemmat päästävät pitkän helpotuksen huokauksen saadessaan sinut perheeseen)

Kiitos tosi paljon kaikille! Hyviä apuja/mielipitetä joista oli tänään tosipaljon hyötyä!

Juttelin tyttöystäväni kanssa tilanteesta tänään, hän ymmärsi tilanteen vakavuuden. Hänen mielipiteensä oli, että ehdottomasti siskoni jää meidän kanssa asumaan tulevaan asuntoon. Tämä yllätti minut täysin, koska tyttöystäväni on valittanut aika paljon siskostani. Hän myös pahoitteli, että vika olisi ollut pelkästään hänessä. Hän oli sitä mieltä että vanhempana olisi pitänyt meidän lapsuus huomioon ottaen ymmärtää enemmän siskoani. Tottakai vaikea suhtautua tälläiseen tilanteeseen ja ymmärrän sen. Tämä yksi syy jonkatakia en haluaisi heittää hukkaan tätä unelma-aikaa, jonka olen viettänyt hänen kanssaan.

Muitakin ongelmia olisi ratkaistavana. Meillä on jo pidempään ollut ongelmana, että kahdenkeskistä aikaa ei ole riittävästi. Epäsäännölliset työaikani ja pitkä työmatka on oleellinen syy tähän. Työn jälkeinen väsymys väistämätön. Tottakai kolmasosapuoli talossa häiritsee.

Onko ideoita millä tavoin rupeaisin antamaan parisuhteellemme enemmän aikaa? Millä tavoin yllättäisin tyttöystäväni? Ollut suhteellisen vaikeaa sovitella tätä tilannetta viimeiset parivuotta, että jäänyt suhde ihan taka-alalle. Millä tavoin muut olette suhdetta herätelleet? Lomamatka? Haluan todella pitää tytöstäni kiinni, unelmatyttö! En ole hetkeäkään katunut yhdessä olo aikaa. Ei tulisi mieleenkään vaihtaa dokaavaan keskenkasvuiseen pissikseen. Rankkaa ruveta työnjälkeen selvittämään mistä kiikastaa, joten mielellään ottaisin vastaan neuvoja! Varsinkin nuorilta.

Pidän kaksi seuraavaa viikkoa pitämättömiä kesälomia. Pitäisi asumiskuviot selvittää, keksiä uutta virikettä suhteelle ja hankkia se asunto tällä ajalla.

Pitäisi olla jo nukkumassa, mutta minun on pakko vielä vastata tähän. Vastuunkantosi tekee minuun syvän vaikutuksen ja nostan sinulle isosti hattua! Itsestäni ei olisi ollut miestä tuohon vielä 19-vuotiaana.

Olet jo keskustellut tyttöystäväsi kanssa ja hän fiksuna ymmärtää mistä on kyse. Hienoa. Kannattaa kuitenkin vielä keskustella kolmistaan asia selväksi. Noissa naisten riidoissa kun harvoin on vain yksi osapuoli syyllinen. Siskosikin pitää saada tajuamaan, että hänen tulee käyttäytyä asiallisesti tyttöystävääsi kohtaan. Siskosikin on jo sen ikäinen, että hänen tulisi se ymmärtää.

Uskoakseni sinulla on kummankin tytön kunnioitus, joten asia hoitunee kun vain istutat tytöt saman pyödän ääreen ja puhutte asiat selviksi. Korosta sitä, että he ovat perheesi ja että perheet pitävät yhtä. Kerro myös avoimesti, miten itse koet tilanteen. Tyttöystävällesi olisi hyvä tähdentää, että järjestely on väliaikainen. Silloin tyttöystäväsi on helpompi suhtautua hieman hankalaan tilanteeseen, kun hän tietää ettei se kestä loputtomiin.

Minusta on hyvä, että siskosi voi asua luonanne toistaiseksi. Kun hän saa lakin ja aloittaa työt/opiskelut, hän voi sitten muuttaa omilleen. Nyt on kuitenkin tärkeintä, että hän keskittyy kouluun ja vie lukion kunnialla loppuun.

Parisuhdeasioihin: Olisi varmaankin hyvä, jos voisitte silloin tällöin ottaa pienen loman arjesta, esimerkiksi lähteä kerran kuussa viikonlopuksi pois kotoa, jotta saisitte olla kahden. Voit esimerkiksi tilata teille jonkin lomamatkan ja sanoa tyttöystävällesi, että haluat viedä hänet lomalle kiitoksena siitä, että on ollut niin ymmärtäväinen siskosi ja tämän koko asumisjärjestelyn suhteen.

Mitkään lomat eivät kuitenkaan pidemmän päälle pelkästään riitä, vaan teidän pitää oppia arvostamaan toistenne seuraa normaalissa arjessa. Keskustele asiasta tyttöystäväsi kanssa ja kysy häneltäkin, miten hän haluaisi viettää vähäisen yhteisen aikanne. Sinä et saa pitää tyttöystävääsi itsestäänselvyytenä, eikä hän saa pitää sinua itsestäänselvyytenä. Olennaista on, että tuette toisianne ja osoitatte säännöllisesti, että arvostatte toisianne. Siten selviää elämän ruuhkavuosista ja hankalista tilanteista.

Tyttöystäväsi varmasti ymmärtää, että olet ihanteellinen aviomies- ja isäehdokas, kun kannat jo noin nuorena vastuun siskostasi. Ei hän sinusta halua luopua. Sinusta hän on unelmatyttö. Teidän pitää vain tehdä nämä asiat selviksi toisillenne.

Nyt koetan saada muutaman tunnin nukutuksi, etten huomenna nukahda tenttiin.

Tyttöystävät, vaimot ja avopuolisot. Millaisista yllätyksistä/asioista te oikeasti tykkäisitte virittelemään kauan kestänyttä suht vakaata parisuhdettanne? Kertokaa ihmeessä asioita, joita voisin itse soveltaa tilanteen parantamiseen! Nyt olisi aikaa kehitellä jotain, kun tuo 2 viikon lomakin pamahti 29 minuuttia sitten käyntiin!

Minulle riittää ihan perusasiat pitämään yllä hyvän suhteen. Auttaminen mm. ruuanlaitossa,siivouksessa yms. Tämä on meillä ainakin hyvin vaikeaa. Asuttu yhdessä 1v ja opiskellaan. Asiat tosiaan meillä muuttunut pahempaan suuntaan vuoden kuluessa.

Tietysti, jos et halua arki-askareilla yllättää tyttöystävääsi niin suosittelen kylpylä lomaa. Menette viikonlopuksi vaikka Tallinnaan. Varaat jotain hoitoja tyttöystävällesi esim. pedikyyri,kokovartalohieronta tai kasvohoito? Menet sillä aikaa rentoutumaan vaikka allasbaariin oluelle. Tytöt varautuat aina kaikkeen ottaen mukaan kauniita vaatteita, joten voitte mennä vaikka päivän päätteeksi hienohkoon ravintolaan illalliselle (ei pizeria tai baariravintola). Maksat tietenkin koko matkan, joka lienee sinulle jo selvä homma, koska olet viemässä tyttöäsi yllätyslomalle. Muista viikonlopussa on enemmän kuin yksipäivä!
Jos edes kerran saisin joltain mieheltä tälläistä kohtelua se tekisi minuun ennen näkemättömän vaikutuksen.

Luin koskettavan tarinasi ja kannat ESIMERKILLISESTI vastuuta jo 19-vuotiaaksi. Osittain oman lapsuutesi kautta sinusta on selvästi kasvanut, epäitsekäs ja toisia ajatteleva persooona. Näistä miehiestä kaikki tytöt unelmoivat! Jatka samaa rataa! Muista, että raha ei ole aina hyvästä!

Siskosi on tarpeeksi vanha asumaan vuokralla opiskelijana. Hän saa oikeutettu saamaan vuorkratukea ja opintotukea. Näillä rahoilla hän pystyy maksamaan vuokransa ja sinä voisit sponsata vaikka pari satkua kuussa elämiseen rahaan kun pikkuraha ei tunnu olevan ongelma.

Jos tyttöystävä on jo nyt kireänä kun teen niin paljon muka töitä niin onko nyt sitten oikea aika muuttaa yhteen sinun omaan taloosi. Jos kireily sillä vähentyy niin ehkä sitten. Onko teillä vaimosi kanssa avioehto. Varmaan sellainen kannattaisi tehdä kun kerran mitä ilmeisemmin maksat koko kämpän itse.

Et voi hyysätä melkein aikuista siskoasi koko elämääsi, eli ei ole vaimolle varmaan mitään herkkua kun sinulla on sisko aina samassa asunnossa. Vaimosta varmaan vähän tuntuu sille että hän on aikuisen lapsen ottoäiti ja ymmärrettävästi se saattaa vähän ottaa päähän.

Opiskeluaikana hyvä olla vakaa talous/perhe, yksin ilman tuloja vähän perseestä/hankalaa asua. Ehdottomasti Ap oikeilla linjoilla, että antaa siskon opiskella rauhassa niinkuin lähestulkoon kaikki lukiolaiset tekevät.

Kyseisessä tilanteessa on selvää, että tyttöystävä on kireänä. 4 vuoden seurustelusuhde kumminkin osoittaa, että hän jotenkin ymmärtää tilanteen ja on luottavainen jatkosta. Ap ei ole itse aiheuttanut tilannetta ja on todella miespaikallaan hoitamaan tämän systeemin kunnialla. En ole monesta näin ajattelevasta/huolehtivasta 19v pojasta kuullutkaan.

Ehditte vielä asua tulevan vaimosi kanssa vuosikaudet yhdessä, odottavan aika on pitkä! Jos lähtee lätkimään niin ole onnellinen, että lähti jo nyt! Itse en lähtisi!

Tässä ketjussa on jotakin outoa. Olet 19-vuotias ja opiskellut oppisopimuksella ammattiisi - ja viime vuonna siten ansainnut jo 47 000 euroa. Se ei ole edes tuolla alalla mahdollista silloin, kun ollaan oppisopimuksella.

Tyttöystävän kanssa olet seurustellut jo neljä vuotta - siis 15-vuotiaasta lähtien. Mahdollista, mutta äärimmäisen harvinaista.

Ja lopuksi: suhteesi sisareesi kuulostaa vähintäänkin kummalliselta.

En tiedä mikä tässä ei ihan mätsää, mutta 1 1 1 on nyt jotain muuta kuin kolme.

Mä luin jonkun verran tuota ja olen itsekin hieman vaikeista olosuhteista ja todellakaan niistä ei ole sama muuttaa omilleen, kun jostain hyvistä ja missä vanhemmat auttaa, tätä ei monikaan käsitä. Eikä siis 17-vuotias ilman tulojakaan tule toimeen, opintotuet eivät riitä elämiseen se on ihan fakta. 400 euroa kuussa? Kuka sillä elää, oikeasti. Jos niitä siis saa, sossukin saattaa vedota vanhempiin, ei siskosi saa välttämättä mitään mistään. Minusta on hienoa, että sinä huolehdit perheestäsi, vaikka olet itsekin nuori. Sinusta voi sanoa, että olet mies, siis sinä olet ihailtava, perheestäsi huolehtiva aikuinen mies, vaikka nuori.

Itsekin muutin omilleni 16-vuotiaana, paskoilla lähtökohdilla ja huonostihan siinä kävi, kun kävi ensin huonosti eikä ollut ketään. Siksi ymmärrän huolesi, sinä tiedät, millainen maailma on. Mutta ehkä voitte keskustella asioista ja ehkä siskosikin ymmärtää... Että tukea silti on ja ettei hän yksin jää.

Olen samaa mieltä, mitä tuossa jatkossa luin, että kyllä, siskon pitäisi saada lukiot käytyä ja minusta on hienoa, että annat hänelle parhaan kykysi mukaan tämän mahdollisuuden, sillä muuten hän todellakin päätyy ensimmäiseen hanttihommaan, ellei jopa pahempaa, niitten virheitten korjailuissa voi mennä elämästä vuosia... ilman mahdollisuuksia muuhun. Hän on vielä pari vuotta nuorempikin eikä ilmeisesti yhtä vahva kuin sinä, epäilen, että aika harva on.

Mutta parisuhdekin on perhettä, kinkkinen tilanne kertakaikkiaan.
Perheessä on aina riitojakin, että voisitte tietysti myös jutella siitä, miksi naisväki ei osaa sopia: perhe-elämä nyt kuitenkin on semmoista että siinä tulee väärinkäsityksiä ja riitoja eikä silti tarvitse heti erilleen olla muuttamassa.

Miksi he huutavat, eikö heidän kanssaan voisi hieman keskustella tuosta huutamisesta ja mollaamisesta että mikähän oikeasti mättää? En ymmärrä, miksi ette voisi ensin yrittää keskustella mitä se perhe-elämä on ja kun molemmat tytöt opiskelee, että mitä se nyt vaatii. Että mikä siinä nyt on niin vaikeaa olla perheenä, kun tämä tilanne on vaan nyt tämä: ei se siskokaan ikuisesti kuitenkaan siinä halua olla. Mutta on inhottavaa että kotoaan pitää lähteä pakolla... Kuten tiedät... Että ei voida asioita sopia. Parasta olisi jos oikeasti saisitte juteltua ja elettyä ensin, ja ehkä sisko alkaa pikkuhiljaa haluta itsenäistyä ihan itse. En tajua toisaalta, miksi riitelyn takia pitää heti erota eikä voida sopia, täytyyhän yhteisöissäkin pystyä olemaan, töissäkin sopeutua eikä aina kaikki vaan mene mielen mukaan.

Mikä siis muka tytöillä niin kovasti hiertää, ettei voida sopia, eivät he miehestä tappele kuitenkaan, toiselle olet veli ja "isä" ja toiselle mies. Täysin eri asioita. Kompromissejakin olisi hyvä opetella tekemään: teethän sinäkin koko ajan. Lisäksi, kun sisko on sisko koko elämän, vaimoista ei aina niin tiedä, sori vaan, mutta perhe on perhe. En tarkoita, että vaimo ei saisi olla yhtä tärkeä, mutta miksi sisko pitäisi olla muka pihalle heitettävä ja etenkin kun 17-vuotias on nuori. Tottakai siskonkin pitää kunnioittaa sinun tyttöystävääsi ja käytöksistä sopia, mutta en tiedä onko muutto erilleen se ratkaisu. Se pitäisi tehdä yhteisymmärryksessä, sinä olet siskon perhe ja teidän kotinne on myös hänen kotinsa.

Enkä nää miksi vaimon pitäisi siitä muuttaa, on sitä ennenkin sopeuduttu. Hän vaimo ja tietää kyllä, ettei tämä ikuisuuksia jatku.

Yrittäisin ensin valita tuon kolmosen sillä, että yritätte selvittää riitanne ja te käytte vaimon kanssa vaikka hotelli ja kylpylälomalla kahdestaan aina joskus saamassa aikaa kahdestaan :)
Sitten että muutatte lähekkäin, vaikka naapureiksi? Tai ainakin korttelin sisälle, että voitte olla edelleen läheisiä ja perhe.

"En ole siskoni virallinen huoltaja, koska paperisota olisi ollut loputon ja käytännössä hyödytön kun tänä vuonna siskoni täyttää 18.
Hän ei vielä saa opintotukea, koska se katsotaan nykyisten huoltajien eli sijaisvanhempien tulojen mukaan raja taisi olla 61000 yhteensä. Joka heillä kuuleman mukaan ylittyy."

Uskomaton juttu. Sijsivanhempien tulot ei voi vaikuttaa siskosi opintotukeen koska he ei ole elatusvelvollisia, koska he ei ole teitä adoptoineet. Eikä he voi olla myöskään huoltajia jos olette muuttaneet pois sijoituspaikasta. Paperisota ei ole loputon huoltajuus haetaan käräjäoikeudesta ja sekään ei velvoita eltukseen vaan sosiaalihuolto joutuu maksamaan jälkihuollon tukena 21-ikävuoteen saakka.

Suosittelen ottamaan asianajajan, se ei maksa teille mitään, koska olette oikeutettu ilkmaiseen oikeusapuun.

Kiitoksia kaikille. Teistä oli paljon apua tähän tilanteeseen, soveltaen ehdotuksianne ja mielipiteitä.

Asunto ostettu ja kaikki kolme samassa asunnossa... Luojan kiitos.

Meikäläisten tilanne aikoinaan herätti kiivasta keskustelua ja mielipiteitä! Päätin että kirjotan tänne miten nykyään menee, jos jotakuta keskusteluun osallistunutta kiinnostaa. Teistä oli korvaamaton apu, KIITOS SIITÄ!

Puolitoista vuotta piakkoin tapahtuneesta. Edelleen koko konkkaronkka samassa asunnossa! Ennen muuttoamme omistusasuntoon, istuttiin koko konkka ronkka pöydän ääreen, ja poistuttiin vedet silmissä tunnin keskustelun jälkeen. Käytiin läpi miten hieno tarina on jo tähän asti eletty ja miksi tuhota se tällä riitelyllä. Siinä vaiheessa naiset/tytöt ilmeisesti jollain tapaa ymmärsivät ja en ole sen jälkeen kuullut tappelua muusta kuin tiskivuoroista :D Tämäkin asia oli taas hoidettava "itse" kuntoon ja osettava omalla vuorolla astianpesukone :D

Parisuhdekin kukoistaa, ja tyttöystävän titteli vaihtui hänen edellisenä nimipäivänään kihlatuksi! Kosimisen jälkeen oli mukava kuulla kommentit, että hänen vanhempansa ovat tämän kuullessaan varmaan ikionnellisia, koska odottivat tämän tapahtuvan jo vuosia sitten!

Vielä kerran kiitos keskusteluun osallistuneille!

Luin ketjun, ja olet hieno nuori mies! Mutta nyt kun tyttöystäväsi on jo ihlattu, niin siskon on itsenäistyttävä ja hommattava työ/opsikelupaikka ja oma vuokra-asunto... Olet ystävällinen ihminen, mutta varo ettet sorru jakamaan ystävällisyyttäsi liiaksi rahoillasi. Ihmiset tuppaavat tottumaan liiankin helposti siihen, että joku tarjoaa kaiken ja ostaa kaiken. Sitten kun rahaa ei tulekkaan, nousee hirmuinen äläkkä. Tarkoitan tällä, että älä anna siskosi äläkä tyttöystäväsi - siis kihlattusi- tottua elämään siivelläsi.

Tiedä sitten miten kova kiire on häätää siskoa pois kun ei teillä muuta oikeaa kotia ole ollut. Yleensä riitelyn aiheet pitää vaan puhua ja perustella kunnolla.

Suomessa on vähän turhan kova kiire olemaan yksin.