En tiedä että mitä pitäisi tehdä, itselläni on todella ihana tyttöystävä ja olen hänen kanssaan onnellinen. Mutta suhteessa on nyt kuitenkin tullut esille juttuja jotka hiukan häiritsevät kuten se, että nainen haluaa määrätä ja rajoittaa mun tekemisiäni. Monta kertaa on jälkeenpäin jopa sanonut vähän katuvansa kun määräilee niin kovasti. Pian sama tilanne kuitenkin uusiutuu.
Onko ihan sairasta jos mies haluaa vakiintua, olla toisen kanssa aina, perustaa perheen mutta silti pitää sellaisen omanlaisen "poikamiesvapauden"? Esimerkiksi käydä baarissa jos joskus sattuu sellanen olo tulemaan - kuitenkin pettämättä toista tai toisen luottamusta. Ei asuta yhdessä joten jonkinlaisen vapauden saan pitää mutta pelottaa tulevaisuus kun luultavasti joskus asutaan yhdessä jota mäkin tietysti haluan. Tavallaan mua silti ahdistaa kun tuntuu että toinen haluaa kahlita mut ja omistaa mut täysin. Tavallaanhan hän omistaakin, tyttöystävänä. Mutta välillä tää ahdistaa ja tuntuu lähinnä täydelliseltä vapaudenriistolta.. Olen aina ollut oman tieni kulkija ja tehnyt mitä milloinkin päähän pälkähtää ilman murhetta huomisesta. Koskaan en kuitenkaan ole ketään loukannut tolla enkä tulekaan loukkaamaan.
Tätäkö tämä nykyajan tasa-arvo on? Että nyt naiset kyykyttävätkin miestä miten haluavat. Onko mun puhuttava hänen kanssaan suoraan vai otettava kovat otteet käyttöön ja näytettävä et kuka määrää? Tarkoitan nimenomaan sitä että kuka MUN elämästäni määrää. Onhan kumppanilla suuri osa elämässä ja pitää miettiä että mitä tekee ja koska... mutta tollanen omistushalusuus vaan ahdistaa. Mä olen kuitenkin ihminen enkä mikään koira.
Onko ihan sairasta jos mies haluaa vakiintua, olla toisen kanssa aina, perustaa perheen mutta silti pitää sellaisen omanlaisen "poikamiesvapauden"? Esimerkiksi käydä baarissa jos joskus sattuu sellanen olo tulemaan - kuitenkin pettämättä toista tai toisen luottamusta. Ei asuta yhdessä joten jonkinlaisen vapauden saan pitää mutta pelottaa tulevaisuus kun luultavasti joskus asutaan yhdessä jota mäkin tietysti haluan. Tavallaan mua silti ahdistaa kun tuntuu että toinen haluaa kahlita mut ja omistaa mut täysin. Tavallaanhan hän omistaakin, tyttöystävänä. Mutta välillä tää ahdistaa ja tuntuu lähinnä täydelliseltä vapaudenriistolta.. Olen aina ollut oman tieni kulkija ja tehnyt mitä milloinkin päähän pälkähtää ilman murhetta huomisesta. Koskaan en kuitenkaan ole ketään loukannut tolla enkä tulekaan loukkaamaan.
Tätäkö tämä nykyajan tasa-arvo on? Että nyt naiset kyykyttävätkin miestä miten haluavat. Onko mun puhuttava hänen kanssaan suoraan vai otettava kovat otteet käyttöön ja näytettävä et kuka määrää? Tarkoitan nimenomaan sitä että kuka MUN elämästäni määrää. Onhan kumppanilla suuri osa elämässä ja pitää miettiä että mitä tekee ja koska... mutta tollanen omistushalusuus vaan ahdistaa. Mä olen kuitenkin ihminen enkä mikään koira.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Joo. Tosi kypsää. Nainenkin luopuu vapaudestaan, kun pentuja tekee, miksi miehen pitäisi sitten saada mennä? Että nainen kahlii jos mies ei saa mennä? Pitäisi jo järkikin sanoa, että poikamiespäivät ovat silloin ohi, kun ollaan vastuussa jonkun toisen elämästä. Vapaalle saa heittää, mutta baari ei saisi olla itseisarvo.
Nykyään itsekkyys on niin suosiossa, että lapset kasvavat kieroon. Mistä luulisitte, että noita bussipysäkkien potkijoita tulee? No, perheessä, jossa jokaisella on oltava "omaa aikaa". Ennen ei ollut. Lisäksi ennen oli koivuniemen herra eikä niistäkään lapsista ole mitään mielenhäiriöisiä tullut.
Jos ainoa ajatus pariutumisessa Sinulla on se, että nyt menee vapaus jos baariin tai humputtelemaan ei pääse, niin suosittelen pari vuotta vielä kasvamaan. Ja se toisen määräily? No, jos käyttäydyt kuin pahainen kakara etkä osaa itse käyttää päätäsi, niin en ihmettele lainkaan.
Ei ole mikään pakko niitä pentuja tehdä kun noin kirpasee.
"Ja se toisen määräily? No, jos käyttäydyt kuin pahainen kakara etkä osaa itse käyttää päätäsi, niin en ihmettele lainkaan. "
Ilmeisesti tällä kirjoittajalla on välit kireänä miehen kanssa.
Kyllä ihmisen kuuluu saada toki omaa aikaa, mutta jos lapset on mukana elämässä, niin sitten ei. Jos lapsia hankitaan, niistä pitää ottaa vastuu seuraavat ainakin 10, kunnes he alkavat hengaamaan enemmän kavereiden luona ja osaavat itse jo suunnistaa harrastuksiinsa jne.
Mutta muuten mielestäni saisit tehdä ihan mitä haluat, mutta mieti miltä sinusta tuntuisi jos naisesi olisi samanlainen? Menisi minne milloin haluaisi.
Ei tasa-arvoisuus tarkoita sitä että toinen määrää, nyt ylireagoit tähän tasa-arvoon. Kai tiedät mitä se sana edes tarkoittaa?
Kyllä varmasti itsekin tiedät, ettei tasa-arvoa ole se, että toinen täysin määrää toisen tekemisistä. Oli määräilijä sittenmies tai nainen.
Itse olen sitä mieltä, että sinun ehdottomasti kannattaa keskustella asiasta tyttösi kanssa. Ei parisuhde tarkoita sitä,että koko ajan pitäisi nysvätä yhdessä. Itse en todellakaan olisi hyväksynyt sitä, jos poikaystäväni olisi yrittänyt rajoittaa menemisiäni. Ystävien tapaaminen on ehdottomasti tärkeää.
Jos lapsia hankitaan, pitää menemisien määrää tietenkin miettiä. Nyt ei kuitenkaan ole vielä se vaihe, ettet saisi kavereitasi tavata.
Totta kai kuuluu olla vapaus!! Haloo! Eihän suhteesta pidä olla HAITTAA. Sen kuuluu olla HIENO asia eikä sellainen että pitää luopua. Toinen on itsekäs jos pakottaa toista luopumaan. Jos toista rakastaa, totta kai haluaa että hän saa olla onnellinen ja kumppani ei tietenkään halua että hän rajoittaa toisen onnellisuutta.
Totta kai pitäisis ainakin saada käydä baareissa jos mieli tekee! Eihän suhde saa olla sellainen mistä tulee huonoja puolia. Senhän kuuluu olla kiva juttu että saa jakaa elämänsä toisen kanssa. Ei sitä elämää kuulu poistaa siksi että haluaa jakaa sen. Eihän toinen saa alkaa sanomaan että pitää olla yksin mun kanssa ja ei saa elää. Muutenhan suhteeseen kertyy sellaista negatiivista josta ei puhuta... ja se tulee esille joskus pahasti. Rakastaminen ei ole itsekkyyttä vain päinvastoin. Siinä toivoo kumppanilleen parasta.
Erittäin paljon samaa mieltä. Kumppanin jokaviikonloppuinen baarissaravaaminen on este parisuhteelle minun kannaltani.
tämä aloittajan aihe jakaa ihmisiä nyt täysin erisuuntiin.
omassa suhteessani (yhdessä oltu n. 3 vuotta) on hieman samankaltainen tilanne, mutta minä tyttöystäänä olen se, joka tarkkailee liikaakin poikakaverini tekemisiä ja menoja. olen kylläkin huomannut tuon olevan todella huono piirre itsessäni, sillä vaikka kuinka haluaisin poikakaverin omistautuvan vain minulle, haluan että meillä molemmilla on kavereita, joiden kanssa saa olla rennosti ja tehdä välillä omia juttuja.
itse ajattelisin niin, että tämä ei ole tasa-arvo kysymys vaan asia, mikä pitää selvittää parisuhteen molempien osapuolien kesken; mitä haluaa, mitä hyväksyy ja mitä ei hyväksy toisen käytöksessä.
vaikka kuinka haluaisin että poikakaverini olisi minun kanssa sen vapaa-ajan mitä jää koulun ulkopuolelta, olen nykyään tyytyväinen että jätkäni saa omaa aikaa ja näin pitää omaa mielenterveyttään tasapainossa (ei kukaan jaksaisi ainaista alistamista ja epäilyä) (: tälläistä täältä päin
Sä olet tossun alla, siellä on nyhverön paikka. Tiedän sun makselevan tuon naisen ruokia ja asumiskustannuksia. Kun menee jonkin aikaa eteenpäin, tuo nainen etsii uuden miehen.
Lue tämä viesti kahden vuoden päästä uudelleen.
2 vuotta kului, mitä tapahtui? Nainen löysi uuden miehen ja sinä elätit häntä rahoillasi. Se aika mikä sulla meni naisen elättämiseen minä säästin rahojani ja elän tänä päivänä taloudellisesti vakaampaa elämää kuin 2 v sitten 30.03.2011
ps. ei tullutkaan maailmanloppua 2012 loppuvuodesta vaikka enteitä olikin lisääntyneistä ja voimistuneista maanjäristyksistä ja sodasta, joka syttyi Iranin ja Israelin välille. Ostin tuossa uuden auton tammikuussa 2013 ja hyvin on pelannut. Nämä audit ovat hyviä autoja ajella. Kannatti säästellä autoon mieluummin kuin elättää naista. 2200 euroa laitoin kuukaudessa säästöön autoa varten, hyvin rahat riittivät kun ei tarvitse ketään muuta elättää kuin itseään.Naisiakin olisi kyytiin tulemassa mutta menköön muiden kyydeillä tai julkisella kun eivät bensoihin ole osallistumassa. Mites sulla nykyään, erositko vai makseletko elatusapumaksuja vai kenties onnellisesti kimpassa määräilijän kanssa?
Juu, sitä se tasa-arvo tosiaan taitaa olla. Itse koen jollain tavalla useinmiten suhteessa menettäneeni enemmän kuin saaneeni. En itse rajoita toista mitenkään, ja jos jotakin olen joskus pyytänyt niin sitä ei toteuteta. Miehet ovat puolestaan mustanneet mieleni epäluuloisuudellaan ja mustasukkaisuudellaan vaikka itse olen ihmisistä kiinnostunut ihan ihmisinä. Miespuoliset ystävät on pitänyt jättää. Lisäksi tähän mennessä yksikään ei ole ottanut kunnolla osaa kotitöihin, joten pääsen suhteessa ilmaiseksi piiaksikin, joissain tapauksessa jopa ihan pelkäksi sellaiseksi.
Vanheneminen, väsyminen, kyynnistyminen on auttanut asiaa. En jaksa enää tapella tuulimyllyjä vastaan ja ei enää niin kiinnostakaan lähteä kotioloista mihinkään, joten minut on nyt niin sanotusti hyvin koulutettu.
Jos ihan todella haluat olla se oman tiesi kulkija niin unohdat koko pariutumisen. Tosiaankin naisillakin on nykyään(kin) ihan kummallisia vaatimuksia ja nykyisin he saattavat jopa pitää niistä kiinni.
Ei miesystävistä ja existä luopuminen voi olla noin rankkaa. En minäkään miehenä hyysää mitää exiäni tai naispuolisia ystäviäni. Heidän on hankittava ihan oma kumppani vaihtamaan autonsa renkaita tai baariseuraksi. Vähän realismia peliin nyt ja älä valita.
No voidaan kai sitten kysyä myös miksi ap:lle omista menoista luopuminen on noin rankkaa?
Niin, mutta sä et ollutkaan koskaan naispuolisten ystäviesi oikea ystävä. Sä esitit ja yritit löytää omaa etuasi: se ei ole ystävyyttä. Et sä niitä renkaita vaihtanut maksutta etkä baariseuraksikaan lähtenyt ilman taka-ajatusta joko siitä tai sen kaverista.
Koska jos ne olisi olleet oikeasti ystäviä, niin kyllä, luopuminen olisi todella rankkaa, etkä sä suostuisi siihen. Mun parhaita ystäviä on muutama mies. Ne ei vaihda renkaita, mä teen sen itse, ne ei tee remonttia: mä teen nekin itse. Hommiin mitä en osaa, yleensä palkkaan jonkun. Muuttoapuna me ollaan molemmin päin. Me ollaan oikeita ystäviä. Ja mä en luopuisi kenenkään takia heistä.
Vähän realismia peliin todellakin: sä et ole ollut ystävä. Älä puhu ystävistä ja ystävyydestä, kun et tunnu tietävän mitä koko sana merkitsee.
Exien kanssa ei tarvitsekaan olla sinänsä ystävä, jos ei voi olla.
Tee niinkui itse haluat mutta älä tottele tyytöystävääsi niissä aioissa jotka häiritsevät sinua ja pidä oma pääsi ettei nainen pääse niskan päälle ja niin edelleen. Se on ihan sinusta kiinni miten tottelet tyttöystäväsi kaskuja ja määräyksiä ja niin edelleen. Vaikka parisuhteessa ollaan niin pitää ola myös se oma elamä niin hyvin menee.
No hemmetti ei vakiintuessa tarvi missään talutusnuorassa olla. Miehen ei tarvi luopua kavereistaan, eikä mistään satunnaisista viihdereissuista. Näistä reisuista voi kertoa asiallisesti vähän etukäteen jos mahdollista. Ihan hetken mielijohteestakin voi mennä jonkin, vaikka baariin. Naiselle voi selittää ihan asiallisesti baariin menosta ja sanoa ihan suoraa että ihan turha olla mustis. Jos toinen vaatii jotain kalenterin käyttöä menoista, niin voi sanoa että en ole sellainen kalenteri ihminen, niinkuin sinä ja menen silloin kun sopii.
Ne miehet jotka haluaa viettää vielä sinkku elämää, vaikka ovat naimisissa, ovat myös kin näitä vieraanpillunperässäjuosijoita.
Se että haluaa suhteessa tuntea olonsa vapaaksi ei tarkoita että haluaa vielä viettää sinkkuelämää.
Ilmeisesti monille täällä tämä vapaus on vieras käsite, kun se heti yhdistetään jollain tavalla pettämiseen?
Totta...
Akat ei suhteessa määrää, siit ei tuu yhtään mitään, jos mennään muijan komennossa. Kaikenlisäksi se on naurettavan näköistä, jos mies piipittää vain vieressä. Itse olen piipitellyt joskus nuorena, ja palkkioksi sai mehevää ja hyväkroppaista pimpelooraa, mutta se piipitys loppuu aikanaan, kun alkaa pää hajomaan ja menee hermot. Kyllä niit kivoja tyttöjäkin on, mut ne on harvassa.
Ei sua voi määrätä, jos et siihen suostu. Se on eri asia sitten, jaksaako sitä jatkuvaa mussutusta kuunnella.
ihan ku mun exän kynästä. jätti mut yllämainittujen syiden perusteella. mulla baarissa käynti väheni automaattisesti suhteessa, ei ollu tarvetta olla siel joka vklp. tää herra taas oli joka pe ja melkeenpä la ilta siellä.... sit jos oli mun kanssa, koki sen jonakin vwlvollisuutena.. ja mietti koko aja mite VOIS olla baarissa. kypsymätöntä vaan, eipä muua.
Tulihan se viimeisessä kappaleessa, nykyajan itkuvirsi: "Tätäkä nykyajan tasa-arvo on?"
Miten SINUN henkilökohtainen parisuhteesi ja naisvalintasi nyt liittyy kaikkien suomalaisten naisten oikeuteen tulla kohdelluksi saman arvoisina kuin miehien? Saada työtä, työllistyä ja kouluttautua haluamalleen alalle, saada töistä samaa palkkaa ja arvostusta ja siis, kaikkea, äänestää, toimia tasa-arvoisena yhteiskunnan jäsenenä, jne. jne.
Miten tähän nyt sinun mielestäsi tuo tasa-arvo liittyy? Että kun työnvälitystoimisto toi 3 miestä samaan työpaikkaan minnne olin itse työllistänyt itseni, minne se ei muka saanut minua työllistettyä, 3 nuorta, kokemattomampaa miestä se kuitenkin sai, niin miten se liittyy parisuhteeseesi? Niin, se paikka ei syrjinyt, työnvälitystoimistot aivan tapanaan.
Kun joku palkkaaja yritti tinkiä palkkaustilanteessa palkkaani huonommaksi kuin keskimäärin, ja miehillä jotka aloittaa, miten se liittyy siihen, ketä sinä valitset panna?
Ja sitä rataa, että kuule, vastaapa nyt oikein itse omaan kysymykseesi: onko sinun parisuhteesi nykyajan tasa-arvoa? Kuvastaako se sitä? Puhutko asiasta? Mitä?
Valitseko muuten ihan itse, kenen kanssa seurustelet? Kyllä.
Ehkä sinä olet tossu ja tuommoisen määräilevän naisen on siis helppo sinut valita, ja sinä itket naisestasi, mutta oikeasti, ihan itse olet valinnut, et osaa etkä uskalla keskustella. Olet ehkä joku lapsellinen ja todella kypsymätön "oman tien kulkija" joka käyttää tekosyitä peitelläkseen oman kypsymättömyytensä ja sitoutumiskammonsa: ehkäpä sinä et osaa ottaa vastuuta parisuhteesta. Määräilevä äiti-hahmohan on silloin luonnollinen valinta.
Sinä voit olla lapsen asemassa, uhoilla, mutta on äiti joka kantaa suhteesta vastuun ja laittaa rakastavat rajat.
Mitkä kovat otteet? Näytettävä kuka määrää? Siis, minkälainen parisuhde sun vanhemmilla on ollut? Pikkunyssy isä, joka alistuu supernalkuttavan alistaja-akan varjoon ja sinä sitten seuraan poikana, häveten isäsi voimattomuutta ja säälien tätä. Sitten valitset itse samanlaisen suhteen, että voit "näyttää kuka määrää". Kuule. Suhteissaan moni käy läpi lapsuuden traumojaan, mutta se ei kannata, siinä kaikki saa köniinsä.
Suosittelen, että et seurustele, kun et ole siihen kypsä, ja mietit nuo lapsuustraumasi ihan muuten läpi. Sinulla on oikeus kasvaa omaksi itseksesi, et ole isäsi tai äitisi.
Lisäksi, se että elää omaa elämäänsä ja osaa tehdä kompromisseja suhteessa ja vapaudessaan, myös tietää koska olla tekemättä niitä, on ihan omaa valintaa eikä siihen mitään "kovia otteita" ja "näyttämisiä" tarvita. Vaan keskusteluja, omia valintoja jne.
Kun perheen perustat eli tulee lapsia, ei ole vuosiin mitään poikamies vapautta. Et voi mennä enää baariin jos sattuu tekemään mieli jne. pienet lapset tarvitsevat vanhempaa 24h/vrk ja ei todellakaan ole oikein, että sinä se vaan ajattelet omaa napaasi ja jätät "vapauden kaipuusi" (=lapsellisuutesi) takia sen äidin yksin. Silloin olet valinnut muuta ja pitää kasvaa todenteolla, epäitsekkääksi ja luopua paljosta. Silloin saakin paljon. Mutta joskus, harvoin, voi jossain käydä, ehkä yhden harrastuksen pitää: jos sen suo toisellekin. ÄLÄ missään tapauksessa tee lapsia, ennen kuin edes aavistat, mitä se oikeasti vaatii. Ehkä ne eivät sovi sinulle ollenkaan. Ehkei yhteenmuuttaminenkaan. Sinä voit pitää vapauttasi, paljonkin, mutta et toisten kustannuksella.
Raamatussakin jo selviää se, että mies on se joka määrää ja miestä pitää kunnioittaa. Jumala loi miehen omaksi kuvakseen ja seuralaiseksi hänelle luotiin nainen.
No Eeva se sitten meni heti ja otti kielletyn hedelmän puusta, jota se sitten tarjosi myös Aatamille, jota Aatu ei halunnut aluksi ottaa.
Tässä hyvä esimerkki miten pirun on helppo aivopestä miehetkin naisten kautta ja miten piru on sopeuttanut heidät nykyajan muottiin, ja jos et tee niinkuin naiset haluaa (paljon rahaa, hieno talo, komea, lihaksikas, korkea-arvoinen työ, auto, tottelevainen, lapsia), niin yksin jäät. Piru nääs kontrolloi naisia helpommin kuin miehiä, koska naiset ovat spirituaalisella tasolla miehiä jäljessä ja seksi on yksi tehokkaimmista pirun aseista Jumalaa vastaan. Teeveekin on pullollaan kaikkea seksipaskaa, jolla saadaan ihmiset aivopesulla pysymään synnin tiellä ja irstailevina.
Naiset ei oo kaikki pahoja, mut suurinosa on kovin materialistisia, vaativia ja komentelevia. Ei hyvä :) Ja tämä luki twh.pdf:ssä
Ts. Naiset herää paljon huonommin tähän nykymaailman kusetukseen kuin miehet,
tai he eivät edes HALUA herätä, vaan sulkevat silmät totuudelta, koska eihän se nyt sovi, jos jokin voisi muuttua parempaan tai olisi edes mahdollisuus tehdä jotain sen eteen. No eeeii tietenkään, tehdään nyt vaikka 3 lasta lisää ja ylitöitä niinkauan että saadaan noi kalliit ja kallistuvat ruokalaskut maksettua, ja lopetetaan se ajattelu heti.
jos asutte eri osoittessa vielä, niin ne lapset eivät ole kovin ajankohtainen aihe. Itse en suosittele lapsien hankkimista ennen ku on asunu muutaman vuoden yhdessä.. siinä se vasta toisen TODELLINEN luonne ilmenee! käytkö myös naisesi kanssa baareissa? ehkä hän on vain mustasukkainen, kun käyt kavereiden kanssa enemmän ulkona tai vietät aikaa.. hänestä ehkä tuntuu, ettet huomioi tarpeeksi ja hakee huomiota kahlitsemalla.. jonkunlainen tasapaino kannattaa yrittää löytää.. viettäkää joskus viikonloppuja ihan rauhassa kahdestaan tai tehkää jotain kivaa ja näytä että välität myös mitä hän ajattelee..
miltäpä tuntuisi jos hän kävisi jatkuvasti yksin baareissa? voisi ehkä pientä mustasukkaisuutta ilmetä, kun hän kertoo kuinka hauskaa oli ja sinä olisit lojunut kotona sohvalla selaillen tv kanavia.
itse seurustellut n.5 vuotta.. kyllä sitä alkuaikoina halusi nähdä kokoajan toista ja olla nyhvätä. kyllä se siitä rauhottuu.. nyt ukkoa saa jo potkia välillä ulos että saa omaa aikaa kun on asunut yhdessä 4v.. kaverit on tärkeitä! kuka kuuntelee parisuhteen murheita jos ei kaverit? :)
reissuista. Jos känniöverltää ja palaa kotiin kello neljän jälkeen aamulla, ei hyvää seuraa!!!! Jos käy parilla kavereiden kanssa, vastaa siihen kännykkään (jos kuulee, mutta tarkistaa välillä) ja tulee kotiin suhteellisen ajoissa, niin mikäs siinä. Sen tietää jos toinen on rehellinen eikä salaile mitään, kuin myös jos toinen on salamyhkäinen ja outo.
Mutta jos kavereiden seura menee puolison edelle, on vielä pentu. Puhumattakaan jos tahtoo vielä vilkuilla ja kokeilla muita vastakkaisen sukupuolen edustajia, ei ole kypsä suhteeseen alkuunkaan. Kannattaa siis pysyä sinkkuna.
"nyt naiset kyykyttävätkin miestä miten haluavat."
Koita nyt kasvattaa itsellesi hieman selkärankaa ja näytä se kaapin paikka!
Sua ei omista kukaan! Ei kokonaan, eikä osittain, eikä missään mielessä. Jos annat kohdella itseäsi kuin koiraa, niin turha sitten itkeä sitä, että joutuu hihnassa kulkemaan... ;)
Meillä on sellainen tilanne, että mies menee miten haluaa. Ei laita viestiä koko päivään ja sitten ilmoittaa johonkin aikaan kännisellä viestillä, että tahtoo minun tulevan hakemaan hönet baarista ja hänen luokseen yöksi.
Jos yritän sanoa asiasta hän vain sanoo, että olenko mustasukkainen jne.
Se on minulle arka kysymys, koska olin ennen ja hän tietää sen aijemmasta suhteestani, joten olen jättänyt sanomatta. Antanut hänen mennä miten tykkää. Sitten kun itse olen matkailevaa laatua ja saatan lähteä yhtäkkiä kavereiden kanssa käymään 300 km päässä baareilemassa tai ystävien luona, nii se ei sitten sovikkaan. "muista ei seksiä muiden kanssa" Juu kyllä minä muistan.
Tiedän, ettei hän petä minua baari reissuillaan, koska siellä on lähes aina hänen mukanaan minullekkin tuttu porukka. Itseäni vain harvemmin pyydetään mukaan työni takija.
Kaikki tämä on etäännyttänyt minut hänestä. En näe yhteistä tulevaisuutta, eikä minua oikeastaan enää kiinnosta missä hän menee. En suunnittele viikkojani niin, että "jos hänellä sattuisi olemaan vapaata" ei hänellä ole. Melkein jo toivon, että hän pettäisi minua ja saisin kunnon "syyn" lähteä. Jos edes yrittäisin jättää hänet sen takija, että tahdon lisää aikaa yhdessä saisin luultavasti kuulla loputtomiin omistushalustani ja mustasukkaisuudestani.
Puhuminen ei meillä auta, joten olkoon. Hän ei ole mikään miesystävä
Vähän vanha teksti, mutta kun tätä kaveripiirissä näkee, niin pakko kommentoida. Paras kun sanoo sille naiselle, että ei tykkää hänen tavastaan määräillä. Eikä tee mitä ei halua tehdä. Se on, tai pitäis olla, normaalitila suhteessa. Asioista voi neuvotella, mutta jos toinen on epäreilu, niin sitten on sanottava että ei tää noin voi mennä.
Voi olla, että nainen alkaa kiukuttelemaan ja pelailemaan, uhkailee rivien välistä lähdöllä tms., mutta täytyy lähteä siitä, että jos nainen jatkaa sietämätöntä käytöstä, niin silloin se suhde loppuu, jommankumman aloitteesta.
Jos alkaa antamaan vaan periksi, niin sitten on lapatossuna korkeintaan vuoden-pari, ja nainen lähtee joka tapauksessa, kun ei jaksa selkärangatonta miestä. Ei siinä mitään voita pidemmän päälle.
Kyllä baarissa voi käydä vaikka kerran kuussa jos on parisuhteessa. Mut jos siellä käy joka viikonloppu niin osoittaa vaan sen ettei ole valmis sitoutumaan. Eli silloin ei kannata seurustella jos baari on tärkeempi kuin tyttöystävä. Parisuhteessa jää myös vapaa aikaa vähemmän ja kavereille vähemmän aika akun pitää pestä pyykkiä, imuroida, pestä lattiat, tiskata ja jos o lapsia niin pitää hoitaa sitä lasta eikä lähteä joka viikonloppu kavereiden kanssa baariin kun vaimo jää huolehtimaan lapsesta. Miehen tehtävä on auttaa naistaa kaikissa kodin askareissa ja baari menot pitää sopia etukäteen niin ei tule sitten sanomista jälkeepäin.
kyl hyvä suhde perustuu sille, et halutaan olla yhdessä ja tehdä asioita yhdessä, ei sille, et toinen kokee olevansa jotenkin toista yläpuolella. Mut eniten huolestuttaa se, et sä ihan noin vain pidät tilannetta hyvänä ratkaisuna ja suostut tuollaiseen, vaikka nuriset, niin suostut. Eli jotain sä tuosta saat, mut kukaan ei tiedä mitä.
Aikuiset ihmiset kyl kestää sen, et on sitä omaakin elämää ja hullukshan siinä tulis rakkaimmankin kans, jos mitään muuta ei vois tehdä.
Mut miks alkaa aikuista ihmistä opettamaan, jos ei kantapäänkään kautta opi?