Miten selvitä pitkän suhteen erosta?? Rakastan (ex-avo)miestäni niin paljon ja haluaisin olla hänen lähellään, hän sanoo että haluaa olla yksin ja miettiä asioita, ei halua nyt yrittää. Ei myöskään halua että otan häneen nyt hirveästi kontaktia. Meillä oli ihana suhde minä olin hölmö loukkasin häntä ja tein virheitä. Nyt haluaisin hyvittää kaikki. Tärkeimmän tajuaa vasta kun sen menettää. Auttakaa, tuntuu että en selviä, en selviä työstäni enkä arkielämästäni. Hän on elämäni ja ilma jota hengitän. Nyt vasta tajuan rakkauden merkityksen.
Helpottaako tämä koskaan?? Tuntuu että haluaisin vain nukkua pois...
Helpottaako tämä koskaan?? Tuntuu että haluaisin vain nukkua pois...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luulen, ettet ole maailmassa ainoa joka saman kokenut ...
Toista ei voi pakottaa rakastamaan, joten turha edes yrittää. Kerrot tunteistasi kerran ja rauhallisesti (kirje hyvä), toivot yhteydenottoa ... muttet ahsitele häntä niillä. Ottaa sinuun joskus yhteyttä, jos kokee sen mahdolliseksi.
Totu myös ajatukseen, ettei sitä yhteydenottoa koskaan tule. Opi virheistäsi, ja jatka elämääsi.
30 yhteistä vuotta pyyhkäisty noin vain pois, puoli vuotta olemme asuneet eri osoitteessa, mutta tuntuu että ei meinaa päästä asiasta yli
selviän päivän kerrallaan ja tehtyä ei saa tekemättömäksi
itseäni helpottaa kun lähden ulos lenkille ja annan ajatusten juosta
jaksamista ja emme ole ainokaisia joille näin on käynyt
järki käteen ja muutosta peliin.
Et todellakaan ole yksin. Meillä takana 25 onnellista (niin luulin) vuotta yhdessä. Sitten puhelinsoitto paljasti kaikki. Mieheni pettänyt minua yli vuoden ajan. En päässyt asian yli ja nyt ero vireillä. Koko porukka on aivan sekaisin, eikä lapset vähiten. En kuitenkaan voi uhrata elämääni pelkästään lasteni vuoksi. En pysty ajattelemaankaan avioliiton jatkamista tämän jälkeen.
nuori ja villi rakastaja, kyllä ne murheet unohtuu:)
Olen samassa tilanteessa. Tahdon avomieheni takaisin.
haluaisitko meilailla?
Olen kokenut saman. Ja tiedän tuon tunteen. Millään ei tunnu olevan mitään merkitystä. Mutta sinä selviät! Se on varma ! Minäkin luulin, etten enää koskaan voi elämässäni voi nauraa. Laihduin 17 kg ja hiukset lähtivät päästä - kaikki tämä vain surutyön seurausta. Sinulla on aika surra ja käydä asiaa läpi. älä edes ajattele, että selviäisit jutusta lyhyessä ajassa. Minulta meni 2 vuotta, ennenkuin aloin olemaan jaloillani ja näin jälkeen päin ajatellen tarvitsinkin niin pitkän suruajan. Ja oli hyvä, että suostuin siihen. Tulet olemaan elämässäsi paljon onnellisempi kuin osaat tällä hetkellä edes kuvitella.
Tällä hetkellä olen onnellinen ja omistan mielettömän paksut hiukset, ihanan miehen ja 2 lasta hänen kanssaan.
Sinua odottaa sama !