Lähtölaskentaa...

lähtötiedoilla on vaikea räätälöidä sinulle eroa.
Katsos, on aivan eri asia lähteä teltasta kuin kartanosta.

JOS on ihan varma aikeistaan, siitä puhutaan ensin kumppanin kanssa. Jokainen pari sopii miten edetään. Oikeita vastauksia ei ole. Puhumalla pääsee eteenpäin jos keskusteluyhtys on auki.

Kumpi jää asuntoon, vaiko kumpikaan? Jätetäänkö hakemus heti, ja mitä se tarkoittaa eli harkitaanko vielä ja millä ehdoilla, vai eroaako pari henkisesti toisistaan samalla. Silloin toisen mahdolliset nais/mies -jutut niellään, eikä jäljestä naputeta.

Jos on varma erosta, eikä epäilyksiä ole, kannattaa odotusaika käyttää vanhojen asioiden setvimiseen. Ettei niitä raahaa sitten perässään. Se on siinä tilanteessa monelle yllättävän helppoa, kun kaikki paineet jatkamisesta ja loputtomasta yrittämisestä on poissa. Hyödyttää molempia.

Asunto on varmaan erohakemuksen jälkeen se ensimmäinen asia. Lapset ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen kulkee tosin kaiken edellä. Heille ei voi vain heittää tietoa ja jättää katsomaan kun toisesta vanhemmasta näkyy vain auton takavalot.

Surut surraan ja traumojen kanssa opetellaan tulemaan toimeen vielä pitkään sen jälkeen kun asunnot, omaisuudet ja paperit on hoidettu. Vähän kuin hautajaiset, ensin hoidetaan alta ja aletaan sitten surra ja sopeutua uuteen.

Mitä fiksummin ja kysemmin hoitaa eron, sitä helpommin pääsee takaisin kiinni elämään ja pystyy alkaa rakentaa siitä uutta. Riitaisa ja negatiivinen ero ei ole kenenkään etu.