Täällähän on paljon koulukiusattuja, syytä en tiedä.Miten teillä koulukiusaaminen on vaikuttanut myöhempiin ihmissuhteisiin, kaveruussuhteisiin? Kumpaa sukupuolta kiusaajat teillä olivat? Jos olivat eri sukupuolta, miten se vaikutti seurustelusuhteisiin ja vastakkaiseen sukupuoleen suhtautumiseen? Jos samaa sukupuolta, luotatko enää helposti omaan sukupuolesi edustajiin, vai onko vaikea luoda kaveruussuhteita?
Onko ollut myöhemmin työpaikkakiusaamista? Miten se vaikutti sinuun?
Onko ollut myöhemmin työpaikkakiusaamista? Miten se vaikutti sinuun?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kiusaajat olivat aina vastakkaista sukupuolta, ja aihe oli aina ulkonäköni. Ja taatusti se vaikuttaa loppuikäni.
Työpaikkakiusaamista ei ole ollut.
Miten se vaikuttaa seurustelusuhteisiisi? minkälaisia miehiä valitset? Kiusaajan vastakohtia vai kiusaajan kaltaisia?
En tiä. Ainakin vääriä.
Teija Sopanen tuli juuri mustasukkaiseksi.
Onko sinua kiusattu parisuhteessa vai oletko itse ollut kiusaaja?
Helpommalla on päässyt, kun alistuu.
Täältä kun lukee, olen julma hirviö, joka antaa kaikille. Niillekin, joita en tunne.
Eli olet ollut koulukiusattu ja hakeudut kiusaajan seuraan aikuisena parisuhteessakin? Ymmärsinkö oikein?
En kai sentään? Annan vaan periksi aika helposti, en halua tapella. Olen mieluummin hiljaa, vaikka olen aivan eri mieltä. Jos asia vaarantaa jonkun terveyden, sitten alan hankalaksi.
Selvä. Kiitos vastauksestasi. Odotan nyt muita vastauksia koulukiusatuilta. Niitähän täällä riittää, jostain syystä.
Olen kirpelan ex ja olin lapsena aika pahasti koulukiusattu. Niihin aikoihin, kun menin ala-asteella, aivan sairasta kiusaamista. Olen ujo ja hiljainen haaveilija, mut aika temperamenttinen.
Syy kiusaajan pahaolo ja kiusattu on helppo uhri, usein hissukka tai erilainen kuin ehkä ns. pärjäävämpi/laumautuneempi porukka...
Molempia sukupuolia, lapsia ja aikuisia. Vaikuttanut sen verran että valitsen kaverini tarkemmin ja luotan ihmisiin vasta, kun teot ja puheet kohtaa toisensa ja jos pahoja ristiriitoja syntyy tekojen ja puheiden välillä ystävyys loppuu ja otan etäisyyttä..parisuhteissa samoin. Jos henkistä tai fyysistä painostusta tapahtuu alkaa tunteet nopeasti hiipumaan...
Josku on ollut työpaikkakiusaamista, vakutti sen verran että en jää ko. työpaikkaan ja painan ko. ihmiset mieleeni ja heidän kanssaan ei koskaan tule syntymään lämpöisiä välejä jatkossakaan.
Kiitos vastauksestasi. Se oli tyhjentävä. Ei kysyttävää.
kyllä niihin ihmissuhteisiin jne on vaikuttanu ihan muut asiat mitä joku kiusaaminen, se on vaan ollu matkan varrella yks sellainen varhainen kokemus joka vaan kasvattanu lujemmaksi ja josta voi jossain määrin ehkä olla jopa kiitollinenki. eli eipä ne niin oo vaikuttanu tai tunnu, typeryksiä mahtuu kyllä tähän kolkkaan :D
Kiva kuulla, että kiusaamisesta voi päästä noin hyvin yli. Jatka samaan malliin.
molemmista sukupuolista tasapuolisesti. en osaa luottaa ihmisiin, kumpaankaan sukupuoleen. ystäviä vähän, se vaatii sellaista.. vältin/vältän saman tyyppisiä ihmisiä. ei vaikuttanut seurustelusuhteisiin.. tai joo, en puhu itsestäni. on ollut työpaikallakin, mutta siellä on ollut myös muunlaisia ihmisiä.
Miten teillä koulukiusaaminen on vaikuttanut myöhempiin ihmissuhteisiin, kaveruussuhteisiin? - en tiedä
Kumpaa sukupuolta kiusaajat teillä olivat? - tyttöjä / naisia
Jos olivat eri sukupuolta, miten se vaikutti seurustelusuhteisiin ja vastakkaiseen sukupuoleen suhtautumiseen? - ks. ed.
Jos samaa sukupuolta, luotatko enää helposti omaan sukupuolesi edustajiin, vai onko vaikea luoda kaveruussuhteita? - kyllä luotan ja olen hyvin avoin
Onko ollut myöhemmin työpaikkakiusaamista? - kyllä on
Miten se vaikutti sinuun? - olin k.o. työpaikalla epävarma ja varautunut, mutta viimeisenä työpäivänäni kuulin mistä asia johtui ja se selvitti koko tilanteen, vaikka olinkin lähtöpäätökseni jo tehnyt ja sen toteutin
Mitä sä teet palstalaisten tiedoilla?
Käy tuolla positiivarien sivuilla lukemassa.
ps, oli kai kiusaamisen estämiseksi jonkinlainen rekisteröitymispakko:)
.Miten teillä koulukiusaaminen on vaikuttanut myöhempiin ihmissuhteisiin, kaveruussuhteisiin?
Vaikea sanoa, varmaan jollain tavoin neljän vuoden intensiivinen, päivittäinen kiusaaminen vaikuttaa.
Kumpaa sukupuolta kiusaajat teillä olivat?
Pääkiusaaja oli poika. Hänellä 3-4 kaveria vaihtelevasti komppaamassa. Välillä oli melkein koko luokka takana. Jännää, että luokan ns. suosituimmat pojat eivät koskaan olleet siinä mukana, vaikka minulla ei heidän kanssaan ujona ollutkaan mitään tekemistä.
Yksi tyttö oli ns. juoruaja.Seurasi tarkkaan tekemisiäni, koska olin massasta poikkeava pikku paikkakunnalla ja laittoi joka liikkeestäni jutun eteenpäin. Mutta häntä en niin pitänyt kiusaajana, vaan lähinnä pikkusieluisena nipona :)
Jos olivat eri sukupuolta, miten se vaikutti seurustelusuhteisiin ja vastakkaiseen sukupuoleen suhtautumiseen? En tiedä oikein. Minulla oli kuitenkin kokemusta myös "hyvistä" pojista, miehistä ja toisaalta kun aloin seurustella, sitten vielä enemmän, koska ensimmäinen seurustelusuhde oli hyvin positiivinen kokemus. Mutta ehkä jotenkin.. Olen jäänyt joihinkin suhteisiiin pidemmäksi aikaa, kuin tarpeellista ehkä siksi, että olen ollut "tottunut" kiusaamiseen.. Vaikea itse tietää.
Ai niin, yksi kiusaajan "komppaajista" ilmeisesti, kuuleman mukaan ihastui minuun ja käänsi kelkkansa, mutten osannut enää suhtautua häneen oikein mitenkään. Olin koko ajan varuillani, onko hän muka tosissaan. En osannut luottaa häneen. Taisin olla aika tyly. Vaikka hän alkoikin toimia kaveriaan "vastaan" minua puolustaakseen. Mutta luottamus oli jo mennyt...
Jos samaa sukupuolta, luotatko enää helposti omaan sukupuolesi edustajiin, vai onko vaikea luoda kaveruussuhteita? Periaatteessa mulla on aika suuri luottamus omaan sukupuoleen, koska kiusaajat eivät olleet tyttöjä. Juoruajan kaltaisiin naisiin olen kyllä törmännyt myöhemminkin. Mutta kuten silloin, myöhemminkin minua on ihmistyyppi lähinnä huvittanut.
Onko ollut myöhemmin työpaikkakiusaamista? Miten se vaikutti sinuun? No jotain kyllä. Mutta miespuolisten kanssa se on mennyt niin, että ensin on inhottu ja haukuttu toisiamme, kunnes on todettu että molemmat onkin ihan ok. Naisten kanssa on ollut monimutkaisempaa. Mutta nekin on yleensä ratkenneet. Helpoiten ehkä niin, että en "ymmärrä", huomaa kiusaamista.
Työelämässä on ollut helpompaa. kaikenkaikkiaan koen, että kiusaaminen on vahvistanut mua, ja saanut vielä itsepäisemmäksi olemaan mitä olen. Silloin kun kiusattiin, silloinkin olin uhmamielellä vielä massasta poikkeavampi jos mahdollista. Ja olen kiusaamisen jälkeen pitänyt elämässäni omista mielipiteistäni kiinni vielä tiukemmin.
Onko mahdollista, oletko ajatellut että sinua kiusaavat pojat, tämä "pääkiusaaja" esim. olisikin ollut sinuun ihastunut? Millaista kiusaaminen oli?
En tiedä. Sitä usein ehdoteltiin, mutten sitä silloin hyväksynyt mahdolliseksi.. Mutta näin jälkeenpäin kun ajattelee, niin kiusaaminen oli aika seksuaalis-sävytteistä. en nyt viitsi laittaa tähän, mutta eri ruumiin osiin liittyvää, huorittelua yms. Muuten siis lähinnä verbaalista, puheen matkimista, nimen vääntelyä, nimittelyä, liittyen paikkaan, josta olin muuttanut, mutta myös ulkovaatteiden piilottamista talvipakkasella, (roskiksessa jne.).. Joskus myös fyysistä tönimistä, kamppaamista jne. Eli olihan se myös huomionhalua kiusaajan puolelta kyllä, tarkemmin ajateltuna. ja kauheasti siihen energiaa kyllä laitettiin, kun joka päivä piti jotain keksiä. itse suunnittelin taas joka aamu uudestaan kävelyreitit eri luokkiin jne. etten törmäisi tyyppiin. Mutta aina se jostain ponkaisi esiin mun tielle...
Erikoista, että joku on 'tietävinään' anonyymipalstalla käyvien koulukiusattujen määristä. Valitettavasti en itse voi ottaa kantaa tuohon tietouteen... Vastaan kuitenkin uteliaan kyselyyn, tai itse asiassa sanojen tyrkkimiseen vastaajien suuhun. Ei, en ole ollut koulukiusattu siten, että sellainen ( mitä aloittaja sillä sitten tarkoittaakaan) vaikuttaisi elämääni. En muutenkaan mieti kouluaikojani, koska niistä on niin kauan ja minulla on sen verran aitoja ystäviä, että elämäni on keskimäärin ja useimmiten ihan mukavaa tai ainakin siedettävää.Tottakai alakoulussa oli epämiellyttävästi käyttäytyviäkin, mutta mitäs sellaisia muistelemaan, millä ei ole mitään merkitystä. Minun metodini on ollut se, että en hakeudu tekemisiin ihmisten kanssa, jotka ovat minua jotenkin loukanneet. Ja se on toiminut ihan hyvin.
Koulukiusaaminen on varmasti ikävä ilmiö, mutta tavallaan tunnen kiusaannusta, kun en itse ole ollut sellainen - muhun kohdistunut nälvintä alakouluissa oli enemmänkin sellaista, että sen voisi tulkita kateudeksi tai sitten vain sellaiseksi, ettei kiusaaja pitänyt minusta. Kaikki ei pidä kaikista. Ja myöhemmin hakeuduin sitten sen verran sivistyneiden keskelle kouluihinn jne., ettei ole tarvinnut mitään öykkäreitä tai minkäänasteisia ihmisten tietoisia kiusaajia sietää.
Ps. Pahempia kiusaajia näillä nettipalstoillakin tuntuu olevan, kuin ikinä ainakaan minulla missään kouluissa(kaan)... Enkä sitten ole mikään palstavakkari. v*ttu.
Kiusaajista pahimmat ovat aina entiset kiusatut.
Voivat olla mutta ei pidä luulla, että kaikki sortuu siihen..nimittäin nekin joilla on juopot vanhemmat voivat päätyä juopoiksi tai paljon alkoholismista kärsineenä eivät ikinä ota tippaakaan..eli on niitä jotka antaa vahingon kiertää ja sitten niitä joilla on päätä ja sydäntä toimia toisin :)
Joku väitti, että "kiusaajista pahimpia" ovat mukamas "aina entiset kiusatut". Olen täysin eri mieltä. Ihmisten elämä menee erilaisia latuja. Veikkaan, että koulukiusatuissa on usein keskimääräistä lahjakkaampia ja jotenkin massasta poikkeavia yksilöitä, esim. varhaiskypsiä ja pikkuvanhoja lapsia ja jos nyt oikein muistan, niin myös ujot ja herkät tai hiljaiset olivat usein kiusaamisen kohteena muistumissani ja sellaiset eivät yleensä ole sitä ihmistyyppiä, jotka muuttuisivat kiusaajiksi myöhemminkään ja aikuisuudessakaan, vaikka ihmisen luonne voi muuttua ja muuttuu.
Toki kai jotkut kiusaamista kokeneet voivat katkeroitua kokemuksistaan, mutta minä ainakin olen nähnyt monia tapauksia, joita on lapsuudessa kiusattu ja ohoh.. siinä kävikin niin, että kiusatusta kehkeytyi menestyjä suhteessa kiusaajan elämänkulkuun ja kateuden kohde, kuten esimerkiksi rumana pidetystä ja pilkatusta kaunis tai komea tai tyhmänä pidetystä akateeminen älykkö. Elämä ei ole niin palikkaa, kuin jotkut ehkäpä luulevat.
Itsestäni ei olisi ikinä voinut tulla kiusaajaa, eikä tulisi, koska olen nähnyt ja tuntenut sen verran enemmän monenlaisia ihmisiä, kuin mahdollisesti jotkut minua ehkä kiusanneet yhden saman kylän raitilla ikänsä notkuneet yhteensä...Täten en nykyisin aidosti aina edes muista epämiellyttävien nimiä lapsuudestani. Ihminen kehittyy aikuisena siten, kuin haluaa. Minun mielestäni joko regressoituu tai avautuu käsittämään ja ymmärtämään tai ainakin yrittämään ymmärtää.
Se on se kulunut klishee, että kiusaaja voi itse huonosti, mutta se pitää paikkansa. Varmasti myös keskustelupalstoilla. Ja yhdenlaista kiusaamista minun mielestäni on vetää koulukiusaamiskysely keskustelupalstalle, jonka aihe ei ole sellainen, mikäli aloituksen laativa tekee sen tahallaan.
"Kiusaajista pahimmat ovat aina entiset kiusatut."
Ehkäpä virheellisin väite, mitä olen tavannut. Itseasiassa tuo on kiusattujen kiusaamista.
Yksi esimerkki monista. Israel.
JOO HEI!
ehkä olen ja ehkä en 8D
annoin sulle peukun.. ikävä kyllä kiusatun on helpompi käyttää henkistä väkivaltaa varsinkin kiusaajaan,
ja se sattuu pahasti..
ihmisillä on tapa suojautua asioista teräväyttämällä heikointa puolta itsestää..
niinkuin sanonta sanoo: se mikä ei tapa se vahvistaa..
http://www.youtube.com/watch?v=Rm70_NESIsU
aikuisten pitäisi enemmän tukea kiusattuja ja voin kertoa ihan henkilökohtaisesti.
minä muutin olemusta minusta tuli kova kuin muuri ja aloin pitää heikkojen puolta.
mutta itse alistunut helposti kiusaukseen jos kyseinen ihminen on kuvittelee olevan maailman napa ja alistaa muita ja yleensä se tietoisuus todellisuudesta on kadonnut, että tarvis vähän moraalin oppeja..
minussa on kahta puolta.