Lähinnä haluan kertoa kaikille millaisia päätöksiä Turun Käräjäoikeus teki aikanaan, voi olla että tekee vieläkin, mutta ei enää minun kohdalla ainakaan pääse toistamiseen tällaista tapahtumaan.
Olin naimisissa aikanaan, ja kun erosimme 1990-luvun puolessa välissä, niin mieheni alkoi vaatimaan ennakkoperintöä minun vanhemmilta. Eivät vanhempani moiseen tietenkään suostuneet jotenka asiaan puuttuivat myös entinen anoppini ja appiukkoni vaatien entiselle puolisolleni ennakkoperintöä vanhemmiltani. Asiahan sitten kärjistyi, jotenka riita puitiin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus päätti, että vanhempani ovat velvollisia maksamaan entiselle miehelleni ennakkoperintöä.
Normaalin perintökaaren mukaan vain rintaperillinen voi saada ennakkoperintöä. Jotenka olemme meidän suvun keskuudessa tulleet siihen tulokseen, että olen ollut tietämättäni veljeni kanssa naimisissa. Entinen anoppini on siis maannut isäni kanssa jonka seurauksena entinen mieheni on saanut alkunsa. Ja entisessä avioliitossani syntyneet lapsemme ovat näinollen sisäsiittoisia.
Olin naimisissa aikanaan, ja kun erosimme 1990-luvun puolessa välissä, niin mieheni alkoi vaatimaan ennakkoperintöä minun vanhemmilta. Eivät vanhempani moiseen tietenkään suostuneet jotenka asiaan puuttuivat myös entinen anoppini ja appiukkoni vaatien entiselle puolisolleni ennakkoperintöä vanhemmiltani. Asiahan sitten kärjistyi, jotenka riita puitiin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus päätti, että vanhempani ovat velvollisia maksamaan entiselle miehelleni ennakkoperintöä.
Normaalin perintökaaren mukaan vain rintaperillinen voi saada ennakkoperintöä. Jotenka olemme meidän suvun keskuudessa tulleet siihen tulokseen, että olen ollut tietämättäni veljeni kanssa naimisissa. Entinen anoppini on siis maannut isäni kanssa jonka seurauksena entinen mieheni on saanut alkunsa. Ja entisessä avioliitossani syntyneet lapsemme ovat näinollen sisäsiittoisia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No kuulepas! Olisit kertonut asian todellisen laidan!
Olitte naimisissa ja sinä sait ennakkoperintöä vanhemmiltasi!
Sitten erositte ja aviopuolisosi halusi osituksessa myös ennakkoperinnöstäsi puolet. Eikös niin. Niinhän se menikin, kun alat oikein muistelemaan. Eiks jeh. ;)
Nermos, ei se mennyt niin. En saanut enkä ole koskaan halunnut ennakkoperintöä vanhemmiltani. Päinvastoin ex-mieheni sitä halusi ja hänen vanhempansa. Osituksessa en saanut mitään, koska en halunnut ex:än konkurssikypsää yritystä niskoilleni.
Ei ennakkoperintöä (eli lahjaa) voi kukaan vaatia. Vanhemmat voivat antaa lapselleen lahjan ja ilmoittaa, että se on katsottava ennakkoperinnöksi perinnönjaossa. Mutta ennakkoperinnöksi se muuttuu vasta lahjan antajan kuoltua. Perintöä kun ei voi saada ennen perinnönjättäjän kuolemaa. Joten en nyt oikein usko, että oikeus on pakottanut vanhempiasi antamaan lahjaa sen paremmin sinulle kuin miehellesi (kai lahjan antaminen on vapaaehtoista, ei kai se muuten ole lahja?) eikä varsinkaan sanomaan sitä ennakkoperinnöksi.