"Pöyreän rakkaus"

Timjami001 kirjoitti:

Oltiin ensin kavereita, sitten ystäviä omine seksisuhteineen, yllättäen oltiinkin ystäviä seksisuhteessa toistemme kanssa...Ei kumpikaan pitänyt asiasta sen suurempaa meteliä; homma toimi ja ystävyys pysyi. Ei ollut tarvetta mihinkään muuhun, halu pysyä sinkkuna oli vahva. Ja sitten menin ja ihastuin häneen. Tuli useita peräkkäisiä tilanteita joissa yössä kohtasimme kahdestaan. Ja koko ajan ihan sinkkuja vieläkin omine seksisuhteineen. Kuitenkin puhuttiin että kun löydämme ne omat seurustelukumppanimme miten voimme olla keskustelematta toistemme kanssa? Koska meistä oli tullut toisillemme niin jokapäiväistä/viikottaista elämää.Ja sitten menin ja rakastuin häneen. Kerroinkin sen ääneen - mutta ei sillä mitään väliä ollut, aikuisena tiedämme miten rakkaus voi syntyä ystävien kesken. Ja sitten menin ja lopetin seksisuhteen. Minä en halua satuttaa itseäni. Hän tykkää minusta, mut siinä se. Ja nyt tunnen tuskaa. Sinkkujahan tässä koko ajan olemme olleet - joten mitkä hätä tässä minulla sitten on? Tiedättekö kuinka vaikeaa pyöreänä/ylipainoisena ihmisenä on tavata ihania ihmisiä? Tiedättekö kuinka vaikeaa on yleensäkään tavata ihmistä jos on jo ylittänyt "viimeisen käyttöpäivän" ajat sitten? Olisin voinut järkeillä, olla hiljaa ja katsoa tilannetta rauhallisesti eteenpäin - mutta oli niin pakko tunnustaa rakkauteni...Huhhuh. Tiedättekö kuinka vaikeaa on olla kun ei omaa itseluottamusta niin paljoa ja on ympäröinyt sydämensä "sementillä"? Ja sitten menen lopettamaan suhteen seksuaalisentason? Otin varaslähdön ja suojelin itseäni. No, voin vain viisastua tästä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä