Miten jaksaa työpaikan

Heikosti

No prkl, sisu sinivalkoinen!
Rankkaa duunia vaan, hiki virtaa. Koneet jyrisee ja äijät karjuu toisilleen. Kiire, kiire, kiire, hommat kaatuu niskaan! Stressiä, vastuuta...

Tätä kaikkea on helppo sietää tietäen, että tänäänkin pääsee laskemaan lapaseen! JEE!
On aina niin mukavaa tulla kämpille, kun tietää, että talouspaperin palanen odottaa sinua pöydänkulmalla.

Sitten vaan safkaa yhdelle. Illalla kun hieroo omia kipeitä hartioitaan, voikin samalla hieman silitellä niskaa ja kuiskailla itselleen "olet niin ahkera" tai "teit hyvän työn". Jos tässä vaiheessa ei satu itkettämään kovin pahasti, niin sittenhän voikin oikeasti vetää tumppuun. Siinähän sitä on miehen elämään sisältö ja tarkoitus.

Ja koska huomenna on uusi, rankka päivä, ei muuta kuin hyvissä ajoin nukkumaan, punkkaan oman tyynyn viereen

Pitäisi tehdä yksi koulujuttu huomiseksi, mutta ei oikein jaksa tai kiinnosta aloittaa, koska en ole saanut ikinä naista/pillua, tai siis kauniimmin sanottuna mahdollisuuteni päästä tasavertaiseen parisuhteeseen naispuolisen henkilön kanssa ovat olemattomat.

No jaa, helpostihan tuota jaksaa. Onpahan ainakin tekemistä, ettei ehdi masentumaan liikaa, ja sitten vielä maksetaankin, että pystyy ostamaan sen vähänkin vapaa-ajan vähemmän masentavaksi. Toisekseen on aavistuksen mieltäylentävää joskus jutustella naisasioista työtovereiden kanssa, jotka käyttäytyvät ikään kuin pitäisivät minua keskitason miehenä. Absurdia, mutta imartelevaa silti.

en edes tiedä olenko työpaikkani ainut yksineläjä, mahdollisesti mutta en ole asiasta edes puhellut kellekään. Yleensä viihdyn hyvin omissa oloissani vapaa-aikana mutta joskus on aikoja jolloin masentaa ja tavanomainen ajankuluni tuntuu merkityksettömältä enkä saa mitään aikaan kotonani. Tiedän kyllä että se menee ohi ennemmin tai myöhemmin.