Lueskelen Helvi Hämäläisen Ketunkiveä. Hervottoman hassunkurista, palstan mausteilla suorastaan riemastuttavaa. Kaikki pikku at:t, kirja tassuun ja elämän oppiin :D
kirjalöytö
realismus
10102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos kirja on sinun mielestäsi hauska, niin sen lukeminen ei voi olla muuta kuin tuskallista. Säästän sen lukemisen sellaiseen hetkeen, kun elämässä menee liian hyvin ja tarvitsen paluuta maan pinnalle. Muistelen sitten lämmöllä myös sinua, palstan kaikkein ilkeintä naista.
Kerroppas enemmän siitä kirjasta. Voisin hyvinkin ottaa sen työn alle, kunhan saan luettua Alkeishiukkaset loppuun.
Muista että sulla on vielä Oikeus nautintoon ja Mahdollinen saari lukematta.
Totta, mutta käsitteleekö Mahdollinen saari AT-aihetta? Olisi muutenkin välillä kiva lukea suomalaista AT-kirjallisuutta.
Kyllä Mahdollisessa saaressa käsitellään samoja aiheita kuin muissakin Houellebecqeissa, hieman eri tavalla vaan. Sen sijaan Oikeus nautintoon ei ole varsinaisesti "AT-kirja" mutta siinä käsitellään seksiturismia, joka toisaalta liittyy samaan aihepiiristöön.
Suomalaisesta AT-kirjallisuudesta en tiedä kuin Hännikäisen "Ilman". Hännikäinen on muuten vahvasti saanut vaikutteita Houellebecqiltä, mm. tuohonkin kirjaansa. Ja on toimittanut esseekokoelman "Mitä Houellebecq tarkoittaa" jossa suomalaiset kirjailijat kirjoittavat Houellebecqistä. Siellä on mm. Riku Korhosen essee, ja Korhosella on sellainen kirja kuin "Hyvästi tytöt" missä joku kolmikymppinen mies huomaa ettei tytöt enää huomaa häntä. En ole lukenut, mutta ehkä tuosta löytäisit itsellesi luettavaa.
Ihan selvä AT-mies tässä kirjassa:
Kari Hotakainen: Huolimattomat
Tuo mainittu Korhosen kirja taitaa muuten kertoa entisestä YTM:stä joka huomaa ettei saa enää nuorten naisten huomiota keski-ikäistyessään. Samaa tematiikkaa on Mahdollisessa saaressa, jossa päähenkilö huomaa että nykymeininkin on nuorten, kauniiden ja rakkaudelle immuunien - etenkin naisten - pelikenttää.
Annatko pillua, jos luen tuon kirjan?
No, kerro. Miten vilahteleeko Ketunkivessä aateeämmyys?
Kirja kertoo pienen kylän siveistä, moraalisesti kirkasotsaisita poikamiehistä, joista Paavo on kaikkein puhtain, ei eläessään naiseen kajonnut. Hän on tosin asiasta hyvi ylpeä, eikä virittele aiheesta valitusvirsiä muiden päänsäryksi. Naisasialuuseri tulee elävästi mieleen kirjan johtoajatuksesta; ensin nähdään unta kallisarvoisesta esineestä ja vaihe vaiheelta kallisarvoinen uniesine onkin tosiasia ja se huijataan vääryydellä Paavolta mistä hän suurta vihaa kantaa... Kuullostaako tutulta :D