Kokematon mies

Mies on saalistaja, jonka " arvo " nousee jokaisen " kaadon " myötä,
kun taas naisen arvo laskee partneri paretnerilta.

A) miehellä on pahoja ongelmia sitoutumisen suhteen tai B) on toivoton nysvä.

Tässä ketään tuomita tai arvostella, statement of fact.
Mies jos haluaa pariutua tosissaan, käy reippaasti treffeillä ja vasta juuri ennen intiimiä hetkeä mainitsee asiasta daamille. Näin menetellen ei mitään ongelmaa olisikaan kenelläkään. Tarviiko sitä mainostaa ennenaikaisesti että on "saamaton"? Töppäys on suuri siitä heti toitottaa naisparalle. Kysymyksen voi kiertää montakin kertaa jos ymmärtää ettei totuuden torvi ole saava palkintomitalia. Näin täti neuvoo.

Kyllä olen nuo tapaukset hyllyttänyt, en sen takia ettei ole kokemusta vaan sen takia että siihen aina löytyy syy eikä sitä tarvi edes hakea. Ei ole yleensä kavereitakaan ja harrastukset löytyy omasta kodista omassa seurassa. Ei siinä ole mitään vikaa muttei sellainen mies sovi minulle, kun olen itse sosiaalinen ja haluan viettää sosiaalista elämää jatkossakin.

Varmasti miehelle jolla ei ole kokemusta vastaavanlainen nainen olisi napakymppi mutten usko että sosiaaliselle miehelle olisi. Ellei nainen ole epäsosiaalinen niin löytyy sitten joku muu syy miksei ole 4-kymppiin mennessä yhtään seurustelusuhdetta solminut.

Hmm...tuota entäs sitten semmoinen tapaus, että...

Ensinnäkin minusta et ole yhtään kummallinen.! Noinkin voi jollakin miehellä elämäntilanne olla...

Itse taidan olla kuitenkin kummallinen nainen...joidenkin mielestä. Varhaisnuoruudessani elin myrskyisiä aikoja, siinä kodin epävakaissa oloissa oli minulla jonkinlaisia lyhyitä seurusteluja..hengailua lähinnä. Jouduin sitten mukaan ahdasmieliseen ja määräävään yhteisöön, josta irrottauduin kovin kivuin vasta paljon myöhemmin aikuisena.

Olen elänyt tähän päivään asti hyvin rikasta ja momnipuolista elämää. Olen ammatillisesti kouluttautunut moniosaajaksi. Olen ihmissuhdetyössä..taitoa ja tietoakin on paljon karttunut. Minulla on luovia ja innostavia harrastuksia. Olen seurallinen. Pärjään kaikkien ihmisten kanssa yleensä. Mutta olen ehkä kummajainen, kun en ole saanut perustettua omaa perhettä. Olenkohan seurustellut pitkään ja syvällisesti kenekään miehen kanssa ? Enpä taida. Siis paljon puuttuu elämästäni toki, mutta en osaa varsinaisesti valittaa. Ja ikää on jo reippaat 50 v .

Siis näinkin voi elää. Olen siis kokematon tästä näkökulmasta ajatellen. Mutta hyvin on mennyt kuitenkin.Ei minua voi laittaa siihen "rumien lihavien naisten gategoriaankaan"! Toki osaan kaivata ja haaveilla tässäkin iässä. Kapakat eivät kuitenkaan vedä minua puoleensa.

Että tälläista täälläpäin.!

Hei!
Kerrompa vaan, että perjantaina tapaan netti-ilmoituksella löytämäni 40 vuotiaan miehen, jolla ei ole ennestään kokemusta pitkästä seurustelusuhteesta. Nämä ovat viidennet treffit ja olemme siis ehtineet keskustella enemmänkin. Se, että mies ei ole suhteessa nopeasti etenevä, vaan pikemminkin jännittää hieman ja haluaa tutustua pitkään ja rauhassa, sopii minulle hyvin. Itse olen samassa sarjassa, eli 38 vuotias ja kokemusta on enemmän kuin tällä miehellä, mutta itseni ikäisiin naisiin verrattuna vähän.

Minä olen iloinen, että olemme ehtineet jo käydä yhdessä leffassa, syömässä ja tehneet siis sellaisia asioita, jotka molempia ilahduttavat. Suhtaudun asiaan niin, että vaikka tästä ei nyt tulisikaan läpi elämän kestävää suhdetta, niin nämä kohtaamiset ovat olleet plussa ja virkistäneet sosiaalista elämää.

Onnea sinulle etsintään :-)

No eihän tuosta välttämättä tarvitse edes kertoa.
Itse kertoisin kokemattomuudesta vasta siinä vaiheessa, kun nainen kysyy suoraan entisistä kumppaneista tai sitten vasta seksin jälkeen kertoisin.
(Ehkä jopa ennen seksiä, jos koen naisen tarpeeksi läheiseksi.)

Naiset ovat monesti näillä palstoilla sanoneet, että heidän oma seksuaalihistoria ei kuulu kenellekkään ja niistä kymmenistä yhden yön suhteista ei tarvitse kertoa ja niistä voi tarvittaessa vaikka valehdella, joten sama pätee myös miehen kokemattomuuteen.

Ja harvoin se itse kokemattomuus on naiselle ongelma vaan yleensä kokemattomuuden tuoma häpeä ja epävarmuus ovat turnoffeja naiselle.
Jos kokemattomuus ei ole miehelle itselleen ongelma niin se ei sitä myöskään naiselle.

Liian Kiltti,

Minusta miehen kokemattomuus ei ole paha asia.
Itseasiassa seurustelin joskus -kylläkin sinua nuoremman- kokemattoman ja ujon miehen kanssa. Hänestä kehkeytyi paras sänky- ja seurustelukumppanini mitä ikinä on ollut.
Seksiä paransi sekin, että hänelle uskalsi tarjota suuseksiä ilman kondomia.
Olen kova pelkäämään tauteja ja jonkun kyläpukin kanssa ei ole kiva olla kun ei uskalla edes suudella ettei saa jotakin huuliherpestä tai klamydiaa.

Nautin suunnattomasti siitä, että hän ei tyrkyttänyt mitään exiensä temppuja minulle, eikä olettanut mitään omia pornoleffoista opittuja juttujaan.
Tämä kuulostaa nyt kamalan seksipainotteiselta kirjoitukselta vaikka hän oli muutenkin sellainen jota arvostin todella korkealle.
Ja ennenkaikkea..minulla oli koko ajan tunne, että olen hänelle jotakin ainutlaatuista. En vain yksi kaato muiden jatkona.

Olin pitkässä avoliitossa miehen kanssa joka petti minua kerta toisensa jälkeen ja syyllistyi jopa rikokseen noilla reissuillaan (sain tietää vasta vuosien jälkeen). Seksi tuon avomieheni kanssa oli ihan onnetonta. Pikalaukaisuja ja erektiovaikeuksia... Tuntui että hänellä seisoo vain vieraissa, kun on jännityksen makua ja uusi imarteleva -yhden yön- kumppani alla.
En enää ikinä huoli sitä porukan suulainta miestä joka on olevinaan hauska seuramies (ja aina eri nainen nauratettavana).

Jos näen jossakin ujohkon miehen, niin kiinnitän heti häneen huomioni. Saatan jopa small talkata hänen kanssaan jotakin.
Suulaille ja huomionkipeille käännän selkäni ja vastaan vain pakollisiin kysymyksiin.
Olen mielummin selibaatissa kuin otan sen kokeneen miehen.

Pidä itseäsi arvossa. Olet ainakin minun silmissäni napakymppi.

Riippuu tilanteesta, ensimmäiset ajatukset olisi ehkä
a) kaappihomo, joka ei uskalla tulla ulos
b) häntä ei ole kiinnostanut, vaan on esim. uraorientoitunut tai vähän "hullu tiedemies" tyyppiä (siis ei pahalla tavalla) joka on elämänsä keskittynyt ihan muiden juttujen toteuttamiseen kuin parisuhteiden ja kokenut tässä suhteessä heräämisen siis myöhemmin
c) valehtelee, kun ei kehtaa myöntää pieleen menneitä lyhyitä seurustelusuhteita
d) vakiasiakas maksetuille naisille

Ja miten sitten menetellä, se riippuisi ihan siitä miten natsaisi. Ehkä jos totuus olisi kohta a tai d niin alusta asti lähtisin kyllä kaveripohjalta liikkeelle. Kohta B olisi lähinnä vain hieno asia.
Ja nykyään se kyllä menee samoin naistenkin kanssa... jos nainen on kokematon, hän ei ole "napakymppi neitsyt"; päin vastoin, miehet tahtovat naisen, joka on kokenut, mutta jolla ei ole ollut seksikumppaneita... ainakaan yhtä kahta enempää :P Aika ristiriitaista viestiä naisillekin siis annetaan.

Olen sitä mieltä ettei naisissa se kokemus ole niin suuressa roolissa kuin seksuaalinen avoimmuus parisuhteessa. Olen seurustellut naisen kanssa joka on kertonut kaikki fantasiansa jopa niin likasetkin että heikkoa teki kuunnella ja sitten toisessa ääripäässä lestadiolais nainen joka harrastaa seksiä vain pimeässä huoneessa paitapäällä lähetys saarnaaja asennossa. Turha edes mainita että ensimmäinen oli paljon parempi vaihto ehto vaikka hänellä oli ollut huomattavasti vähemmän partnereita elämänsä aikana.

Nykyään on niin muotia olla äärimmäisen avoin ja kokeilunhaluinen seksissä. Mitä hurjempia fantasioita kerrot, sen uskottavampi olet seksikumppanin silmissä.
Jos et ole kokeillut kaikkia kummallisuuksia, niin olet automaattisesti estoinen.

Nuoret tytötkin opetetaan olemaan jotain leidi gagoja.

Onhan se hyvä, että on avoin ja sujut seksuaalisuuden kanssa, jos se on oikeasti sitä. Sellaista, että on sujut asian kanssa, eikä vain esitä jotain lemmen jättiläistä tai seksin papitarta vaikka oikeasti tuntuisi tosi pahalta...