mä en tajua miten selviin tästä..mulla oli vielä viimeviikolla maailman ihaninpoikaystävä mutta nyt se on ohi..en tajuu miten selviin yksin..?kaikki oli ihan hyvin mutta sitten se vaan jätti mut..oltiin suunniteltu jo koko kesä niin ihanaks ja kaikkee mutta nyt mulla ei oo kesällä enää mitään.tuntuu et kaikki ois kadonnu..ooon niin yksinäinen..Onko kohtalantovereita??
miten mä selviin..??
lonelygirl
51151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sulle tulee tapahtumaan toi vielä monta kertaa... Niin se vaan menee..
Kliseet toimii tässäkin:aika parantaa ja se mikä ei tapa vahvistaa.Itsesääliin vaipuminen on turhaa vaikka on tullut harrastettua.Kyllä siitä selviää,mäkin selvisin.
Missä sun kaverit on? Jos heivasit ne äijän takia niin kärsi ja ota opikses.
Se että kaikki olisi kadonnut on vain tunne hetken aikaa...lopulta et enää tunne mitään...tyhjiö jonka entisesi jätti....se kasvaa kasvamistaan ellet estä sitä....älä jää elämään menneeseen...siitä ei koidu mitään hyvää....ota itseäsi niskasta kiinni ja soita jollekin jolle et ole soittanut pitkään aikaan...ja mitä tahansa teetkin älä menetä toivoasi...sillä toivonsa menettämisestä seuraa katkeruus ja katkeruudesta itseviha ja sen jälkeen kaikki on mennyttä...
Mä tiedän miltä susta tuntuu!!!! Mä oon koko viikon itkeny, ruoka ei maistu, töissä pitäs käydä... Mäkin menetin Maailman ihanimman tytön, tosin se haluaa olla nyt vain kaveri, meillä oli todella ihanaa 30.5 asti jolloin koulut loppu... seurusteltii noin vuosi ja vannottii rakkautta 29.5 asti... Mä haluisin tän tytön takas ja oon yrittäny puhua, mut sanoo ettei se halua enää loukata mua... Se haluaa yksin kertasesti olla yksin eikä halua sitoutua, mä en teidä mitä tehdä mut mä sanoin et kaks kuukautta mä odotan ja vielä pitempään jos on tarvetta... Mä rakastan sitä edelleen ja se mua, mutta se ei halua sitoutua... Tää tyttö saattaa palata ku se näkee mitä se yksin eläminen on!!! Tosin mä en enää välitä olla yksin, mä haluan pikku hiljaa vakiintua... mä oon 18wee ja tyttö on 17... Mä teen ihan mitä vaan että saisin hänet takas... mulla pyöri silloin itsetuhoisia ajatuksia, kun tää tyttö sano sen ettei halua nyt... mut onneks mulla oli 19wee serkku kaupungissa ja repi mut autosta ulos ja löi turpaan sanoen että tää ei oo ton arvosta... silloin mä heräsin taisteleen että saisin tän tytön takas... Toivottavasti tai mä rupeen elokuun eka päivä ettiin uutta... ihanaa tyttöö joka on luotettava, ihana ja osaa rakastaa, eikä välitä toisen pikku virheistä, joita on jokaisella...