kertokaa miten teen!!
erosin vähän aikaa sitten entisestäni. meillä on riitaisa vuosi takana, mutta rakastetaan toisiamme. nyt hän haluaa takaisin, itkee ja ulvoo puhelimessa, vannoo rakkauttaan ja on lukenut parisuhde kirjoja jotta voisi olla parempi kumppani minulle.
ja ei ole ollut kenenkään muun kanssa eron aikana.
mutta, tapasin tänä lyhyenä eron aikana miehen, joka haluaisi kanssani myös vakavaan suhteseen. hän on sivistyneempi kuin edellinen, hellä ja mukava. kaikkea.
mutta niin on exäkin, paitsi ei niin sivistynyt ja nuorempikin.
ongelma on etten tiesä mitä haluan, kun toisaalta sydäntä särkee että haluaisin exän kanssa uudelleen, toisaalta siten taas joku sisältä sanoo että se toinen mies on katsomisen arvoinen tapaus.
huokausten huokaus.
mitä teen??? pelottaa että teen väärin.
jos otan exäni takaisin saan varmasti rakkautta ja voin antaa sitä, mutta tapahtuuko ero uudelleen? ja jos tutustun uuteen ihmiseen menetän rakkauteni ja en ehkä saa tilalle mitään sen veroistakaan.
pliis joku jotain kommenttia tulen hulluksi kun painin yksin näitten asioitten kanssa!!!!!
kiitos.
erosin vähän aikaa sitten entisestäni. meillä on riitaisa vuosi takana, mutta rakastetaan toisiamme. nyt hän haluaa takaisin, itkee ja ulvoo puhelimessa, vannoo rakkauttaan ja on lukenut parisuhde kirjoja jotta voisi olla parempi kumppani minulle.
ja ei ole ollut kenenkään muun kanssa eron aikana.
mutta, tapasin tänä lyhyenä eron aikana miehen, joka haluaisi kanssani myös vakavaan suhteseen. hän on sivistyneempi kuin edellinen, hellä ja mukava. kaikkea.
mutta niin on exäkin, paitsi ei niin sivistynyt ja nuorempikin.
ongelma on etten tiesä mitä haluan, kun toisaalta sydäntä särkee että haluaisin exän kanssa uudelleen, toisaalta siten taas joku sisältä sanoo että se toinen mies on katsomisen arvoinen tapaus.
huokausten huokaus.
mitä teen??? pelottaa että teen väärin.
jos otan exäni takaisin saan varmasti rakkautta ja voin antaa sitä, mutta tapahtuuko ero uudelleen? ja jos tutustun uuteen ihmiseen menetän rakkauteni ja en ehkä saa tilalle mitään sen veroistakaan.
pliis joku jotain kommenttia tulen hulluksi kun painin yksin näitten asioitten kanssa!!!!!
kiitos.
Vastaukset 10
Vanhimmat
voin sanoa että omalla kohdallani ex-miehen takaisin ottaminen ilman täydellistä selvitystä riidoista ym.ero on todennäköinen uudelleen.
Kaikki asiat ja pienimmätkin vaivaavat asiat kannattaa käydä läpi.(Jos ex-miehesi on vähääkään väkivaltianen,niin älä ota takaisin! Ne miehet lupaavat muuttua,mutta tosiasia on ihan toinen.)
Voithan jutella ex-miehesi kanssa asiat selviksi ja samalla pitää mahdollista uutta miestäkin ehdolla.
Mutta neuvoni on että päätä ensin kumman valitset ja sitten vasta aloitat vakavamman suhteen valitsemasi kanssa.Voi muuten käydä niin että mies suuttuu ja jäät yksin.
Uudessa miehessä on aina arvoitusta ja todellinen luonne ym.selviää vain yhdessä olemisella,toisaalta ex-miehesi on tuttu ja turvallinen.Tiedät hänen hyvät ja huonot puolet.
Mieti tarkkaan ja onnea päätökseen.
Kerrohan sitten miten kävi. =)
Jos olet ITSE valmis muuttumaan yhdessä exäsi kanssa, niin teillä on varmaan ihan hyvä tulevaisuus edessänne. Onni kun ei ole koskaan vain toisen panostuksesta kiinni. Ne menneet töppäyksetkin ovat tavalla tai toisella yhtiesesti aikaan saatuja, joten tulevaisuus vaatii molemmilta uuden otteen niin itsensä kuin toisenkin suhteen, koko ajan ja joka tilanteessa, ettei ajauduta takas vanhoille urille.
Uuden kanssa olet taas kaiken alussa ja juuri niin "keskeneräisenä" kuin nyt olet, eli miehen vaihtaminen ei todellakaan takaa parempaa tulevaisuutta ellet taas tietoisesti varo tekemästä samoja virheitä uuden kanssa kuin mihin entinen suhteesi kaatui.
Eli valitsitpa niin tai näin joudut muuttamaan myös oman asenteesi ja tapasi elää parisuhteessa, jotta se sujuisi tulevaisuudessa paremmin.
Siis oonkohan mä käyny joskus unenpöpperössä laittamassa ton vietin... niin mun elämältä se just kuulostaa!! Mulla on ihan täysin sama tilanne sunkaa. Eli erottii exän kaa, ja se haluu mut nyt tosissaa takasin, soittelee koko ajan ja itkee siellä puhelimessa ettei voi elää ilman mua. Mutta... tapasin tossa eron aikana toisen miehen (4-vuotta vanhempi kun toi mun ex) kuka tuntuu tosi ihanalta ja maailmaa kokeneelta ja oon kyllä ihastunu siihen.. mutta jotenki toisaalta veri vetäs takasin exän luo mutta tuntuis tosi pahalta jättää tää juttu tähän sen toisen miehenkaa. Ku kuitenki molemmat ollaa kiinnostuneita. Ja mä oon nyt ihan sekasin... voi voi kun ei voi saada molempia.. =) Huomenna nähdään sen mun exän kaa ja mun pitäs sanoo sille että mitä me tehää... mutta KUN EN TIEDÄ!!!
Noh...
Jos olisin sinä,olisin uudemman miehen kanssa.
Näet sitten mitä tarkoitan.
Entiselläsi on vain surukurkussaan,koska hän ei ole löytänyt naista. Jos saisi sellaisen, ottaisi hän ilo mielellään vastaan. Kaikki hyvät tytöt varmasti kelpaisi hänelle. Mutta sellaisia hän ei ole onnistunut bongaamaan, koska on valitellut niille tytöille,että hän on eronnut sinusta. Kukaan tyttö ei jaksa sellaista kuunella. Niinpä hän yrittää kaiken voimin ja keinoin saada sut takaisin itselleen. "olet ainoa toivoni"...
Vain sen takia ettei näyttäisi yksinäiseltä ja sinkulta.
Sinä säälit häntä
Miksi luulet,että "rakkaus" on vaihtokauppa? Sehän on antamista! Ei ottamista..
Tutuistuisiin mielellään uuteen ihmiseen, sillä hän varmasti avartaa omalla tavallaan maailmaani.
aika kylmää ajattelua.. mä olen kyllä itse ihan eri vesillä liikkeellä. Palautan sut nyt todellisuuteen ja sanon että on myös olemassa rakkautta!! Mitä jos joku tosiaan rakastaa toista ja todellakin haluaa sen takaisin?? Itse olen sen kerran kokenut ja todellakin tuntui että kuolen jos en saa olla sen lähellä. Kaksi vuotta itkin sen perään, sitten pystyin uuteen suhteeseen. Vieläkin voin sanoa rakastavani sitä, mutta en enää varmaan sitä ottais takasin. Musta on vaan tosi harmi että on ihmisiä ketkä aattelee tollee, eikä usko että ihminen voi tosiaan välittää jostain niin paljon että tekisi mitä vain saadakseen sen takaisin...
Ota aikalisä... ja kuuntele sydäntäsi, mitä se
haluaa, taitaa olla ainoa oikea tie. Mutta harkinta-aika on paikallaan, selventää... tiedän kokemuksesta, tsemppiä ))
kokemuksesta voin sanoa, että jokainen jätetty mies vannoo muuttumistaan ties kuinka kauan aikaa..kokemuksesta myös, että harvassa ovat ne, jotka oikeasti muuttuvat.
sinähän sen joudut päättämään, ja tilanne on tappavan kamala..jos minä olisin sinä..tekisin kummallekin selväks etten halua olla tekemisissä seuraavaan pariin viikkoon. sinä aikana on aikaa ajatella _rauhassa_, pistää paperille plussia ja miinuksia ja omia ajatuksia sekä molemmista miehistä ja myöskin siitä mitä tapahtuisi jos päättäsitkin sinkkuuntua hetkeks.
siinähän samalla selviää sekin että kumpi mies kunnioittaa sun toivetta olla rauhassa ja yksin, joka kertoo aika paljon miehen todellisesta luonteesta..
sitten vaan teet päätöksen ja pysyt siinä. kovasti voimia.
kiitos teille vastanneille!
minä päädyin sitten siihen, että sanoin exälleni haluavani katsoa miten juttu alkaa toimia, ja passitin sen uuden miehen mäkeen.
mutta silti mieltä kalvaa.. niin kovin että pelottaa.. teinkö oikeesti oikein?
exä on ollut nyt mukava ja ihnana, ja totuus on ettei meidän aikaisemmassa suhteessa mikään niin huonosti ollut, hän on vain niin nuori, eikä tajua näitä juttuja oikein..
olen häntä kuitenkin 2 vuota vanhempi ja itsekin vasta 24.
se toinen olis ollut 28...
oli kova paikka mutta näin tuli tehtyä. jospa sydän vie oikealle polulle,
tsemppiä kaikille vastanneille elämässänne!!
Kuule tärkeintä, että keskityt sitten valintaasi. Osoitat hälle rakkautta, hellyyttä, arvonantoa ja tukea niin varmaan saat sitä vastaan. Turhaa on tapella ja kiusata.
Älä jää haikailemaan sen toisen perään, muuten hänestä muodostuu sinulle epätodellinen mielikuva prinssistä, joka tekisi asiat joka tilanteessa oikein. Etkä voi enää todella keskittyä nykyiseen.
Ja tossa on sitte sekin hyvä puoli että jos (ja kun)joskus tulee samanlainen tilanne että pitää miettiä että mitähän nyt pitäis tehdä niin on jo kokemusta siitä miten ihanaa oli alkaa taas oleen exän kanssa, tuttua ja turvallista.
Joillekin käy silleen monta kertaa eikä kaikki ees kerro siitä toisilleen, ysksinään vaan pähkäilee.
Saattaa sitä niin vaikeessa tilanteessa olla joskus poissaolevan ja kärsimättömän olonenkin.
Mut kyllä se tilanne siitä rauhottuu, vaatii tietty kärsivällisyyttä molemmilta...