olisin kiinnostunut kirjastonvirkailijan ammatista.
voisiko joku kertoa millaista työ on,mitä pitää sisällään?
millaisia päiviä?
missä voi opiskella kirjastonhoitajaksi ja kauanako koulu kestää?
mitä pitää sisällään?
mitä vaaditaan kouluun pääsemiseksi?
voisiko joku kertoa millaista työ on,mitä pitää sisällään?
millaisia päiviä?
missä voi opiskella kirjastonhoitajaksi ja kauanako koulu kestää?
mitä pitää sisällään?
mitä vaaditaan kouluun pääsemiseksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vähän vaikea selittää lyhyesti mutta tässä jotain. Ensinnäkin aluksi: kirjastovirkailija on ns. duunaritason nimike joita ovat 2.asteen käyneet, kirjastonhoitajia ovat korkeakoulututkinnon/yliopiston käyneet. Alin on käytännössä tradenomi jolla voi nykyään päästä hoitajaksi, he ovat sitten jo "johtotehtävissä" yms. ei-virkailijahommissa vaikka työtehtävät saattavatkin mennä ainakin kirjastonkäyttäjien silmissä päällekkäinkin.
Itsellä heräsi kanssa kiinnostus alaan ja olen tässä nyt ollut oppisopimus-systeemillä lukemassa virkailijaksi. Eli siis kuten varmaan tiedät että töissä "normaalisti" ja sitten samalla lukee.
Tapoja on käytännössä kaksi, joko haet oppisopimuskoulutukseen johonkin kirjastoon eli menet töihin ja lueskelet siinä samalla, jolloin homma nyt käytännössä on niin että käyt silloin tällöin harvakseltaan viikon-pari istumassa koulunpenkillä missä koulutus sitten järjestetäänkään ja homma on pitkälti etäopiskelua, plus matkan varrella muutamilla pakollisilla näyttökokeilla sitten osoitetaan että osaa vaaditut jutut.
Koulutus nyt sitten kestää jos kirjoitat työsopimuksen vaan siksi ajaksi kun opiskelu kestää n. 2 vuotta (ja pääset ylipäätään kirjastoon töihin).
Toinen ns. helpompi tapa on että menet lukemaan kirjastomerkonomiksi jotka käytännössä sitten töihin päästessään ovat kirjastovirkailijoita eli ns. peruskirjastotyöntekijöitä. Molempien lopputulos on sama eli suoritat 20ov:n laajuiset kirjastoalan perusopintoviikot jotka ovat vaadittava pätevyys haettaessa kirjastoon töihin.
Selkeä ero tulee lähinnä siinä että jos ei ole mitään aiempia kouluja käynyt joilla saisi hyväksiluettua tutkinnosta osia niin merkonomitutkinto kestää 3 vuotta ja on laajuudeltaan 120ov eli siis se on merkonomin tutkinto mutta kirjastoalan suuntautumisella, samoin kuin on toimisto, markkinointi ja taloushallinnon merkonomejakin.
Toinen ero tietty on siinä että ihan koulunpenkillä merkonomiksi lukiessa harjoitteluja ovat vain opiskeluun kuuluvat pakolliset pätkät mutta oppisopimuksella sitten taas saat työkokemusta- ja historiaa koko ajalta jonka olet töissä ja koulussa.
Myös kouluja joissa luetaan on aika vähän, itse tiedän että kirjastomerkonomeja samoin kuin oppisopimuskoulutuksen kouluosuuksia on olemassa etelä-suomen alueella kaiketi vain Keravalla ja Valkeakoskella. Vähän ylempänä sitten kaiketi Vaasassa...varma en ole muista kuin Keravasta ja Valkeakoskesta enkä sitten muualla suomessa järjestettävistä. Jos menet ihan koulunpenkille (joka on oikeastaan ainoa ihan pelkällä haulla suoritettava kouluun pyrkiminen) niin sitten paikka olisi Kerava.
Se vaan melkein on niin että merkonomisysteemillä valtaosa joutuu etenemään koska oppisopimushommiin otetaan kaiketi vähän sillä perusteella usein että vähän tietäisi kirjastosta jotakin.
Itsekin olin ns. epäpätevänä töissä yli vuoden kirjastossa ja sekin oli siinä siinä pääsikö töihin lukemaan oppisopimuksella virkailijaksi. (ilman tarvittavaa tutkintoa, 2/3 kirjaston työntekijöistä on oltava vaadittava koulu takanaan ja et voi olla virkailija jos ei ole pätevyyttä, ns. kielletty nimike, oikeastaan ilman pätevyyttä ovat kirjastossa henkilöt jotka eivät ole suorissa virkailijan -tai muiden kirjastotyöntekijöiden tehtävissä).
Työtehtävistä nyt sitten tulisi romaani vaikka sinällään ovatkin yksinkertaisia. Palautusten vastaanotto, lainaus, kirjojen hyllyynlaitto, puhelintyö, neuvonta...työ nyt pitkälle on sitä miltä se näyttää päällepäinkin. Asiakaspalvelua eri muodoissa ja kirjojen kanssa pulaamista. Työvuorot ovat pitkälle 2-vuoro hommaa 6-8 tunnin päivillä vakanssista riippuen. Yleensä kirjastot ovat auki n. välillä 10-20 joten sen väliin sitten aamu-ja iltavuorot sijoittuvat.
Voi karkeasti sanoa että pienissä kirjastoissa kaikki tekevät kaikkea mutta suuremmissa sitten joissa materiaalia on paljon voi olla eri vastuualueita eri ihmisillä. Eri kirjojenkorjaajat, muovien laittajat, ja kaikki vastaavat ihan "ruohonjuuritason" hommatkin on jaettu eri ihmisille. Tietysti laskutukset ja toimistohommat ovat sitten monesti vain siinä toimivien vastuulla.
Eli noin karkeasti voi sanoa että merkonomiksi pääset lukemaan (siis jos pääset kouluun) ihan hakemalla kouluun kuten normaalihaku muutenkin mutta eduksihan se tietty on jos jotain kokemusta on kirjastotyöstä. Jos hakijoita on paljon niin voi olla että tietty karsitaankin etusijalle jo kokemusta omaavat. Oppisopimuspuolesta nyt sitten ei kannata alkaa muuta sanomaan kuin että käänny a) paikkakuntasi oppisopimustoimiston b) kirjaston puoleen. Luonnollisesti työpaikka pitää olla että pääsee sopimukselle mutta tilanteesta riippuen voi päästä ilman kokemustakin...se on aina ihan tapauskohtaista.
Tässäpä nyt sellaiset tiivistetyimmät.
suomen kieltä, historiaa tms. niin saa olla kirjojen parissa ja saa pikkasen paremman palkan ? mukavia tätejä noissa kirjastoissa on ollut, joka päivä mä käyn mutta ei niillä kummoset palkat taida olla.
Mitenkähän tämän nyt diplomaattisesti sanoisi kun itsekin on kirjastolainen...
Virkailijatasoinen tutkinto on kyllä ainut johon on palkan ja opiskelun kestoon nykypäivänä suhteuttaen oikein ideaa ryhtyä. En ole mitenkään ns. katkera sitä älköön kukaan luulko sillä pidän kyllä työstäni kovasti mutta ihan faktana että jokainen kirjastoon nykypäivänä töihin menevä voi kyllä varautua siihen että virassa, tai nykyään toimessa leipä on kyllä pitkä mutta kapea.
Kirjastovirkailijoiden ja Kirjastonhoitajien palkat eivät todellakaan ole suuria ja vaikka eroa on kuitenkin usean vuoden opiskelun verran niin eroakaan ei huikeita ole. Melkein antaisin vihjeeksi että jos kirjastoa suunnittelee työpaikaksi pidemmällä koulutuksella (amk tai peräti yliopisto) niin KANNATTAA ottaa sellainen linjavalinta joka on yleispätevä eikä sellainen joka olisi sitten vain pitkälti kirjastohommiin pätevöittävä.
Nyt kun suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle ja suuri osa yliopiston käyneistä vanhemmista hoitajista ja johtavammista työntekijöistä alkaa jäädä eläkkeelle niin paikkoja kyllä saattaa avautua jonkin verrankin tulevaisuudessa, mutta on vähän kaksipiippuinen juttu että kannattaako palkka/opiskelu suhteessa ihan yliopistoon asti mennä niin että kävisi jotakin jolla sitten ei tosiaan oikein muuta tekisi kuin kirjastohommaa.
Aika vähissä muutenkin ovat yliopistoissa opiskelijamäärät jotka suuntautuvat pelkkiin kirjastoalan opintoihin. Eri asia tietenkin ovat yleispätevät eli esim. mainittu Tradenomi. Se on aika hyvä nimike nykypäivänä ja valtti jos vain on kirjastoalan vaadittavat 20ov:tä myös takataskussa. Myös tietenkin sellaiset yliopistosuunnat joissa voi päästä moneen eri paikkaan kirjastoon vain yhtenä vaihtoehtona. Sen sanon kyllä suoraan että jokainen Tes:iä katseleva voi tehdä johtopäätöksiä miten palkkaus suhteessa koulutukseen etenee kunnallisella yleiskirjastoalalla.
Oikeastaan virkailijapalkka on aika kohdallaan opiskelu/työtehtävät/liksa kokonaisuutta katsellen mutta itse en kyllä korkeammalle saati yliopistoon asti lähtisi lukemaan kirjastoon pätevöityäkseni. Virkailijatasolla nyt sitten voi tietysti vielä lähteä hakemaan muuta työtä jos ei kirjasto nappaakaan mutta entäpäs jos yliopistotutkinto on takataskussa, virka kirjastossa ja oikein mihinkään muuhun ei ole pätevyyttä plus hoksaakin että ei tämä olekaan minun paikkani...
Eli paljonkohan sitä palkkaa sitten maksetaan, kiinnostaisi myös. Miinuksena ehkäpä nuo työajat.
No työajasta ehkä sen verran voi sanoa korjausta tai pientä viilausta aiempaan tekstiin jota varmaan kirjoittaja tarkoittikin että siis aamuvuoro alkaa toki jo aiemmin eli "kahdeksasta neljään" on ihan normaali aamuvuorossa, kaikkea on tietenkin laittelua, availua ja järjestelyä ennen kuin ovet avataan.
Iltavuorossa tosiaan sitten voi aina laskea n. 8 tuntia sulkemisajasta taaksepäin eli se tietty on totta että paljoa ehdi muuta viikkoina jolloin kirjasto on aina 19 tai 20 auki ja iltaa pitkälti. Tietty vähän tasaillaan mutta sekin riippuu siitä onko niin paljoa työntekijöitä esim. pienemmässä kirjastossa jossa on muutamia ihmisiä
Laskea voi suoraan että virkailijan peruspalkka (jokunen vuosi menee ennen kuin kohoaa ensimmäisen kerran ja korotukset EIVÄT ole suuria) on n. 1350-1400e ja Hoitajan vähän yli 1500e. Jos olet sellaisena lyhytaikaisena tms. hommissa joissa et ole vakituinen tai muusta syystä et tee täyttä 8 tunnin päivää niin sitten laskukaava taas on ihan suorassa suhteessa työaika on palkka. Eli voi olla että teet esim. 80% päivää, jotkut jopa 50% mutta se kyllä vaatii taas jo toisen työn tai muuta tuloa.
Nämä sitten ovat suorassa katsannossa toisiinsa eli esim. 80% työ on n. 6 tuntinen päivä mutta samassa suhteessa palkka laskien tuosta ns. täydestä virkailijapalkasta. Eli siis n. 1000e kuussa ovat mainitussa esimerkissä kuukausiansiot.
Näitä ei-täysaikaisia voivat olla mm. vahtimestarit, lomittajat, kesälomittajat, jotkut sijaisetkin ym. Tosin moni kunta ja kaupunki hoitaa tukityöllistetyillä useat sellaiset tehtävät joihin ei kertakaikkiaan ole rahaa palkata ihan "oikeita" työläisiä. Hyvin yleistä ja ns. hyväksyttyä kirjastoalalla, koska systeemi on pitkälti että olet töissä joko vakituisena eli virassa tai toimessa tai sitten olet työllistetty.
Vähän lainsäädäntökin sellainen että vaatimuksia on jonkinverran miten voit saada ihan palkkatyötä kirjastosta, alin tuo 20ov kirjasto-opinnot. Tosin se sitten vaatii että paikkoja on auki, harvemmin on. Tosiaan tuo suurten ikäluokkien eläköityminen varmaankin vähän muuttaa tilannetta.